Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä tehdä kun joutuu parisuhteessa....

Vierailija
22.04.2015 |

Ottamaan ns. johdon? Eli mieheni on hyvin kiltti, hiukan saamaton, vähän jopa feminiini ja minä taas määrätietoinen, voimakastahtoinen ja haluan että asiat tapahtuu.

Huomaan ärsyyntyväni usein siihen että mies ei saa aikaiseksi asioita. Nyt esim. olen pitkään puhunut että kotiamme on pikkuhiljaa alettava kunnostamaan. Mies on sellainen joo-joo tyyppi, hänelle käy kaikki. Ei siis vaadi mitään muttei myöskään oma-aloitteisesti tee mitään. Hän ei todellakaan ole mikään fyysisen voiman perikuva, eikä oikein osaa tehdä käsillään asioita. Niimpä tilanne on se että minä ja tuttu remppamies alamme yhdessä tekemään remonttia kotiin. Minusta tämä tuntuu jotenkin aivan älyttömältä combolta, ja ärsyttää aivan sikana, että mies ihan suosiolla vaan jättää mut tekemään hommia jotka hänelle ns. kuuluisi.

Toisaalta arvostan miehen kiltteyttä, hyvyyttä ja lempeyttä, toisaalta tämä saamattomuus ja feminiinisyys ärsyttää aivan sikana. Aiempi suhteeni oli päinvastainen mies, maskuliininen, määräilevä ja jopa sovinisti: halusin tietoisesti erilaisen miehen hänen jälkeensä. Ja nyt en tiedä mitä ajatella?? En halua muuttaa miestä mutta tämä ärsyttää. Miten tällaisista jutuista pääsee yli? Tuntuu että minä muutun entistä maskuliinisemmaksi ja määrätietoisemmaksi, mitä enemmän mies vetäytyy.

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
22.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajattele sen edellisen miehen paskamaisia ominaisuuksia, niin jospa näet taas miehesi positiivisemmassa valossa

Vierailija
2/2 |
22.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankala paikka. Minä olen itse kiltti, mutta määrätietoinen ihminen. Seurustelin miehen kanssa kuka oli niin saamaton, että tuli ihan hiki. Kaikki oli "ihan sama" ja "joojoo". Tuli itsellekin huono olo, kun piti koko ajan olla äänessä ja "nalkuttamassa" pyytäen tekemään asioita. "Hei eikö me sovittu, että maksat tuon laskun ennen eräpäivää, nyt tuli maksumuistutus ?" "Joojoo en mä muistanu, maksan sen tänään" Päädyin itse maksamaan, kun mies ei taaskaan "muistanut". Mies esitti ulkona aina maskuliinista ja parisuhteen "päätä". Mutta kotona heittäytyi täysin passattavan lapsen rooliin. Kerroin miehelle, että "En ole luonteeltani mikään kodin hengetär, kuka haluaa hoitaa kaiken yksin, vaan olisi kiva tehdä ja päättää asioita yhdessä. minua ahdistaa kun kaikesta pitää muistuttaa ja erikseen pyytää, etkä tee mitään oma-aloitteisesti." "Joojoo" oli vastaus eikä mikään muuttunut. Aloin voida suhteessa pahoin, kun tuntui että huolehdin yksin ihan kaikesta. (Mies kävi töissä, että sentään rahallisesti ei ollut mikään siivelläeläjä.) Kun ilmoitin miehelle, että en jaksa enää mies järkyttyi. "MUTTA meillähän menee niin hyvin, me sovitaan niin hyvin yhteen ja yhteiselo on helppoa ?!" Joo. Kai se on helppoa, kun mitään ei tarvinut tehdä ja minun huudot ja pyynnöt kaikui kuuroille korville.
,,,,
Keskustele miehen kanssa ja kerro, että sinulle olisi tärkeää että mies tekisi joskus jotain oma-aloitteisesti. Koeta itse hillitä omaa määrätietouttasi välillä. Kokonaan ei ihmistä tarvitse eikä missään nimessä pidäkään muuttaa. Jos miehen "rentous" ja herkkä puoli on sinulle punainen vaate, niin sille asialle tuskin mitään voit tehdä. Jos ei koskaan ole ollut käsillä tekemisestä kiinnostunut, niin ei sitä yhtäkkiä kiinnostukaan. Minunkin eksäni oli hyvä ja kiltti ihminen, mutta emme vain sopineet yhteen. Eksä toivoi minulta perinteistä naisenroolia ja halusi että olisin ollut lempeä, essu päällä passaava "Justiina", kuka aina kertoisi mitä tehdään ja jaksaisi pyörittää kotia yksin työn ohella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla