Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Erityislapset ja hygienia (aikuisena)
25.04.2015 |
Monen muun asian ohella: Miten teillä hoituu esim. autismipiirteisen erityisen kanssa peseytyminen, omasta siisteydestä huolehtiminen? Tarvitaanko muistutteluja ja huomaako lapsi itse milloin on likainen?
Meillä on jo aikuiseksi kasvanut erityispoika, jota olen käyttänyt iltapesulla ihan joka ilta vauvasta asti. Toivoin, että rutiinista tulisi hänelle niin tarpeellinen, ettei unohtaisi sitä aikuisenakaan ja mahdollisesti omilaan asuvana. Olen opettanut hänelle ajoissa parranajamiset, hampaiden harjaamiset, deodorantit ja hiusten huolittelun ennakoiden "erityistä aikuisuutta".
Suihkussa käyminen onnistuukin, siitä tuli osa nukkumaanmenorituaalia kuten toivoin. Hänelle on jäänyt mieleeen, että TO ja LA ovat saunapäiviä, eikä varmaan muuta sitä koko elämänsä aikana miksikään. Hän myös muistaa aika hyvin ajaa partansa, mutta muistutan siitä varsinkin työviikon alussa. Silti joka ikinen aamu toistuvat samat kysymykset: olethan jo harjannut hampaat? Mitenkäs sukat, taisit panna jalkaan ne eiliset? Kun olen kaikkein kyllästynein, tarkistuslista on yksisanaista: Vaatteet? Kalsarit myös? Hampaat? Parta? Hänellä ei myöskään ole oikein ymmärrystä miten pukeudutaan sään mukaan. Kulkisi toppvaatteissa ihan sujuvasti vaikka +20 asteen keleillä.
Kuulostaa varmaan tosi pikkuasialta, mutta olen tooooooooooosi väsynyt siihen, että muuten rituaaleja rakastava mies ei tajua juuri tuota vaatteiden vaihtamista! Hänellä on voimakas kainalohien haju ja se ei pysy poissa pelkillä iltapesuilla, pitäisi vaihtaa päivittäin ne alusvaatteetkin ja muistaa deodorantti. Aaaaaargh. Ja entä sitten, kun minua ei ole? Kun ei kukaan muistuta? Tiedän kyllä, että hän voi saada tukea yksin asumiseen, mutta käytännössä tiedän myös, että kehitysvammaisten hygieniasta ei pidetä huolta tarpeeksi.
- Keksin juuri koeilla vielä yhtä konstia, jolla toivon pääseväni eroon joka aamuisesta tarkastamisesta, joka väsyttää minua ja varmasti häiritsee vähän poikaakin. On se vähän nöyryyttävää, että äiti on aina tivaamassa kalsareita myöten kaiken... Ostin 7 muovikoria ja nimesin ne eri viikonpäiville. Viikkasin niihin valmiiksi päivän vaatteet, aluksi nyt alusvaatteet ja sukat. Jospa ottaisi puhtaat niistä itsekseen ja se tulisi tavaksi...
Millaisia niksejä teillä on, miten päivät sujuvat?
Kommentit (6)
Meillä esikoisen kanssa on niin päin, että hampaat pitää harjata joka aamu ja ilta. Vaikka olisi bussista myöhässä, hampaita ei jätetä. Sen sijaan parta ei luonnistu ilman eri käskyä ja suihkusta pitää joskus muistuttaa. Sukat on rutiinia vaihtaa joka päivä, mutta päällysvaatteita pitää niin kauan kunnes sanoo, että pitää vaihtaa. Meillä aika lievä tapaus, asuu itsenäisesti ja opiskelee ihan tavallisessa koulussa. Mutta arjen asioissa tarvitsee apua jonkin verran. Hiusten leikkuu on tuskallista. Kotikunnassa käy muistutettuna tutussa parutissa, ja varaa itsen itse, mutta ei saa opiskelupaikkakunnalta varattua aikaa eikä anna minunkaan varata. Meillä on siirtymävaihe, olemme koko perhe muuttamassa samalle paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalle paikkakunnalle siis olemme muuttamassa, esikoinen jatkaa itsenäistä asumista. 3.
Eikö siihen suihkuun saisi yhdistettyä alusvaatteiden vaihtoa? Edelleen listoja kylpyhuoneeseen?
Mun tyttö on vasta tutkimuksissa ja alle 10 vuotta, mutta unohtuupa hänelläkin samat alusvaatteet useaksi päiväksi, jos asiasta ei huolehdi aikuinen. Jättää siis myös pissat kuivaamatta paperilla ja pyyhkiminen on mitä on... eli haisee noikin. Suihku on vaikea.
3, tuo hiustenleikkuu on tosiaan oma juttunsa :D Poika ei suostunut pienenä käymään kuin yhdellä ja samalla kampaajalla. Oli jotenkin niin yliherkkä kosketukselle, ettei sietänyt muiden ihmsten otteita. Onneksi sen kanssa on helpottanut myöhemmin. Teillä on ihanan kuuloinen tilanne siinä mielessä, että lapsi pärjäilee itsekseen noinkin hyvin.
Pelkäätkö koskaan, että miten lapsi pärjää oman kuolemasi myötä? MInulle on jotenkin tullut viime aikoina päällimmäiseksi se ahdistus, etten ole katsomassa perään. Miten valmistella elämää sen jälkeen... ap
5, periaatteessa suihkutiloissa voisikin olla vaatteita, mutta meillä ei oikein ole paikkaa sellaiselle. Vaihtaa vaatteet omassa huoneessaan ja pukeutuu puhtaisiin siis aamulla. Nukkuu pelkillä kalsareilla. Muistilistan hänelle voisi myös tehdä, mutta se pitäisi olla kuvasymboleilla, kun mies ei osaa lukea. Voisihan sellainen ruksitusjuttu tosiaan käydä.
Mielestäni olin oikein nokkela, kun keksin nuo korit :D Jos se lähtee sujumaan, laitan niihin mukaan farkut ja pitkäthousutkin, katsotaan miten se toimii. Voisi kai niissä olla muistutuksena jokin symboli siitä parranajostakin tiettyinä päivinä. Tai seinällä lukujärjestys viikon toimista.
Kun oppisi tekemään mahdollisimman paljon ihan itsenäisesti ilman, että kuljen perässä vahtimassa jokaista töihinlähtöä. ap
Alue: Aihe vapaa
Harmi etten löytänyt juttukaveria. Niinhän se tietysti on, että pienten erityislasten kanssa elämä on aika toisenlaista kuin sitten, kun ovat kasvaneet aikuiseen mittaan. Erilaiset huolet ja erilainen jaksaminen...
Näyttää olevan vähän huono palsta tällaiselle aiheelle muutenkin.
ap
*huokaisee*