Vauvan hoidon laiminlyönti

Ei kai kukaan ryntää joka kerta samalla sekunnilla vaipan vaihtoon? Ei tietenkään tarvitse tahallaan viivyttää, mutta jos vauvalla tulee kakka esim imetyksen aikana niin imetän kyllä loppuun ja vaihdan vaipan vasta sitten (yleensä ehtii tulla vielä uusi pöräys siinä ajassa). Taaperon kanssa on käynyt lukemattomia kertoja niin että kakka tulee ulkona, se on varmasti paljon epämiellyttävämpää mutta ei siinäkään auta kun mennä kotiin mihin saattaa se vartti kuluakin.

Haisevat vaatteet kyllä vaihdan pois. Ja alkaa hymyilyttää kun vain katsonkin vauvaa. Minkä ikäinen ap vauvasi on?

Ihan pienet vauvat on niin raskaita, mutta sitku se on lähempänä vuotta niin kaikki on selkeempää. Rytmit, syöminen, kommunikointi, leikkiminen ja sitse viihtyy hetken jo yksin lattiallakin katsellen leluja, ja nukkuu paremmin. Ja ehk siin vaihees se pahin äidiksikasvamisen kriisi on ohi muutenkin ja on hyväksynyt sen ettei elämä enää palaa "normaaliksi". Eli tsemppiä sulle! Tuo on raskasta, mutta se menee ohi. Samanlailla kuin vauvoilla on vaiheita niin äitiydessäkin on vaiheita. 2kk ikäisen lapsen äiti elää todella erilaista elämää kuin 1-vuotiaan tai 6-vuotiaan, ja sillon täysin erilaiset asiat äitiydessä on tärkeitä ja korostuu. Mä en ainakaan oo mikään aurinkomutsi 2kk vauvalle mut oma kommunikointi on aivan totaalisen erilaista kun vauva on isompi (ja siis kommunikoi mulle myös!) Osallistuuko isä teillä hoitoon?

Vauva hoitaa itsensä kirjoitti:

Ei vauvaa tarvitse kokoajan hoitaa. Kyllä se pärjää kun laitat sen lattialle viltin päälle tai pinnasänkyyn.

Ei ainakaan tämä mun vauva. Ei viihdy ilman, että koko ajan olen ihan lähellä näköetäisyydellä. Ei sitä vauvaa saa huudattaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sylihän on just parhain paikka vauvalle, etenkin jos vauva viestittää, että hän tykkää olla sylissä. Vauvat tarvitsevat ennen kaikkea turvaa. Se, että vauva kokee olevansa turvassa merkitsee paljon enemmän kuin pulautusten ja kakan pesu sekunnilleen.

Kiitos tästä kommentista❤️

Ap

Mikä saa sut ajattelemaan että laiminlyöt vauvan hoitoa? Onko joku sanonut sulle niin?

Kannattaa puhua omasta olostasi neuvolassa. Jos tuntuu liian raskaalta pestä vauvaa niin kannattaa miettiä miten saisit levättyä enemmän. Oletko ihan yksin vauvan kanssa? Eikö isä voisi hoitaa vauvaa enemmän vaikka edes viimonloppuna että saisit nukuttua univelkoja pois? Kakkavaippa kyllä kannattaa vaihtaa mahdollisimman pian koska vauvan iho kärsii muuten.

Vierailija kirjoitti:

Ihan pienet vauvat on niin raskaita, mutta sitku se on lähempänä vuotta niin kaikki on selkeempää. Rytmit, syöminen, kommunikointi, leikkiminen ja sitse viihtyy hetken jo yksin lattiallakin katsellen leluja, ja nukkuu paremmin. Ja ehk siin vaihees se pahin äidiksikasvamisen kriisi on ohi muutenkin ja on hyväksynyt sen ettei elämä enää palaa "normaaliksi". Eli tsemppiä sulle! Tuo on raskasta, mutta se menee ohi. Samanlailla kuin vauvoilla on vaiheita niin äitiydessäkin on vaiheita. 2kk ikäisen lapsen äiti elää todella erilaista elämää kuin 1-vuotiaan tai 6-vuotiaan, ja sillon täysin erilaiset asiat äitiydessä on tärkeitä ja korostuu. Mä en ainakaan oo mikään aurinkomutsi 2kk vauvalle mut oma kommunikointi on aivan totaalisen erilaista kun vauva on isompi (ja siis kommunikoi mulle myös!) Osallistuuko isä teillä hoitoon?

Uskon kyllä, että helpottaa kunhan tuosta kasvaa, kiitos vielä muistutuksesta:)

Mieskin osallistuu ja on ihana isä, on kyllä valtava apu mulle, kun siivoilee ja laittaa ruuat. Itse kun ne joutuisin ne vielä tekemään, niin olisin kyllä kirissä

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on mielenkiintoista, että asetat oman hyvän olosi ja välinpitämättömyytesi vauvan edelle. Olkoot likaisissa vaatteissa ja haiskoot, hautokoot paskalla taipeensa, minua nyt ei vaan huvita hoitaa, joten pidä ittes.

Suomessakin olisi tuhansia perheitä, joissa lapsesi saisi rakastavamman kohtelun!

Harmi jos sait tuollaisen kuvan. Rakastan vauvaa enemmän kun mitään, iho on siistissä kunnossa, ja en todellakaan säästele vaipoissa. Vauva ei ui oksennuksessa.

Toivottavasti olet itse täydellinen äitinä, jos olet äiti.

Ap

Rakkaus on tyhjä sana, jos teot vahingoittavat lasta!

Niinhän moni sanoo lasta rangaistessaankin, että en tekisi tätä, jos en rakastaisi.

Ihan ensin tuohon syliasiaan. Vauva nimenomaan kehittyy juuri oikein sillä tavalla, että saa olla tarvitsemansa määrän sylissä. Kanssakäymisestä muuten, että en itsekään kokenut kovin luontevaksi jutella pikkuvauvan kanssa. Sitten, kun vauva rupesi ottamaan kontaktia jokeltelulla ja osoittelemalla yms., aloin jutella enemmän. Ihan normaali lapsi hänestä kasvoi, oppi puhumaankin varhain.

Ja ihan viisastahan se on odottaa, että tulisiko toinenkin kakka. Jos se odottelu siis on tuota 15-20 min luokkaa eikä useampaa tuntia. Pulautetut vaatteet kyllä vaihtaisin, jos ovat ihan märät. Jos vain hieman pukluiset, en näkisi tarvetta vaihtaa.

Ei toi vahingoita lasta mitä kuvailit. Eikä se ole hoidon laiminlyöntiä. Yritä olla armollisempi itsellesi ja lopeta itsesi sättiminen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan ryntää joka kerta samalla sekunnilla vaipan vaihtoon? Ei tietenkään tarvitse tahallaan viivyttää, mutta jos vauvalla tulee kakka esim imetyksen aikana niin imetän kyllä loppuun ja vaihdan vaipan vasta sitten (yleensä ehtii tulla vielä uusi pöräys siinä ajassa). Taaperon kanssa on käynyt lukemattomia kertoja niin että kakka tulee ulkona, se on varmasti paljon epämiellyttävämpää mutta ei siinäkään auta kun mennä kotiin mihin saattaa se vartti kuluakin.

Haisevat vaatteet kyllä vaihdan pois. Ja alkaa hymyilyttää kun vain katsonkin vauvaa. Minkä ikäinen ap vauvasi on?

Parin kuukauden ikäinen. Tottahan tuo on, ettei ihan heti välttämättä liikenteessäkään vaippaa pääsisi vaihtamaan. Tässä kotona vaan tuntuu, että pitäisi, kun aikaa on kuitenkin. Haluaisin vaan olla se maailman paras äiti lapselleni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä saa sut ajattelemaan että laiminlyöt vauvan hoitoa? Onko joku sanonut sulle niin?

Varmaankin kuvittelen kaikilla muilla olevan resursseja ja jaksamista koko ajan ja jokaisella sekunnilla. Oli ehkä pienen tunnekuohun seurausta tuon ilmaisun muoto.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Siis annatko vauvan itkeä kakkavaippaansa 20 min, annat kylmettyä märissä vaatteissa tai jätät sen muuten huomiotta, jos hakee kontaktia? Vai onko vauva kuitenkin ihan tyytyväinen?

Vuorovaikutukseen kannattaa panostaa eli ihan "normaalisti" jutustella lapsen kanssa ja pitää olla puhdasta/kuivaa, mutta pienet tahrat ei haittaa tai pitää mitään ohjelmasirkusta lauluin ja loruin. Itse en koe nyt seitsenviikkoisen hoitoa raskaana, mutta en mä tätä loppuikääni tekisi. 😅

Ps. Usein ne kakat tulee tosiaan sarjassa ja mun vauva ilmoittaa vasta kun on "valmista" siihen asti pitää erilaisia öhkimisiä ja kitinöitä tai vaan hymyilee ja ilmeilee hiljaa.

Aika hyväntuulinen tämä on. On nyt alkanut hymyilemään. Mulle on vaan kovasti lähipiirin toimesta korostettu, kuinka koko ajan pitäis olla vauvalle yhtä hymyä ja ilmeillä, että oppii erilaisia ilmeitä. Uskon, että oppii ne kyllä ihan luonnollisesti oikeasta elämästä. Kyllä mua alkaa hymyilyttää sillon, kun lapsikin hymyilee ja katsoo mua pienillä nappisilmillä. Pikkuhiljaa palautuu mieleen itse oppimiani lauluja. Keksin myös omia lauluja päästäni.

Ap

Tuosta vauvalle hymyilemisestä haluan kommentoida, että minä hymyilin ja esitin iloista vauvalleni aina kun olimme katsekontaktissa toisiimme. Oikeasti ei hymyilyttänyt, enkä ollut kovin iloinenkaan vauvan alkukuukausina, koska olin silloin äärettömän väsynyt ja elin "zombisumussa" yövalvomisten vuoksi. Kyllä se siitä helpottaa, aina kannattaa muistaa, ettei se vaihe kestä onneksi kauan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä saa sut ajattelemaan että laiminlyöt vauvan hoitoa? Onko joku sanonut sulle niin?

Varmaankin kuvittelen kaikilla muilla olevan resursseja ja jaksamista koko ajan ja jokaisella sekunnilla. Oli ehkä pienen tunnekuohun seurausta tuon ilmaisun muoto.

Ap

Älä vertaa itseäsi itsekeksimiisi mielikuvitusvanhempiin. Vanhemmaksi tuleminen on kriisi, vaikka se olisi kuinka toivottua. Se ei ole pelkkää hattaraa ja vaahtokarkkia eikä sen tarvitsekaan olla.

https://www.washingtonpost.com/news/to-your-health/wp/2015/08/11/the-mo…

Kristina Kuzmic on kanssa yks hyvä minkä juttuja kannattaa seurata, hän puhuu nimenomaan siitä että pitää olla itselleen armollinen ja hyvä vanhemmuus ei ole mitään tauotonta itseruoskintaa suorittamaan pakko-onnellisuutta vaan ihmisiä tässä kaikki ollaan ja se on nimenomaan enemmän kuin ok. Ihmistähän sä kasvatat etkä mitään robottia.

Oletko yksinäinen? Onko sulla vertaistukea muista vanhemmista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis annatko vauvan itkeä kakkavaippaansa 20 min, annat kylmettyä märissä vaatteissa tai jätät sen muuten huomiotta, jos hakee kontaktia? Vai onko vauva kuitenkin ihan tyytyväinen?

Vuorovaikutukseen kannattaa panostaa eli ihan "normaalisti" jutustella lapsen kanssa ja pitää olla puhdasta/kuivaa, mutta pienet tahrat ei haittaa tai pitää mitään ohjelmasirkusta lauluin ja loruin. Itse en koe nyt seitsenviikkoisen hoitoa raskaana, mutta en mä tätä loppuikääni tekisi. 😅

Ps. Usein ne kakat tulee tosiaan sarjassa ja mun vauva ilmoittaa vasta kun on "valmista" siihen asti pitää erilaisia öhkimisiä ja kitinöitä tai vaan hymyilee ja ilmeilee hiljaa.

Aika hyväntuulinen tämä on. On nyt alkanut hymyilemään. Mulle on vaan kovasti lähipiirin toimesta korostettu, kuinka koko ajan pitäis olla vauvalle yhtä hymyä ja ilmeillä, että oppii erilaisia ilmeitä. Uskon, että oppii ne kyllä ihan luonnollisesti oikeasta elämästä. Kyllä mua alkaa hymyilyttää sillon, kun lapsikin hymyilee ja katsoo mua pienillä nappisilmillä. Pikkuhiljaa palautuu mieleen itse oppimiani lauluja. Keksin myös omia lauluja päästäni.

Ap

Mä taas ajattelin, että olisi tärkeää näyttää kaikki tunteet. Vauva kuitenkin aistii eleet, sylin puristuksen, ehkä jopa sykkeen. Jos kaikki muu viittaa vaikka ahdistukseen tai vihaisuuteen, niin eikö se olisi hämmentävää, että kuitenkin hymyilee? Eli sanoisin aitojen tunteiden riittävän. Jos toisaalta tuntuu siltä, ettei koskaan ole iloinen, niin harkitsisin asian tuomista esille esim. neuvolassa.

J.N.? 

Vauva itsenäiseksi heti alkujaan kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vauva hoitaa itsensä kirjoitti:

Ei vauvaa tarvitse kokoajan hoitaa. Kyllä se pärjää kun laitat sen lattialle viltin päälle tai pinnasänkyyn.

Ei ainakaan tämä mun vauva. Ei viihdy ilman, että koko ajan olen ihan lähellä näköetäisyydellä. Ei sitä vauvaa saa huudattaa.

Ap

Vauvan perässä ei tarvitse kokoajan mennä. Anna vauvan itkeä kyllä se itku loppuu kun et ole heti paikalla. Opeta vauvasi itsenäiseksi. Voit hyvin jättää vauvan kotia kun lähdet ulos viihteelle tai ostoksille. Vauvan on hyvä olla myös yksinään. Voit jättää vauvan hoitopöydälle nukkumaan.

Toivottavasti tää neuvo oli huono vitsi?!

Vauvaa EI jätetä yksin huutamaan, eikä todellakaan jätetä yksin kotiin ja lähdetä itse esim ostoksille. Wtf?!

Vauvalla ei ole kehittynyt vielä kykyä pärjätä itse. Päinvastoin, jos vauvan vaan jättää "karaistumaan" ja pärjäämään itsekseen, tekee todella pahasti hallaa tämän psyykkiselle kehitykselle ja turvallisuuden tunteelle - tämä taasen edesauttaa sitä, että lapsesta ei kasvakaan itsenäistä ja rohkeaa, vaan epävarma ja vanhempaan takertuva.

Syliä ja läheisyyttä EI voi antaa vauvalle liikaa :)

Onko vauvasi tyytyväinen, vaikka hänellä onkin kakat housussa sen 20min? Omani ainakin huusi heti, kun kakka tuli, eikä hiljentynyt kuin vasta sitten, kun vaippa oli vaihdettu... Ja juu, aina sitä ei pysty vaihtamaan heti, kuten vaikka kauppareissulla tai ulkona oltaessa :D mut kotona ei tullut mieleenkään viivytellä tuosta syystä. Mut jos vauvasi ei ole moksiskaan, ei hän siitä kärsi.