Onko jotain kysyttävää kahden aikuisen lapsen äidiltä?

Kiitos vastauksesta ap :) Helpotti vähän tuo pelko

Eipä ole nyt oikeastaan muuta kuin että pelottiko silloin kun lapset aloittivat koulun, että niitä aletaan kiusaamaan? Itsellä pieni 5 v tyttö ja kahden vuoden päästä olisi kouluun lähtö, minua hirvittää. :( -N24

[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 17:13"]

Eipä ole nyt oikeastaan muuta kuin että pelottiko silloin kun lapset aloittivat koulun, että niitä aletaan kiusaamaan? Itsellä pieni 5 v tyttö ja kahden vuoden päästä olisi kouluun lähtö, minua hirvittää. :( -N24

[/quote] Niin, kyllähän se hieman jännitti, ei nyt niinkään pelottanut, että joutuvatko omat lapseni kiusaamisen kohteiksi alakoulun alettua, mutta kun näin ei kuitenkaan onneksi käynyt, eikä me vanhempina jouduttu koskaan setvimään minkäänlaisia koulukiusaamisasioita omien lastemme suhteen koko heidän koulujen käymistensä aikana, niin hyvin sujui omiemme kanssa tuossa suhteessa koulun käynti, ja oppimistulokset olivat alusta lähtien lukion loppuun asti kiitettävät. 

Neuvoisin sinua 24 vuotias pienen tyttösen äitinä, että nythän on tyttöselläsi edessä päin eskarivuosi, että se on sellainen hyvä ns. pehmyt laskeutuminen lapsellesi tulevaa alkavaa peruskoulun alkua ajatellen, ja jos satut asumaan sellaisella paikkakunnalla, että samoja lapsesi kavereita tulee alakoulun ekalle luokalle yhtä aikaa, niin kyllä se siitä lähtee rullaamaan.  Toisekseen ole huoleti, sillä nykyään koulujen opet ovat jo valveutuneempia näkemään ja hoksaamaan kiusaamistapaukset ja niihin puututaankin herkemmin kuin ihan joskus minun lapsuuteni aikoihin. Olen itse jo näet reippaasti yli viisikymppinen nainen, ja aloittanut 60-luvulla kansakoulun, ja siihen aikaan kiusaamista oli myös, mutta ei onnekseni kohdistunut itseeni, mutta sivusta tuli nähtyä kiusattujen tapauksia, ja eihän se mukavaa ollut seurata kun jotain luokassa systemaattisesti jotkut kiusasivat. Toivottavasti ajat ovat muuttuneet nykyaikana aina vaan parempaan tuon kiusaamisen karsimiseksi kouluissamme.

Sen vinkin antaisin kuitenkin sinulle pikkutyttösesi äitinä, että itse ainakin sanoin omille lapsilleni ennen ekan luokan alkua, että jos sellaista kiusaamista heidän kohdallaan ilmentyy, niin heidän on kerrottava rohkeasti ja heti meille vanhemmille, eikä peitellä sellaista toimintaa, jos he sellaisesta olisivat joutuneet kärsimään kouluissaan. Kyselinkin joskus ohimennen omiltani pitkin kouluaikojen, että onko kiusaamista ilmennyt kohdillaan, mutta aina vastasivat, että ei, joten olin sitten melkoisen huoleton siitä puolesta, ja mielelläänhän lapsemme koulunsa taivalsivat lävitse, että hyvin meni. Toivotan aivan samaa sinun lapsesi kohdalla.