poliisille tutkintapyyntö syyttömän uhkauksesta

"

Seinäjoella tiistaina tapahtuneen nuoren tytön tapon jälkeen erinäisillä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa on levinnyt huhuja osallisten henkilöllisyyksistä. Verkossa on levitetty nimiä ja kuvia ihmisistä, joiden väitetään olevan osallisia 15-vuotiaan tytön tappoon.

"Tämänkin jutun tiimoilta on ulkopuoliseen henkilöön kohdistunut laiton uhkaus, jossa henkilö on perusteetta yhdistetty epäillyksi. Ainakin hänen nimeään on levitelty", Pohjanmaan poliisin rikoskomisario Esa Uusi-Kakkuri sanoo.

Epäilty henkirikos tapahtui omakotitalossa Joupin kaupunginosassa Seinäjoella tiistaina iltapäivällä. Poliisin mukaan uhri ja henkirikoksesta epäilty tyttö ovat kavereita keskenään ja he ovat käyneet samaa koulua.

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus vangitsi torstaina seinäjokelaisen 15-vuotiaan tytön todennäköisin taposta epäiltynä.

Seinäjoen tapaus on tuonut julkisen lynkkauksen pinnalle, mutta ilmiö ei ole uusi. Huhujen levittäminen verkossa on rikoskomisario Uusi-Kakkurin mukaan yleistä eritoten tapauksissa, joissa osalliset ovat nuoria.

"Keskustelu verkossa on usein rajua ilman pohdintaa siitä, kuinka vakavia ja leimaavia väitteet ovat. Tämä on valitettavan yleistä, kun kohderyhmä on tämän ikäistä."

Uusi-Kakkurin mukaan poliisi on aiemmin saanut muutamia tutkintapyyntöjä, joissa perusteetta rikokseen yhdistettyä on uhkailtu verkossa.

Oma lisänsä Seinäjoen tapauksessa Uusi-Kakkurin mukaan on epäillyn leimaaminen ulkomaalaistaustaiseksi.

"Väitteet ovat täysin perättömiä. Verkossa saatetaan nopeasti kiihdyttää suurikin joukko ajattelemaan, että on joku leimaava tekijä kuten etninen tausta, joka liittyy rikosepäilyihin."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1430362108035

Rikosten yhteydessä julkaistujen henkilötietojen määrä on kasvanut selvästi, sanoo sosiaalista mediaa Helsingin yliopistossa tutkiva Janne Matikainen.

"Suomen mittakaavassa verkossa yhden ihmisen tähtäimeen voi ottaa suhteellisen pieni joukko. Paine voi kuitenkin olla uhrille erittäin kova, etenkin jos hän on rikokseen osallisena olleen lähipiiriä."

Omankädenoikeuden jakaminen verkossa on tuttua sosiaalisen median tutkijoille etenkin sellaisten rikostuomioiden kohdalla, jotka ovat julkisia ja joita koskevia tietoja saa lähtökohtaisesti jakaa.

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari arvioi aiemmin HS:n haastattelussa, että motiivina henkilötietojen jakamiselle voi olla, että oikeuslaitoksen rangaistukseen ei luoteta, tai sitä pidetään riittämättömänä.

Julkisen paheksunnan voidaan ajatella myös vilpittömästi auttavan rikokseen syyllistyneen kiinnisaamisessa. Rikoskomisario Esa Uusi-Kakkurin mukaan yleisesti henkilötietojen levittäminen vain lisää poliisien työtä esimerkiksi kunnianloukkauksista johtuvien tutkintapyyntöjen vuoksi.