Lue keskustelun säännöt.
Sesonkipainotteinen työ-vauva?
04.05.2015 |
Miten te muut olette ratkaisseet vauvan "hankkimisen", jos puoliso tekee sesonkipainotteista työtä? Meillä mies on käytännössä huhtikuun puolivälistä syyskuun puoliväliin erittäin tiiviisti töissä, ihan iltoja myöten kiireisimpinä aikoina. Tuon ajan voi siis karkeasti sanoa, että esikoisen hoito ja kotityöt ovat kaikki minun vastuullani. Välillä on toki lyhyitä pätkiä, jolloin mies pystyy pitämään vähän vapaata ja olemaan kanssamme kotona.
Haluaisimme toisen lapsen, mutta oma jaksaminen arvelluttaa, jos laskettu aika tai loppuraskaus sattuisivat kiireaikaan. Toisaalta tekisi mieli odottaa, kunnes esikoinen vähän vanhempi, mutta toisaalta eihän niitä lapsia niin vain tehdä, joten kovin pitkäänkään ei tekisi mieli odottaa
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 18:57"]
Millainen on työ-vauva? Entä sesonkipainotteinen sellainen, miten se eroaa normaalista työ-vauvasta?
[/quote]
Lähinnä siten, ettei se isä ole oikein iltaisinkaan tai viikonloppuisin osallistumassa arkeen. Lastenhoitoon, pyykkäämiseen, siivoamiseen, ruuanlaittoon jne. Pahimpana aikana ei voisi oikeastaan pitää kuin pari päivää isyysvapaata. Mun jaksamista on ainakin huimasti auttanut se, että isän ollessa illalla kotona, olen pystynyt tekemään sellaiset kotityöt, jotka vauvan kanssa ei onnistu ja käymään esimerkiksi suihkussa. Ensimmäiset kuukaudet vauvan syntymän jälkeen jännittää, että miten pärjäisi, jos joutuisi vaikka sektioon ja sitten olisikin yksin taaperon ja vauvan kanssa. Tukiverkot eivät kovin kummoiset.
Miehellä töitä ympäri vuoden, mutta rauhallisempina aikoina olisi mahdollista pitää parin viikon isyysloma ja ehkä alkuun tehdä vähän lyhyempää päivää, jos on tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up vielä kerran. Eikö kellään kokemusta?
No nythän voitte odottaa hetken ja aloittaa yrittämään vaikkapa ensi vuoden alussa. Ehtii se esikoinenkin vähän kasvamaan.
Jos ei mitään erityistä syytä olettaa, että raskautuminen olisi vaikeaa, mä yrittäisin ajoittaa vauvan syntymän niin, että vauva syntyisi loppuvuodesta/alkutalvesta. Ja odottaisin varmaan myös sen verran, että esikoinen on isompi: Kahden pienen kanssa on usein raskasta ja se toka saattaa olla vaikka vartin pätkissä nukkuva allergikko, joka huutaa kaiken muun ajan ja valvottaa ekat kolme vuotta. Sellaisen kanssa on äiti hajoamispisteessä, vaikka isä olisi normaaleissa päivätöissä ja eikä muita lapsia kotona.
Jos siis ei ole mitään erityistä estettä odottaa pari vuotta, tekisin niin. Meidän lapsilla on 5 vuotta ikäeroa, ja on ihanaa, kun esikoinen ymmärtää vauvan olevan pienempi ja osaa varoa tätä. Vaikean raskauden aikana oli myös helpottavaa, kun esikoinen ei ollut enää kanniskeluikäinen ja ymmärsi kun selitti, miksi äiti ei pystynyt tekemään kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millainen on työ-vauva? Entä sesonkipainotteinen sellainen, miten se eroaa normaalista työ-vauvasta?
Meillä oli niin, että mies piti vapaavuoden sesonkityöstä, mikä helpotti elämää kummasti. Itselläni myös sesonkiluonteinen työ ja synnytin vasta sesongin lopussa, tosin minultakin jäi yksi sesonki väliin...
[quote author="Vierailija" time="04.05.2015 klo 18:52"]
Jos ei mitään erityistä syytä olettaa, että raskautuminen olisi vaikeaa, mä yrittäisin ajoittaa vauvan syntymän niin, että vauva syntyisi loppuvuodesta/alkutalvesta. Ja odottaisin varmaan myös sen verran, että esikoinen on isompi: Kahden pienen kanssa on usein raskasta ja se toka saattaa olla vaikka vartin pätkissä nukkuva allergikko, joka huutaa kaiken muun ajan ja valvottaa ekat kolme vuotta. Sellaisen kanssa on äiti hajoamispisteessä, vaikka isä olisi normaaleissa päivätöissä ja eikä muita lapsia kotona.
Jos siis ei ole mitään erityistä estettä odottaa pari vuotta, tekisin niin. Meidän lapsilla on 5 vuotta ikäeroa, ja on ihanaa, kun esikoinen ymmärtää vauvan olevan pienempi ja osaa varoa tätä. Vaikean raskauden aikana oli myös helpottavaa, kun esikoinen ei ollut enää kanniskeluikäinen ja ymmärsi kun selitti, miksi äiti ei pystynyt tekemään kaikkea.
[/quote]
Juuri tuota esikoisen kanniskelua olen miettinyt, sillä ekassa raskaudessa oli aivan kamalat liitoskivut. Pahimmillaan ei juurikaan pystynyt edes kävelemään yhtään pidempiä matkoja eikä kyykistymään kunnolla. Tuo loppuvuosi-alkutalvi tosiaan olisi ihanteellinen, siihen kun saisi osumaan :)
-ap