Lue keskustelun säännöt.
Mitä suomalaista tapaa tai suomalaisen kulttuurin piirrettä sinä olet ihmetellyt?
Täällä on jo ihmetelty joidenkin muiden maiden tapoja. Mutta onko joku suomalainen tapa ikinä ihmetyttänyt sinua? Vai ovatko oman maan tavat liian lähellä ja niille on ns. sokeutunut? Aloitan:
- Saunan vahva asema, vaikka sauna sinänsä on ihan ok. Esim. naisena ei niin innosta mennä laittautuneena illanistujaisten päätteeksi saunaan.
- Suomalaisten itsensä ja oman maan vähättelyä kuulee turhan paljon, meillä on hieno maa ja samoin kansa, enimmäkseen.
Kommentit (1013)
Vierailija kirjoitti:
Joskus mietin, että yritämmekö me suomalaiset naiset olla liian supernaisia? Tai siis olemmekin sitä, taitavia, fiksuja ja ahkeria. Mutta voisiko sitä olla rennompi, leikkimielisempi, sensuaalisempi? Voisi tukea jaksamistakin sekä mielen- ja kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia.
Nyt on tietysti rankat ajat ja selviytymismoodi on päällä mutta jos vähän normaalimmat ajat joskus palaisivat...
Olen samaa mieltä. Ehkä monella on takana lasinen lapsuus ja turvattomuus. Ne on kätketty syvälle sisimpään. Itsekin olen vasta viime vuosina havahtunut tällaiseen käytökseen. Ikäänkuin koko ajan odottaisi hälyytyssireenien ulvontaa, mutta onneksi on kotona ruokavarastot, polttopuut, hätänumerot jääkaapin ovessa, ensiapupakkaus käden ulottuvilla, noin kuvaannollisesti. Siihen malliin ei sovi liehuvat helmat ja rakennekynnet. Täytyy oikein tietoisesti käskeä itseään relaamaan vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isänmaallinen kirjoitti:
Suomi on outo maa...
Geneettisesti erilainen kuin muu eurooppa.
Suomessa on ihmeen vahva slaavi ja itä twisti. Ei olla meinaan länttä oikeasti.Eletty on korvessa ,kylmässä ja kurissa.
Se kovuus näkyy kaikessa, tyydytään vähään.Suomalainen on sulkeutunut, hiljainen. Ilo puuttuu.
Lisäksi systeemi kannustaa laiskotteluun ja passiivisuuteen. Se luo kurjuuden kierrettä yrittäjyyden sijaan.
Karu ilmasto, köyhät pääomat, huono ostovoima.
Selvästi pohjasakkaa länsimaiden ostovoimatilastossa.Kateus on kaikkialla. Korkea verotus pilaa aivan kaiken.
Negatiivinen paikka monilta osin.
Minusta slaavilainen kulttuuri ei ole sulkeutunutta, hiljaista eikä ilotonta. Kaikki tuntemani venäläiset ovat asteen verran lämpimämpiä kuin suomalaiset (yleistäen) , monilla on yritystoimintaa ja vilkas seuraelämä.
Ei slaavilaisuus ole pelkkää melankoliaa, siihen kuuluu myös iloa ja kauneuden arvostamista, suoraan puhumista mököttämisen sijasta.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä äärimmäisen noloa ne iittala-tarrat laseissa. Virallisen ohjeistuksenkin mukaan ne kuuluisi ottaa pois. Käsittämätöntä esittämistä ja pelleilyä pitää niitä tarroja.
Ou, en tiennytkään että ne kuuluu ottaa. Apua, nyt tein siis anteeksiantamattoman synnin. Olen siis syntinen, ja kannan kammoittavaa syyllisyyttä niskassani lopun ikäni (samalla kun nauran - kaisesti ammattimoralisteille ja wannabe-tapakouluttajille). Eikös miljardi punaista iittala- muovipylpyrää meressä ole kuiteski suurempi uhka maapallon ekosysteemille?
Akateemista tutkintoa ei ainakaan naisella Suomessa arvosteta. Hyvin tavallista on mun sukupolvellani (s 60-luvullla), että merkonomiksi valmistuneella miehellä on sihteerinään naisekonomi.
Ekonomiksi valmistunut ystäväni, joka oli "kympin tyttö", päätti, ettei suostu tuohon ja etsi pitkään koulutustaan vastaavaa työtä. Joutui muuttamaan pikkukylään, jossa sitten oli tarjolla sopiva työ, johon ei ollut muita hakijoita. Kyllä hän siitä sitten pääsi etenemään, mutta aikaa se vei.
Toinen ekonomiksi valmistunut ystäväni meni suosiolla sihteeriksi helsinkiläiseen firmaan, jonka johdossa oli merkonomimies.
En tiedä, onko samanlaista vielä nykyäänkin. Tuo oli vielä ihan hyväksyttyä 1980-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä äärimmäisen noloa ne iittala-tarrat laseissa. Virallisen ohjeistuksenkin mukaan ne kuuluisi ottaa pois. Käsittämätöntä esittämistä ja pelleilyä pitää niitä tarroja.
Ou, en tiennytkään että ne kuuluu ottaa. Apua, nyt tein siis anteeksiantamattoman synnin. Olen siis syntinen, ja kannan kammoittavaa syyllisyyttä niskassani lopun ikäni (samalla kun nauran - kaisesti ammattimoralisteille ja wannabe-tapakouluttajille). Eikös miljardi punaista iittala- muovipylpyrää meressä ole kuiteski suurempi uhka maapallon ekosysteemille?
Ei kai näitä niin raskaasti tarvitse ottaa kenenkään. En itse pidä Iittalan esineitä varsinaisina statussymboleina, kauniita Suomessa suunniteltua ja muualla valmistettua designia. Ovathan ne astiat uuden ja raikkaan näköisiä, kun niissä on vielä ne tarrat. Käytännön näkökulmasta on hygieenisempää, jos tarrat ottaa pois. Ellei sitten tietoisesti halua parantaa vastustuskykyään, jolloin saa kehon immuunijärjestelmä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä äärimmäisen noloa ne iittala-tarrat laseissa. Virallisen ohjeistuksenkin mukaan ne kuuluisi ottaa pois. Käsittämätöntä esittämistä ja pelleilyä pitää niitä tarroja.
Ou, en tiennytkään että ne kuuluu ottaa. Apua, nyt tein siis anteeksiantamattoman synnin. Olen siis syntinen, ja kannan kammoittavaa syyllisyyttä niskassani lopun ikäni (samalla kun nauran - kaisesti ammattimoralisteille ja wannabe-tapakouluttajille). Eikös miljardi punaista iittala- muovipylpyrää meressä ole kuiteski suurempi uhka maapallon ekosysteemille?
Jaa.
Vierailija kirjoitti:
Akateemista tutkintoa ei ainakaan naisella Suomessa arvosteta. Hyvin tavallista on mun sukupolvellani (s 60-luvullla), että merkonomiksi valmistuneella miehellä on sihteerinään naisekonomi.
Ekonomiksi valmistunut ystäväni, joka oli "kympin tyttö", päätti, ettei suostu tuohon ja etsi pitkään koulutustaan vastaavaa työtä. Joutui muuttamaan pikkukylään, jossa sitten oli tarjolla sopiva työ, johon ei ollut muita hakijoita. Kyllä hän siitä sitten pääsi etenemään, mutta aikaa se vei.
Toinen ekonomiksi valmistunut ystäväni meni suosiolla sihteeriksi helsinkiläiseen firmaan, jonka johdossa oli merkonomimies.
En tiedä, onko samanlaista vielä nykyäänkin. Tuo oli vielä ihan hyväksyttyä 1980-luvulla.
Unohdit mainita, että usein näillä merkonomimiehillä on oma yritys, jonka johdossa ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo tapa sanoa Suomea hyvinvointivaltioksi.
Vierailija kirjoitti:
On kyllä äärimmäisen noloa ne iittala-tarrat laseissa. Virallisen ohjeistuksenkin mukaan ne kuuluisi ottaa pois. Käsittämätöntä esittämistä ja pelleilyä pitää niitä tarroja.
Ihan oikeasti, ei ole olemassa mitään virallista ohjeistusta Iittalan tarroista. Suomessa ei ole virastoa, jonka virkavastuulla toimiva virkamies olisi tehnyt tarroista ohjeita. Ne astiat ovat yksityisen yrityksen tuotteita, joita yksityishenkilö voi ostaa ja tehdä niillä mitä lystää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemista tutkintoa ei ainakaan naisella Suomessa arvosteta. Hyvin tavallista on mun sukupolvellani (s 60-luvullla), että merkonomiksi valmistuneella miehellä on sihteerinään naisekonomi.
Ekonomiksi valmistunut ystäväni, joka oli "kympin tyttö", päätti, ettei suostu tuohon ja etsi pitkään koulutustaan vastaavaa työtä. Joutui muuttamaan pikkukylään, jossa sitten oli tarjolla sopiva työ, johon ei ollut muita hakijoita. Kyllä hän siitä sitten pääsi etenemään, mutta aikaa se vei.
Toinen ekonomiksi valmistunut ystäväni meni suosiolla sihteeriksi helsinkiläiseen firmaan, jonka johdossa oli merkonomimies.
En tiedä, onko samanlaista vielä nykyäänkin. Tuo oli vielä ihan hyväksyttyä 1980-luvulla.
Unohdit mainita, että usein näillä merkonomimiehillä on oma yritys, jonka johdossa ovat.
Ekonomeista on myös ylitarjontaa ollut jo pitkään, pitää olla jotain spesiaaliosaamista ja hyvät suhteet. Mutta jännä miten ihmisillä on vaikea tosiaan ymmärtää, että toimitusjohtaja on usein se yrityksen perustaja itse. Miksi siinä pitäisi olla joku muu? Naiset voisivat itsekin lähteä yrittäjäksi, mutta jostain syystä juuri korkeakoulutetut naisten osuus yrittäjinä on todella pieni. Ei aina tarvitse odottaa että etenisi jonkun muun perustamassa firmassa, vaan voi toimia itse. Kyllä, se vaatii yritysidean ja osaamista. Mutta on se niillä miehilläkin ollut se yritysidea. Ihminen voi olla hyvä johtaja myös ilman korkeakoulutusta, johtamisoppeja voi opiskella ilmankin. Ihminen voi olla myös osaamaton johtaja, vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu.
Oman kulttuurin väheksymistä ja halveksumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä äärimmäisen noloa ne iittala-tarrat laseissa. Virallisen ohjeistuksenkin mukaan ne kuuluisi ottaa pois. Käsittämätöntä esittämistä ja pelleilyä pitää niitä tarroja.
Ihan oikeasti, ei ole olemassa mitään virallista ohjeistusta Iittalan tarroista. Suomessa ei ole virastoa, jonka virkavastuulla toimiva virkamies olisi tehnyt tarroista ohjeita. Ne astiat ovat yksityisen yrityksen tuotteita, joita yksityishenkilö voi ostaa ja tehdä niillä mitä lystää.
Iittalan työntekijät itsekin ottaa ne pois. Myös niiden tuotteiden design-kuvissa niitä ei ole. Näinollen, Iittalan kanta on, tarrat pois.
Hiljaisuuden ihannointi ja tavoittelu. Ihmiset änkeävät asumaan kerrostaloihin, mutta oletusarvoisesti kanssa-asujista ei saa kuulua pihaustakaan.
Heippa-laput; kun ei uskalleta naamakkain sanoa mitään negatiiviseen edes etäisesti viittaavaa. Tai silloin harvoin jos sanotaan, niin letkautuksen jälkeen juostaan karkuun niin että palautteen kohteella ole mitään mahdollisuutta ilmaista omaa näkemystään aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman kulttuurin väheksymistä ja halveksumista.
Jep. Tämähän oli oikein trendikin jossain vaiheessa, kaikki suomalainen oli ihan pskaa jo lähtökohtaisesti ja kaikki ulkomaalainen ihkua. Tällä yritettiin tietysti muka nostaa omaa statusta - 'kato mä en teistä välitä yhtään, heti nostan kytkintä kun pystyn ja jos en pysty, niin teen kuitenkin joka paikassa ja kaiken aikaa selväksi, että mä oon ihan eri maata kuin nää muut juntit täällä.'
Ja sitten oltiin ruotsalaisempia kuin ruotsalaiset itse, ranskalaisempia kuin ranskalaiset itse, japanilaisempia kuin japanilaiset itse, jenkimpiä kuin jenkit itse tai ghetompia kuin gangstaghettolaiset itse, thaikumpia kuin thaikut itse, kanariansaarelaisempia kuin espanjalaiset itse. Tuollaisen omimisen taustalla on usein jokin sellainen kokemus, ettei ole omassa kulttuurissa ollut hyväksytty ja uudessa kulttuurissa kuherruskuukauden aikana tuntuu siltä, että nyt minut hyväksytään täysin ja vihdoinkin kuulun johonkin porukkaan ja en voi lakata toitottamasta sitä vanhaan kotimaahani.
Vierailija kirjoitti:
Pedanttisuus kierrätyksessä. Kierrätys on tärkeää ja kierrätän itsekin mahdollisimman paljon. Mutta jos kierrätys menee äärimmäisyyksiin ja vahditaan muita kärkkäästi niin se on liikaa.
Jotkut myös hyvesignaloivat tai pätevät kierrätyksellä. Siitä voi tulla oman identiteetin pönkittämistä. Menee lähes uskonnolliseksi muutoin surullisenkin maallistuneessa Suomessa.
Tämä on kärjistys, mutta voi tulla asetelma, jossa on kahtiajako: pyhät ja puhtaat kierrättäjät, syntiä tekevät hutiloijat, eli hyvikset ja pahikset. Vaikka jokaisen osuus on tärkeä ja yhteisestä maapallosta on kyse, niin jotenkin ihmetystä herättää välillä. Toiset ovat pikkutarkkoja ja toiset viis veisaavat.
Huom. Tämä ei ole poliittinen kannanotto mihinkään suuntaan.
On tyhmyyttä jättää uudelleen käytettävissä olevat ainekset uudestaan. Meillä on vieläkin vain yksi maapallo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä äärimmäisen noloa ne iittala-tarrat laseissa. Virallisen ohjeistuksenkin mukaan ne kuuluisi ottaa pois. Käsittämätöntä esittämistä ja pelleilyä pitää niitä tarroja.
Ihan oikeasti, ei ole olemassa mitään virallista ohjeistusta Iittalan tarroista. Suomessa ei ole virastoa, jonka virkavastuulla toimiva virkamies olisi tehnyt tarroista ohjeita. Ne astiat ovat yksityisen yrityksen tuotteita, joita yksityishenkilö voi ostaa ja tehdä niillä mitä lystää.
Tästä tuli yleisemmällä tasolla ajatus, että olemmeko niin auktoriteettiuskoista alamaiskansaa että aina pitäisi olla viralliset ohjeet kaikkeen? Tämä ei tarkoita tietenkään kaikkia suomalaisia eikä kaikkia asioita, mutta tällaista odotusta voi joillakin olla.
Ehkä vanhemmalla polvella on auktoriteettien kunnioitusta hyvässä ja pahassa enemmän, kun kasvatus oli ennen ankarampaa? Monilla nuorilla on taas nämä omat "auktoriteettinsa" somessa tai vertaisryhmissä.
Vierailija kirjoitti:
Ravintolassa syöminen on Suomessa kummallinen pikasuoritus. Tilaus tehdään nopeasti, annokset tulee pöytään melkein heti, juomat "nautitaan" nopeasti syödessä, heti kun lautanen on tyhjä niin äkkiä lasku ja ulos. Muiden ruokalajien kuin pääruoan tilaaminen on poikkeuksellista luksusta, ja monien mielestä turhaa hapatusta.
Muualla maailmassa nautitaan juomia ja seurustellaan kaikessa rauhassa ennen kuin ruoka tulee, mihin voi mennä *kauhistus* puolikin tuntia. Useamman ruokalajin tilaaminen on tavallista, ja ruoasta nautitaan niin ikään hitaasti seurustellen. On ihan normaalia, että koko seremoniaan menee kaksikin tuntia ja yli - koska ravintolassa illastamisen pääpointti ei ole ruumiin tankkaus vaan nautiskelu.
Ravintolassa syöminen on Suomessa kallista, joten luulisi, että (ala-arvoistenkin) ravintola-annosten hinta saisi suomalaiset ottamaan illasta kaiken irti, mutta ei. Ja sitten, jos on juottolasta kyse, niin rahan ja ajan kulumisella ei yhtäkkiä olekaan niin paljoa väliä...
Kaikki eivät nauti siitä, että ympärillä on meteliä ja vieraita ihmisiä. Itse vihaan syödä ravintolassa tästä syystä - aina joku huutaa (joko lapsi tai aikuinen joka "pitää hauskaa" huutonauramalla), joku kävelee pöydän ohi, musiikki on paskaa ja liian kovalla, on liian kuuma tai kylmä jne jne.
Jos olosuhteiden pakosta joudun syömään ravintolassa esim matkustaessa, todellakin yritän selvitä tästä kärsimyksestä mahdollisimman pikaisesti. En myöskään ymmärrä konseptia jossa puhutaan syödessä - ruokahan siinä vain jäähtyy jos pitää samalla keskustella, ja yrittää kuulla mitä muut sanovat sen ympäristön melun keskellä. Hyi, alkaa ärsyttää jo pelkkä ajatuskin. Paljon miellyttävämpää on pitää ruokahetki ruokahetkenä, ja seurustella sitten jossain muualla jossa on rauhallisempaa eikä tarvitse samalla pureskella ruokaa.
Sukunimi velvoittaa...
https://www.is.fi/viihde/art-2000008576167.html