Oudot korvamadot. Avautukaa muutkin.
Pohjustuksena olen perushevi jamppa, raskasta rokkia ja silleen on musiikkimaku. No välillä on herätessä aivan ihme biisejä korvamatona. Tuorein outo on metri helenan vasten auringon siltaa. Kyseisen biisin olen oikeasti kuullut viimeksi jotain 25 vuotta sitten isovanhempien mökillä. Miten sen voi muistaa?
Vielä oudompi korvamato on peppi pitkäkätossu biisi ruotsiksi. Mä en edes osaa ruotsia. Täh!? Onko näin että mun alitajunta osaa biisin sanat joita en itse osaa? Mistä näitä tosi outoja tulee, se mua ihmetyttää? En mä näitä inhoa ettei voi olla sekään. Mun tapa suhtautua musiikkiin on tykätä tai olla tykkäämättä. Mitään en varsinaisesti inhoa. No ehkä oopperaaa inhoan mutta siinä ei saa sanoista selvää niin siitä se johtuu.
Kuitenkin, pankaas muutkin kertoen oudoimpia korvamatoja. Niistä huvittais kuulla.
Kommentit (15)
Mä osaan hirmu määrän iskelmää, just vanhoja. Peruja siitä kun äiti ja isä kuunteli paljon niitä yli 20v sitten. Sitten ne alkaa soida päässä mitättömän pienestä, onpas kivaa töissä kun kokopäivän päässä soi esim Irwin :D
Piiikku kakkoseeen poooooosti. Postilokero 347, 33101 Taaampeeree kyyymmmeeeneeeeeennnnn
Kuuntelen raskaampaa rokkia enkä juuri käytä päihteitä. Silti korvamadot on tyyliä "pikku pirihuora, ota snaagut pikku pirihuora", "Hesarin luukku, luukus pien vessa, siellä tykitän hetken tulessa --- subutex-prinssi ei enää estä", "ollaan kunnon sieniä, vittu viinamäen miehiä", "kaipiroskaa, vernet brankkoo ja sitä samaa rataa", "ei jaksa tsiigaa sireenii ku on vetäny vitusti virenii"...
[quote author="Vierailija" time="18.04.2015 klo 10:17"]
Mä osaan hirmu määrän iskelmää, just vanhoja. Peruja siitä kun äiti ja isä kuunteli paljon niitä yli 20v sitten. Sitten ne alkaa soida päässä mitättömän pienestä, onpas kivaa töissä kun kokopäivän päässä soi esim Irwin :D
[/quote]
Tunnen tuskasi. Sama homma että vanhemmat kuunteli iskelmää. Eniten ärsyttää käänösiskelmät, niitä ikävä kyllä on paljon. Suomeksi liikaa. Joskus kun on liian ärsyttävä korvamato pitää huuhdella jollain hyvällä biisillä vaikka tuubista. Toi siis lyhenne sille musasivustolle mistä löytyy vaikka väärin kirjoitettuna.
Ainoa edes jotenkin hyvä käännösiskelmä on uriah heepin biisistä tumma nainen versio. Sen kuulin ensin suomalaisena versiona ja lapsena siinä oli mun makuun jotain. Sitten myöhemmin tajusin miksi kun kuulin alkuperäisen. Olin hevidikkari ennen kuin edes tiesin mitä heavy on. Deep purplen chield in time räjäytti mun tajunnan 12 vuotiaana ja onhan se biisi hyvä vieläkin. Paljon muutakin on mistä todella tykkään.
Kun nyt mainitsit nuo iskelmät niin muistui paljon mieleen. Ei kyllä mitään hyvää vaan karmeita biisejä. Heh, tuli ihan mieleen vihatut levyt vai oliko se biisit? Selaista radio ohjelmaa tuli joskus kuunneltua. Tuli lauantaisin ylen radiokanavalta. Ap täs vain muistelee.
Ristuksen paljon mä teen kirjoitusvirheitä. Ap joka erehtyi lukemaan mitä kirjoitti äsken. Tässä tajuaa miksi mulle lapsena kerrottiin olevan lukivika. Lukemisessa ei mitään mutta kirjoittaessa tulee vieläkin mokia noiden tuplien kanssa. Jos vaikka kaks kertaa l niin toinen jää helposti pois. Koittakaa kestää, mun mokia.
SUOMI KUNTOON,SUOMI KUNTOON, PANNAAN SUOMI KUNTOON!
Onneksi vaalit on kohta ohi,hermo menee
^ja siis tuo ei ehkä niinkään ole outo, vaan superärsyttävä. T. 9
Vuosien takaa opiskeluajoilta nousee yksi muisto mieleen. Kävelimme aamuluennolle ja silloin yksi porukastamme alkoi hyräillä "Kotkan ruusua". Kohta koko likkaporukka hoilotti sitä. Jokainen oli kuullut senaamulla radiosta eikä se suostunut häpymää pästä, erityisesti ei tämä kohta "Tänä yönä onni suosii rohkeaa". Pointti on siinä, että se henkilö, jonka luennolle olimme menossa, oli todella ujo keski-ikäinen poikamies.
Kohtalon tango! Se pitää pyyhkiä pois vaikka Star Warsista tutulla Imperial Marchilla, joka sitten puolestaan soi seuraavina viikkoina päässä jatkuvasti. Mutta sehän on sentään hyvä biisi :D
Mulla alkaa soimaan välillä Matin ja Tepon tuotanto päässä. En ole edes kuullut yhtäkään heidän biisiä melkein 10 vuoteen...
Yöllä unessa lauloin tuota pikkukakkosen postia, ja vielä kaverin kans tingattiin et onko se 33101 vai 34101. No unessakin oon aina oikeassa. Mutta kun heräsin, alkoi heti soimaan päässä vuosien takaa Janus Valmusen bussipysäkillä, ja tämä ei lähde pois millään...
Mulla on nyt monena aamuna soinut päässä Sara Forsbergin uuden nimen johdosta tehdyn videon laulu, ja se on aivan kamalaa!! "Once there was a girl called Smo, spending her days singing high and low, but then one day she got signed by capitol, to capitoooool" ja näen päässäni Forsbergin ärsyttävät ilmeilyt :D
no yö. yäääh, ne jää ikuisesti päähän. kahta ekaa lasta odottaessa kävin yön ulkoilmakeikalla, ja kummankin keikan jälkeen supisti niin että lapset meinas syntyä. ehkä niillä on syntyjään inho yötä kohtaan :,D
Mun mielestä tuo on juuri se alitajuntajuttu.