Pärjääkö introvertti sosionomina?

Tottakai jos silti puhut silloin kun puhua pitää.

Sosiaalialan työssä vuorovaikutus on pääasiallinen työkalu. Kuuntelua tarvitaan että asiakas tulee ymmärretyksi. Mikään lörpöttelijä ei tarvitse olla kunhan saa puhuttua sen mikä asian hoitamisen kannalta on keskeistä.

Ei ole ylivoimaista introvertille.

Ilman muuta. Miksei impotentti pärjäisi siinä missä kuka tahansa!

Introverttiys ei tarkoita välttämättä arkuutta eikä epäsosiaalisuutta. Hyvä edimerkki tästä on lma tyttäreni, joka on ulospäin hyvin sosiaalinen, pidetty ja rohkea. Sosiaalisuuden vastapainoksi vaan tarvitsee enemmän aikaa yksinään, jotta jaksaa taas sosiaalisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalialan työssä vuorovaikutus on pääasiallinen työkalu. Kuuntelua tarvitaan että asiakas tulee ymmärretyksi. Mikään lörpöttelijä ei tarvitse olla kunhan saa puhuttua sen mikä asian hoitamisen kannalta on keskeistä.

Ei ole ylivoimaista introvertille.

Introt ovat sitä paitsi yleensä parempia kuuntelijoita, kun ei ole tarvetta itse olla suuna päänä koko ajan.

Aika monella ulospäinsuuntautuneella on aika huonot sosiaaliset taidot. Suu käy kyllä, mutta toisen jutut ei kiinnosta.

"Moi Liisa! Mites menee?"

"Mikäs tässä. Lomalle ollaan lähdössä Lissaboniin."

"Ai kiva juttu!"

Seuraavana päivänä:

"Moi Liisa! Mitäs lomasuunnitelmia?"

"No sinne Lissaboniinhan me..."

"Ai okei, kiva juttu!"

Sitä seuraavana päivänä:

"Moi Liisa! Mä varasin just eilen Lissabonin reissun! Ootko sä ikinä käynyt?"

"Menossa olen minäkin."

"Ai okei, kiva juttu!"

Loman jälkeen:

"Moi Liisa! Terveisiä Lissabonista! Ootko sä koskaan käynyt?"

"Joo just olin minäkin."

"Ai okei, kiva juttu!"

Jne.

Tottakai pärjää. Olen introvertti sairaanhoitaja ja osaan työni hyvin. Ekoina vuosina ahdisti kyllä kotona se jatkuva sosiaalisuus, ihmismäärä (vaihtuvat potilaat, työkaverit), puhuminen ym. ja työt tulivat ajatuksissa kotiin. Siitäkin opin pois ja otan työni nykyään rennommin.

Pärjää varmasti, kun hoitajanakin pärjää. Työympäristöjä on monenlaisia, toiset varmasti kuluttavampia kuin toiset. Minä siis hoitaja ja nautin työskennellä potilaiden kanssa yksi kerrallaan. Suuremmassa potilasryhmässä kuluvat voimat tosin äkkiä loppuun ja työn nautinto katoaa.

Uskoisin että ihmisläheisessä ja sosiaalista pelisilmää vaativassa työympäristössä pärjää nimenomaan introverttinä. Osaat kuunnella ja vuorostasi puhua kun on oikea aika, ja annat tilaa muillekin. Sosionomin työssä luulisi olevan vähän haitaksi, jos on yltiöräväkkä ja huomionhakuinen persoona (näin stereotyyppisesti ajateltuna). 

Kuten sanot, olet jo pärjännyt sosiaalisissa töissä. Kyllähän sitä pärjää monessakin hommassa, jos motivaatiota löytyy. Mä toisaalta miettisin senkin kannalta, mitä se kuormitus tekee omalle hyvinvoinnille. Olen itse hyvin vahvasti introvertti, tehnyt sosiaalisia töitä ja nauttinut niistä paljonkin, mutta ne myös imivät mehut niin täysin, etten vapaa-ajalla enää juurikaan jaksanut sos. suhteita. Viime kädessä mulle kuitenkin on tärkeintä viettää aikaa omien läheisten kanssa. Siksi teen mieluummin työt omassa rauhassa, jotta säästyy energiaa itselleni tärkeille ihmisille.

Kiitos rohkaisevista mielipiteistä. Aloin itse epäröimään, kun muutama tuttu kommentoi ideaani hieman ihmetellen, että jaa sinäkö, sosiaalialalle?! Tuli olo että minkälaiselta mörökölliltä oikein vaikutankaan. Ap

Minä ihme sosionomina? Kerro jokin ammatti, missä sosionomi voi työskennellä.

Vierailija kirjoitti:

Minä ihme sosionomina? Kerro jokin ammatti, missä sosionomi voi työskennellä.

Se kiinnostaa minuakin. Kertokaa sosionomit että mitä töitä teette? Ap

Voi, mutta jo opiskeluaikana kannattaa varautua siihen, että valtaosa opiskelusta on erilaisia ryhmätöitä, jotka vaatii sosiaalisuutta ja yhdessä tekemistä - ei oikein sovellu sellaiselle itsekseen puurtajalle. Mutta tää taitaa olla käytäntö nykyisin kaikissa opinnoissa. 

Ja kuten joku hyvin sanoi, ei introvertti ole välttämättä epäsosiaalinen. Esim. minusta saa helposti sen kuvan, että olen todella ekstrovertti ja sosiaalinen tyyppi, mutta tarvitsen omaa aikaa ja rauhaa, että kestän sen sosiaalisuuden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä ihme sosionomina? Kerro jokin ammatti, missä sosionomi voi työskennellä.

Se kiinnostaa minuakin. Kertokaa sosionomit että mitä töitä teette? Ap

No sisonomeja on ihan kaikilla sosiaalialan työkentillä: päihdetyössä, nuorisotyössä, lastensuojelussa, vanhusten hoivassa, vammaispalveluissa. Vanhusten ja vammaisten kanssa on enemmän sosionomeja esrilaisissa päivätoiminnoissa ja vammaisten työtoiminnoissa. 

Nuorisokodeissa ja lastenkodeissa on paljon sosionomeja ohjaajina. Lastensuojelutyössä sosionomit on monesti sosiaalityöntekijöiden työpareja, nimikkeellä sosiaaliohjaaja. Myös perhetyöntekijät on usein sosionomeja. Etsivät nuoristyöntekijät, nuorisotyöntekijät, työpajojen ohjaajat. Rikosseuraamuslaitoksessa vankien kanssa työskentelevät ohjaajat...

Itse olen kehittämistyössä nuoristyön puolella. 

Töitä on piisannut ekan opiskeluvuoden ekoista kuukausista lähtien.