Äiditön, mitä teet äitienpäivänä?

Äitini ei ole enää elossa. Minulle äitienpäivä on samanlainen sunnuntai kuin muutkin päivät.

Käyn viemässä itse tekemäni kynttilän haudalle ja muistelen siellä äitiä. Juhlin myös ensimmäistä omaa äitienpäivääni :)

Muistan dementiaa sairastavaa äitiäni hoitolaitoksessa, käyn anoppia muistamassa kahveilla ja lapsi varmaan antaa askartelunsa minulle. Ihan ok päivä.

juhlin äitienpäivää pienten lasteni kanssa. Muistelen omaa äitiäni ja isääni, jotka ovat haudassa. Äitienpäivä menee näin ja kaikki muutkin pyhät omalla porukalla vailla sukua ja isovanhempia. Lapset ei muusta tiedä ja kuka välittää. onhan koulukavereita ym.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 10:24"]En oikein tiedä. Ei ole omaa perhettäkään. Isääkään ei ole, eikä sisaruksia. Käyn varmaan haudalla ja muuten vaikka luen kirjaa ja en ainakaan mene ravintolaan.
[/quote]

Mulla sama tilanne

Katson jääkiekkoa ja formuloita mieheni kanssa. Laitamme ruokaa ja käymme pyörälenkillä. Syvennymme harrastuksiimme. Harrastamme seksiä.

Mies soittaa jossain vaiheessa äidilleen kuulumispuhelun, mutta muuten äitienäivä ei pyhässä näy.

Olen joko töissä tai sitten vietetään päivä oman perheen kanssa. Nuorempana ja varsinkin lapsena äitienpäivä oli kauhea juhla, kun sitä äitiä ei ollut. Mielestäni äitien- ja isänpäivän voisi poistaa ja viettää kerran vuodessa vain vanhempien päivää. Se ei lokeroi ketään. Vanhempi kun voi olla kumpaa sukupuolta tahansa ja myös ei-biologinen. Voin vain kuvitella kuinka karseita on isänpäivät ja äitienpäivät esim. huostaanotetuille ja orvoille.

Viedään miehen kanssa anoppi ravintolaan syömään.

Käydään oman perheen kesken ravintolassa syömässä.

Äitienpäivä on melkoisen vanhanaikainen ja teennäinen juhla. Äitiydestä yritetään tehdä joku yliarvostettu  ja pullan tuoksuinen myytti tyyliin "kotiäitiys on maailman vaikein ja raskain ammatti". Olen lapsilleni äiti ihan joka päivä ja äitiys on osa elämääni, mutta elämääni kuuluu paljon muutakin.

Soitan isoäidilleni ja nautin päivästä lapseni kanssa. Ja illalla kun menen nukkumaan muistelen omaa äitiäni ja itken pikkuitkut ikävääni. Äiti on joka päivä mielessä!

Äitienpäivä on melkoisen vanhanaikainen ja teennäinen juhla. Äitiydestä yritetään tehdä joku yliarvostettu  ja pullan tuoksuinen myytti tyyliin "kotiäitiys on maailman vaikein ja raskain ammatti". Olen lapsilleni äiti ihan joka päivä ja äitiys on osa elämääni, mutta elämääni kuuluu paljon muutakin.

En oikein tiedä. Ei ole omaa perhettäkään. Isääkään ei ole, eikä sisaruksia. Käyn varmaan haudalla ja muuten vaikka luen kirjaa ja en ainakaan mene ravintolaan.

Koska satun olemaan kohtuullisen matkan päässä, niin vien kukkasen haudalle. Eiköhän se ole siinä. Ei meillä koskaan mitenkään suurellisesti päivää vietetty, joten miksi nyt ainoana elossa olevana perheenjäsenenä tekisin mitään sen kummempaa. Elit kukkaa lukuun ottamatta normaali sunnuntai.

Käydään teinin kanssa mummolla ja isomummolla.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 10:22"]

Äitienpäivä on melkoisen vanhanaikainen ja teennäinen juhla. Äitiydestä yritetään tehdä joku yliarvostettu  ja pullan tuoksuinen myytti tyyliin "kotiäitiys on maailman vaikein ja raskain ammatti". Olen lapsilleni äiti ihan joka päivä ja äitiys on osa elämääni, mutta elämääni kuuluu paljon muutakin.

[/quote]

Hah! Sä oot just niitä kyrpä otsassa joka päivä lapsilleen ja miehelleen huutajia...Onnea vaan sun lapsille. Anna meidän muiden juhlia äitiyttä, se on juhla siinä missä muutkin, ei sitä tarvitse ottaa niin vakavasti. Jouluna juhlitaan jonkun kauan sitten (ehkä) eläneen hyypiön syntymää, vappuna työläisiä, syntymäpäivillä sitä että satuit syntymään. Eiköhän äitiyskin ole ihan yhtä hyvä syy juhlimisen kuin kaikki muutkin. Mun lapseni on elämäni rakkain ja tärkein asia, enkä todellakaan ole mikään pullantuoksuinen mamma....;) Löysää vähän pipoa ja ota kyrpä pois otsasta niin tulee kivempi elämä sulle ja ennen kaikkea sun lapsillesi, jookosta? :D

Vien kukan äidin haudalle (kuoli 47v iässä) ja muuten vietän päivän omien lasteni, ja mieheni, kanssa.

Jos äidittömyys olisi ainoa "ihmissuhteeni", menisin varmaan rantakävelylle ja veisin kukkia johonkin poukamaan. Sirottelimme äidin tuhkat mereen. Jos äiti olisi hautausmaalla saattaisin käydä hänen haudallaan, veisin kevätkukkia. Jos olisin lapseton orpo en ehkä haluaisi äidin muisteluhetken jälkeen mennä ulos syömään, mutta laittaisin kotona itselleni hyvän lounaan ja ajattelisin hyvällä kaikkia maailman äitejä. 

Mutta koska on ystäviä, kummilapsia, joilla on äidit, sisaruksia joilla on lapsia, omat lapset, ihana anoppi  voin juhlia äitejä sosiaalisemmin. Meidän äiti-vainaalle ja kaikille muillekin äideille nostetaan malja, tottakai. 

Ostan äidilleni ja äidinäidilleni kukkaset ja mennään koko lähisuvun voimin äitinepäiväkakkukahville vanhempieni luo. Kahvitellaan ja vietetään yhdessä aikaa.

Vietän samanlaisen päivän kuin minä tahansa muunakin päivänä. Mummua pitää onnitella, mutta muuten en edes tiedosta koko päivää