Lue keskustelun säännöt.
Miestä rassaa yt; t ja ahdistus kaatuu puolison niskaan
26.04.2015 |
Mitä voin tehdä, mies on kuin perseeseen ammuttu karhu, kun ei tietoa miten käy yt: ssä,suuttuu pienimmästäkin asiasta minulle ja huutaa . Olen ihan apaattinen, kun en voi asialle yhtään mitään.
Kommentit (10)
Mun mies on kahdesti irtisanottu. Ensimmäisellä kerralla laiton irtisanominen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Toisella kerralla työpaikkakiusaamista seuranneen masennuksen ja sairasloman jälkeen yhdessä työnantajan kanssa "sopivat" että lähtee oma-aloitteisesti.
Mies ei ole koskaan purkanut ahdistustaan huutamalla tms. Suurin syy mielestäni on se että meillä on vahva luottamus siihen että asiat järjestyy aina, meillä on toisemme ja ihanat lapset, erittäin vahva yhteenkuuluvaisuuden ja yhteisen elämän tunne. Miehellä on aina jotain omaa juttua menossa, siis työjuttuja joista voi poikia uusi työpaikka jne. Mielekästä tekemistä joilla täyttää päivä tarvittaessa.
Mies ei myöskään ole kovin perinteinen mies ajattelutavoiltaan. Hänelle ei ole mitenkään vaikea pala olla lasten kanssa kotona pidempiä aikoja tai se että vaimo tienaa enemmän.
Ap:ma koittaisin saada miehen lääkäriin ja sitä kautta esim. Juttelemaan terapeutin kanssa tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään, että asia ahdistaa miestä enemmän kuin näen. Mies on aina hokenut minulle, että nyt töihin ja arvelen, että jos itse joutuisin irtisanotuksi, mieis alkaisi vittuilla, että no niin, nyt sinulla ei ole rahaa tai muuta vastaavaa. Ei tulisi mieleenkään sanoa miehelleni noin . Mies on aina perustanut mielen laadun ja merkityksen rahaan. Kaikki hyvinvointi on muodostuntu rahasta. En uskalla edes ajatella tilannetta, jos mies jäisi ilman palkkaa.
Ahdistaa ihan hirveästi, mies ei puhu mitään, aina ennen heräsi innoissaan töihin , nyt ei herää edes niin ajoissa, miten pää pysyy psyykkisesti kasassa jos ei pidäkään enää lähteä töihin jos on pitänyt sitä niin itsestään selvyytenä.
Ahdistaa olla töissä kun en halua kertoa työkavereille, ahdistaa niin että saan kohta paniikkikohtauksen , tekis mieli juosta pois tästä huoneesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ekaksi: voimaa sulle, tuo on raskasta aikaa. Vaikuttaa siltä, että miehesi tarvitsisi apua, siis esim työterveyshuollon konsultaatiota. Hän käy läpi isoa kriisiä ja ikävä kyllä se saattaa olla pikemminkin maraton kuin lyhyt matka. Ainakin meillä oli, sillä kun mies oli irtisanottu kesti noin vuoden sitä käydä läpi. Raivo vaihtui sinä aikana apatiaan ja katkeruuteen ja niin edespäin. Ette ole yksin!
En ole kotiäiti vaan töissä . En ole koskaan joutunut tällaiseen tilanteeseen. vaikks yt: t olivat omallakin työpaikalla, se ei jotenkin ahdistanut, mutta tämä miehen tilanne ahdistaa hirveästi kun tiedän , että hän pitää työstään ja on hyvä siinä. Mies lopetti puhumisen töistä ihan yhtäkkiä , miten voi selvitä, jos pitää mies joutuu lähtemään. Ahdistaa ihan hirveästi kun mies tottunut suureen kulutukseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä on oikeus olla ahdistunut, muttei ole oikeuttaa huutaa sinulle. Sano se hänelle. Yt:t eivät ole sinun syytäsi, ja jos miestä vituttaa, anna hänelle oikeus olla omissa oloissaan. Eli yritä keksiä tekemistä itsellesi niin, ettet pakota häntä nyt mukaan mihinkään projekteihin. Ja jos häntä alkaa joku ärsyttää, voi aina poistua paikalta sen sijaan, että alkaa sinulle karjua.
Sinänsä lyhytpinnaisuus on aika tyypillistä kenelle tahansa stressin aikana, mutta ei se ole sinulle oikein saada kuunnella sitä kiukkuamista joka välissä.
Olet varmaan jo kysynytkin, haluaako hän jutella tilanteesta ja purkaa sitä, miltä tuntuu ja mitä tekee, jos potkut tulevat? Näin oletankin. Kaikki miehet eivät myöskään halua jutella ääneen pahasta mielestään, mutta jos hän haluaa puhua, sinun rooliisi kuuluu tietysti kuunnella.
Kannattaa myös muistaa, että tilanne stressaa ja ahdistaa myös sinua itseäsi. Ehkä sinun tapasi reagoida stressiin on vetäytyä ja olla apaattinen?
Been there! It-alalaisen vaimona käymme tuon läpi noin kahden vuoden välein.
Olen sanonut miehelle, että kuuntelen jos hänellä on paska olo tai vituttaa. Pärjään ilman omakotitaloa ja uutta autoa, joita ei hoitsun palkalla pidetä.
Voin elää onnellisena hänen ja lasten kanssa vaikka yksiössä Jakomäessä jos hän päätyisi työttömäksi tai kokeneen asiantuntijan tehtävistä duunariksi 1500e/kk. Sitä paitsi lapset on vielä pieniä, kotonakin olisi annettavaa.
Eli en jätä häntä rahan takia, mutta sitä jatkuvaa muhun kohdistuvaa huutamista en jaksaisi. Ymmärrän myös katkeruuden tunteet, mutta sellaisen ihmisen kanssa, joka on kaikesta katkera, on todella vaikea elää.
Eli taikasanoja ei ole. Meillä on säästytty sillä, että työt on pysyneet. En uskalla ajatella mitä käy sitten kun se osuu kohdalle.
[quote author="Vierailija" time="27.04.2015 klo 09:23"]
Ihan ekaksi: voimaa sulle, tuo on raskasta aikaa. Vaikuttaa siltä, että miehesi tarvitsisi apua, siis esim työterveyshuollon konsultaatiota. Hän käy läpi isoa kriisiä ja ikävä kyllä se saattaa olla pikemminkin maraton kuin lyhyt matka. Ainakin meillä oli, sillä kun mies oli irtisanottu kesti noin vuoden sitä käydä läpi. Raivo vaihtui sinä aikana apatiaan ja katkeruuteen ja niin edespäin. Ette ole yksin!
[/quote]
Kun menet työterveyshuoltoon valittamaan ahdistustasi yt:iden aikaan, niin se on varma keino saada monon kuva perseeseen!