Miksi jollain ihmimisllä on niin paljon "roinaa" ja ostelevat vain lisää??

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.

Minulla kerrostalossa kaksi varastoa, joista toisen romut voisi kantaa suoraan kaatopaikalle. Toisessakin ainakin puolet tarpeettomia. Mutta kun se tyhjentäminen on niin hankalaa.

Sekin on yhden sortin addiktio. Itsekin vaihtelisin yhteen kännyjä, tietokoneita ja telkkareita melkein joka vuosi.

Jos määrittelisit vähän tarkemmin, mitä tässä yhteydessä tarkoittaa sana roina, niin kerron heti, mihin niitä käytetään. Jos se roina sisältää kaikkea pesäpallomailoista ilmapatjohin ja blendereistä jalkalamppuihin, vaikeaa on vastata ihan vain kysymykseen, mitä sillä tehdään. 

Joillekkin shoppailu on koukuttavaa samalla tavalla kuin toiset on koukussa alkoholiin tai tupakkaan. Siitä saa vain hetkittäisen mielihyvän ja sitten on pakko ostaa lisää saadakseen saman tunteen.

Minusta kyse on siitä, ettei vanhasta osata luopua. Roinaa kertyy, vaikkei ostelisikaan kamalasti. Saa lahjoja, tulee perintöä, tarvitsee jotain elämää helpottaakseen.

En ole käynyt luistelemassa 20 vuoteen, mutta silti minulla on luistimet.

Omalta kohdaltani voin vastata: täytän sillä lasteni kuoleman aiheuttamaa tyhjiötä. Tavara ei kuole, se on. Samalla varaudun katastrofeihin, ettei enää koskaan tulisi tilanne, että jäisin pulaan, kun en pysty (fyysisesti, henkisesti, taloudellisesti) hankkimaan tarvitsemaani.

Tiedostan tuon, ja onhan se ihan järjetöntä. Silti huomaan aina joskus, että taas on ostettu uusi leipävuoka ja uudet käsipyyhkeet. Neljä pakettia ffp2-suojaimia varmasti riittää koko vuodeksi. Kotitestejäkin on, vaikken käy missään, miten voin edes altistua?

Minullakin oli roinaa. Eräänä päivänä sisuunnuin ja käytin koko lauantain niiden läpikäymiseen. Osan lahjoitin, osan myin, osa meni kierrätykseen ja kaatopaikalle.

Yhtäkään tavaraa en ole jälkikäteen kaipaillut ja kyllä tuli tilaa varastoon!

Tästä on vuosia aikaa. Suosittelen! :)

Minulla on tavaraa aika tavalla, mutta olen vihdoin pystynyt rajoittamaan lisähankintoja järjestelemällä omaisuuttani edes vähän. Jos tarvitsen vaikkapa tonkeja, en lähde ostamaan uusia jos en löydä vanhoja sillä siunaamalla, en osta mitään arvellen, että tuota saatan joskus tarvita vaan, että tarvitsen juuri nyt tai huomenna. Pyrin kuitenkin siihen, että minulla itselläni on kaikki tavarat, lähinnä työkalut, joita tarvitsen, keneltäkään en lainaa mitään.