Ljudmila kertoo: Tällaista oli työ Pietarin trollitehtaalla

Kahden lapsen äiti ylisti työkseen Putinia ja haukkui tämän vastustajia.

Putin on mahtava. Ukrainalaiset ovat fasisteja. Eurooppa on turmeltunut.

Tällaisia viestejä pietarilainen Ljudmila Savtshuk, 34, kirjoitti työkseen netin uutissivustojen kommenttikenttiin ja keskustelufoorumeille.

– Työmme oli kirjoittaa hallitukselle myönteisellä tavalla, tulkita kaikki tapahtumat tavalla, joka ihannoi hallituksen politiikkaa ja Putinia henkilökohtaisesti, Savtshuk kertoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Savtshuk päätyi töihin Pietarin Savushkininkadun ”trollitehtaalle” vastattuaan verkossa työpaikkailmoitukseen.

Työhaastattelussa pelkällä etunimellä Oleg esiintynyt mies kysyi Savtshukilta ensimmäisenä, mitä mieltä tämä on Venäjän politiikasta Ukrainan suhteen.

Paikka houkutteli kahden lapsen äitiä ennen kaikkea rahan vuoksi. Hänelle maksettiin kuukaudessa 40 000–50 000 ruplaa (n. 650–800 euroa) – varsin hyvin Pietarin oloissa.

Kolme roolia
Trollina Savtshuk piti yllä useita blogeja suositulla LiveJournal-sivustolla. Hän esiintyi kotiäitinä, opiskelijana ja urheilijana.

Blogeissa hän ei ottanut kantaa poliittisiin aiheisiin, mutta hän käytti samoja tilejä kirjoittaakseen uutissivustoille ja verkkokeskusteluihin, keskimäärin sata kommenttia päivässä.

Joka aamu Savushkininkadun harmaassa toimistotalossa hän sai listan päivän aiheista.

Esimerkiksi yhtenä päivänä aiheena oli uudistusohjelma, jonka Ukraina aloitti saadakseen talousapua Kansainväliseltä valuuttarahastolla. Savtshukin tehtävä oli kommentoida aihetta negatiivisesti, kuten: ”Ukrainan hallitukselle sotilaalliset tarpeet ovat tärkeämpiä kuin kansan tarpeet”.

Rahan perässä
Savtshukille riitti kaksi kuukautta trollina. Hän jätti tehtävät maaliskuussa. Työntekijöiden vaihtuvuus alalla on suurta, hän kertoo.

– Työ on rankkaa. Täytyy kirjoittaa valtavan paljon, ja monet saivat potkut koska eivät olleet tarpeeksi taitavia tai vain kyenneet ilmaisemaan näitä ideoita.

Monet Savtshukin kollegoista olivat nuoria, usein opiskelijoita.

– He olivat täysin välinpitämättömiä politiikasta eivätkä ottaneet mitään vakavasti. Heille se oli vain tapa ansaita rahaa.

Joukossa oli kuitenkin myös vanhempia, intoa puhkuvia työntekijöitä.

– Heitä ei ollut montaa, mutta heille tämä työ oli todellinen kutsumus, Savtshuk sanoo.