Masentuneet: jaksatteko huolehtia ulkonäöstänne?
Otsikossa siis kysymys. Jos kärsit masennuksesta tai muista mt-ongelmista, jaksatko huolehtia ulkonäöstäsi? Jos et, mitä se tarkoittaa sinulle ja näkyykö päälle päin?
Kommentit (19)
Voisikohan ajatella, että likaisissa vaatteissa ja itsekin siivottomana julkisesti liikkuva ihminen on "vain" masentunut vai vaikka esim. päihdeongelmainen?
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 00:30"]
Voisikohan ajatella, että likaisissa vaatteissa ja itsekin siivottomana julkisesti liikkuva ihminen on "vain" masentunut vai vaikka esim. päihdeongelmainen?
[/quote]
Ei tuossa ole riittävästi informaatiota että voisi tietää. Onhan maailma täynnä myös siivottomia ihmisiä joilla ei ole masennusta eikä pähíhdeongelmia.
Nykyisin en ole enää masentunut joten meikkaan yms. Silloin kun olin tosi pahasti uupunut ja masentunut,saatoin joskus meikata.mutta pääasiassa en,pelkkä suihkuun meneminen tuntui raskaalta ja hampaiden pesu.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 00:35"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 00:30"]
Voisikohan ajatella, että likaisissa vaatteissa ja itsekin siivottomana julkisesti liikkuva ihminen on "vain" masentunut vai vaikka esim. päihdeongelmainen?
[/quote]
Ei tuossa ole riittävästi informaatiota että voisi tietää. Onhan maailma täynnä myös siivottomia ihmisiä joilla ei ole masennusta eikä pähíhdeongelmia.
[/quote]
masennus on siis tiedossa, mietin onko muitakin ongelmia.
Mitään virallista diagnoosia minulla ei ole, mutta ei tässä aivan normikorteilla pelata. Sen nyt huomaa jokainen.
Päivittäisestä olemuksesta olen jaksanut huolehtia lähes aina. Se mitä tuo käsittää, on sitten eri asia. Kuntoilun suhteen olen viime vuosina huomannut noudattavani parin kuukauden mania-syklejä, joiden aikana kuntoilen kuin kohti jotain suurempaakin tavoitetta. Näiden perässä on sitten väistämättä jyrkkä lasku, joka on aikaa kun mikään ulkonäköön/kuntoiluun liittyvä ei kiinnosta ja syön mitä sattuu.
Onneksi olen liikkunut koko ikäni, joten pahimpina aallonpohjaaikoinani en ole jäänyt täysin sohvan nurkkaan kykkimään. Pari kertaa viikossa on jotain liikunnallista tehtävä. Toki tällaiselle koko ikänsä liikunnan parissa toimineelle tuollainen tahti tuottaa lähinnä huonoa omatuntoa.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 00:35"]
Nykyisin en ole enää masentunut joten meikkaan yms. Silloin kun olin tosi pahasti uupunut ja masentunut,saatoin joskus meikata.mutta pääasiassa en,pelkkä suihkuun meneminen tuntui raskaalta ja hampaiden pesu.
[/quote]
Tuo oli totta omalla kohdallanikin, itsestä huolehtiminen tuntui ylitse pääsemättömän raskaalta. Just suihkussa käynti, hiusten/hampaiden harjaus, puhtaat vaatteet... Olin itse lähes täysin syrjäytynyt; poissa työelämästä, äidin nurkissa asuen. Käytännössä olin huoneessani 24/7 ja tosiaan lookissa, joka olisi haastanut Rölli-peikonkin.
Kuitenkin, jos ulos oli pakko mennä, oli ns. parempi päivä tai pakotin itseni johonkin sosiaaliseen tilanteeseen, niin pidin äärimmäisen tarkasti huolta, ettei ongelmani näkyneet ulospäin. Olemus oli jopa huolitellumpi kuin nyt terveenä, koska tuntui, että ne laitetut kynnet, tarkasti valikoitu asu, tip top -meikki ja laitetut hiukset jotenkin naamioivat minut ja saivat hetkeksi muiden kaltaiseksi. Olin hirveän stressaantunut ulos lähtiessä (itkupotkuraivareiden kera), jos peilikuva ei ollut täydellinen. Tuntui, että rasvaiset hiukset tai tummat silmänaluset jotenkin paljastaisivat todellisen minäni.
ihan pahimmassa vaiheessa välillä suihkuunkin raahautuminen on ylivoimaista. Sitten kun tilanne lähtee parantumaan, sen huomaa juuri siitä, että pikkuhiljaa alkaa kiinnittää enemmän huomiota myös ulkonäköönsä....hiustenlaittoon, meikkaamiseen, kynsiin etc. Ja kyllä, mielestäni rähjäinen ulkonäkö voi kertoa muustakin kuin päihdeongelmasta. Itselläni tuo skaala sieltä kaikkein syvimmästä helvetistä "normaalitilanteeseen" on niin järisyttävän suuri, että en osaa sitä oikein edes selittää. Normaalina olen huoliteltu ja ihmiset, jotka tuntevat minusta vain sen puolen eivät voisi koskaan kuvitella, millainen olen pahimman masennuksen kourissa. Sama pätee ulosantiin, toimintakykyyn ym.
Mä en oo masentunut, päinvastoin, mut suihku ja hammaspesu on ylivoimaisia, samoin meikinpoisto. Näin on ollut jo tosi pitkään mulla, ainakin 10 vuotta.
Olen ollut psykoottisesti masentunut, mutta en muistaakseni laiminlyönyt hampaiden pesua syystä, että hammaskivun pelko on jossain selkärangassa. Pisin aika, etten päässyt suihkuun, oli kaksi viikkoa. Nyt voin paremmin ja käyn suihkussa joka päivä. Huonommassa kunnossa ei käynyt edes mielessä varata aikaa kampaajalle. Nyt, toisin kuin silloin, huomaan tukan "hapsotukset" ja tulee käytyä ainakin kerran parissa kuukaudessa kampaajalla.
Itsetuntoni perustuu täysin ulkonäölle ja olen älyttömän tarkka siitä, miltä näytän ihmisten ilmoilla. En edes vie roskia ilman meikkiä.
En ole jaksanut vuosikausiin. Tukka on takussa ja
ei enää kiinnosta ulkonäkö, koska sillä ei ole merkitystä.
En minäkään pahemmin jaksa. Nyt pikkuhiljaa enemmän kuitenkin, kun vaikea masennus kääntynyt keskivaikeaan. Kaikki itsestään huolehtimiseen liittyvät asiat ovat olleet tosi vaikeita, koska en niitä ansaitse. En ansaitse puhtaita hampaita, puhdasta tunnetta, mitään. Mutta kyllä se elämä voittaa. Jopa veden juominen on välillä tosi raskasta.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 02:00"]
Itsetuntoni perustuu täysin ulkonäölle ja olen älyttömän tarkka siitä, miltä näytän ihmisten ilmoilla. En edes vie roskia ilman meikkiä.
[/quote]
Tämä.
Mulla masennus ja muut mt-ongelmat ilmenee neuroottisuutena. Siivoan kotia kuin viimeistä päivää ja olen aina todella huoliteltu. Sinänsä, vaikka kuulostaa varmasti helpolta, ei se ole ja lisäksi karsii aikalailla kaiken uskottavuuden sairaudesta. Jopa lääkäri on sanonut, että "ethän sinä voi olla masentunut, kun energiaa riittää ulkonäön ja kodin huolehtimiseen". Sain kuitenkin ocd-diagnoosin masennusdiagnoosin rinnalle, sillä muitakin pakkomielteitä ja -ajatuksia on paljon. Mutta kyllä, huolehdin itsestäni. Vaikken jaksaisikaan.
No mä en ole jaksanut koko aikuisiälläni edes siivota. Kämppä kaaoksessa.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 09:20"]
Mulla masennus ja muut mt-ongelmat ilmenee neuroottisuutena. Siivoan kotia kuin viimeistä päivää ja olen aina todella huoliteltu. Sinänsä, vaikka kuulostaa varmasti helpolta, ei se ole ja lisäksi karsii aikalailla kaiken uskottavuuden sairaudesta. Jopa lääkäri on sanonut, että "ethän sinä voi olla masentunut, kun energiaa riittää ulkonäön ja kodin huolehtimiseen". Sain kuitenkin ocd-diagnoosin masennusdiagnoosin rinnalle, sillä muitakin pakkomielteitä ja -ajatuksia on paljon. Mutta kyllä, huolehdin itsestäni. Vaikken jaksaisikaan.
[/quote]
Niin, lääkäri. Ikävä kyllä Suomessa ei välttämättä kenenkään muun puheille pääse kuin terveyskeskuslääkärin, jolla on vajavainen kuva mielenterveydenongelmista ja ainoa vaihtoehto lääkityksen antaminen.
Jos joku kuvittelee, että masentunut on aina väistämättä töihin kykenemätön eikä huolehdi itsestään on aivan pihalla.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 09:26"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 09:20"]
Mulla masennus ja muut mt-ongelmat ilmenee neuroottisuutena. Siivoan kotia kuin viimeistä päivää ja olen aina todella huoliteltu. Sinänsä, vaikka kuulostaa varmasti helpolta, ei se ole ja lisäksi karsii aikalailla kaiken uskottavuuden sairaudesta. Jopa lääkäri on sanonut, että "ethän sinä voi olla masentunut, kun energiaa riittää ulkonäön ja kodin huolehtimiseen". Sain kuitenkin ocd-diagnoosin masennusdiagnoosin rinnalle, sillä muitakin pakkomielteitä ja -ajatuksia on paljon. Mutta kyllä, huolehdin itsestäni. Vaikken jaksaisikaan.
[/quote]
Niin, lääkäri. Ikävä kyllä Suomessa ei välttämättä kenenkään muun puheille pääse kuin terveyskeskuslääkärin, jolla on vajavainen kuva mielenterveydenongelmista ja ainoa vaihtoehto lääkityksen antaminen.
Jos joku kuvittelee, että masentunut on aina väistämättä töihin kykenemätön eikä huolehdi itsestään on aivan pihalla.
[/quote]
Ja lääkäriin mennessä ei ole saanut nähdä suihkua viikkoon. Pitää mennä hiukset ja verkkarit likaisina ja naama norsun elimellä, että olet uskottavasti masentunut. Turhauttavaa. Yksityisen puolelta tosin löysin lääkärin joka otti tosissaan ja ohjasi avun piiriin.
Kyllä ja ei.
En jaksa enkä halua"huolehtia" kropastani. Pidän hyvin vastenmielisenä sitä että kukaan haluaisi minusta mitään seksuaalisesti (ml. aviomieheni), joten mieluummin olen plösö.
En kuitenkaan kehtaa mitä hyvänsä, joten töihin meikkaan ja pyrin valitsemaan kohtuullisen järkevät vaatteet. Ei kiinnosta lainkaan seurata muotia tms, mutta haluan näyttää sen verran tavalliselta etten erotu joukosta.