Kertokaa muut erityisherkät miten teillä elämä sujuu?

No vielä en ole löytänyt hyviä puolia. Kuormitun ja stressaan herkästi, elämä on kaikin puolin hankalaa.

Niin kuin nyt naisilla yleensä.

Onhan se hyvä jotta löytää itselleen diagnoosin.

Muuten aika hyvin, kun lopetin kuormittavan vapaaehtoistyön hankalien ihmisten takia sekä työ on sellaista, että työkavereita on vain pari ja asiakaspalvelua on todella vähän (suunnitteluala, yksi projekti voi kestää useita viikkoja ja pomo hoitaa suurimman osan kontakteista itse). Mutta läheisen puolesta on paha mieli ollut pari päivää ja saan maanisia kohtauksia kun alan ajatella sitä. 

Pahin on kun jotain kivaa tapahtuu, koetan muiden läsnäollessa peitellä sitä, että itkettää, kun kyse on usein todella pienistä asioista. 

Hyviä puolia mm.:

- osaan lukea hyvin ihmisiä

- saan iloa ja onnellisuutta ”pienistä” arkielämän asioista

- koen voimakkaasti esim. musiikin

- kykenen luomaan syvällisiä suhteita ihmisiin ja eläimiin

Haastavia puolia:

- kuormitun herkästi äänistä ja muista ärsykkeistä

- koen kevyen jutustelun ihmisten kanssa turhaksi

- ihmissuhteet ovat kuormittavia, koska luen ja analysoin tahtomattani koko ajan vastapuolta ja itseäni

- työssäjaksaminen on vaikeaa edellä mainituista syistä

Asioita, jotka häirivätsevät arjessani:

- toisten mielialojen tarkkailu ja energioiden imeminen itseensä hyvässä ja pahassa

- jatkuva väsyneisyys ja erityisesti ponnistelujen jälkeen (työpäivä, juhlat, matkat...)

Asiasta tietämättömät, teille tiedoksi: erityisherkkä voi samalla olla henkisesti äärettömän vahva ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä puolia mm.:

- osaan lukea hyvin ihmisiä

- saan iloa ja onnellisuutta ”pienistä” arkielämän asioista

- koen voimakkaasti esim. musiikin

- kykenen luomaan syvällisiä suhteita ihmisiin ja eläimiin

Haastavia puolia:

- kuormitun herkästi äänistä ja muista ärsykkeistä

- koen kevyen jutustelun ihmisten kanssa turhaksi

- ihmissuhteet ovat kuormittavia, koska luen ja analysoin tahtomattani koko ajan vastapuolta ja itseäni

- työssäjaksaminen on vaikeaa edellä mainituista syistä

Täsmälleen samat sanat.

Vierailija kirjoitti:

Hyviä puolia mm.:

- osaan lukea hyvin ihmisiä

- saan iloa ja onnellisuutta ”pienistä” arkielämän asioista

- koen voimakkaasti esim. musiikin

- kykenen luomaan syvällisiä suhteita ihmisiin ja eläimiin

Haastavia puolia:

- kuormitun herkästi äänistä ja muista ärsykkeistä

- koen kevyen jutustelun ihmisten kanssa turhaksi

- ihmissuhteet ovat kuormittavia, koska luen ja analysoin tahtomattani koko ajan vastapuolta ja itseäni

- työssäjaksaminen on vaikeaa edellä mainituista syistä

Tämä oli kuin omaa käsialaani. ❤

Sama täällä, varsinkin kun joku on epäluotettava, aina osun oikeaan tulkinnassa ja tästä jäävät kiinni tavalla tai toisella tai sitten vain kuulen joltain toiselta asioita, joita on helppo uskoa. Silmien liikkeet, pienet eleet, äänensävy yms. paljastavat, milloin joku valehtelee. Usein heti uutta tuttavuutta ensi kertaa nähdessä tulee olo, että tähän ei voi luottaa ja aina mennyt oikein. 

Äänet avokonttorissa ärsyttävät, onneksi on vastamelukuulokkeet ja herkkä klassinen musiikki käy.

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, varsinkin kun joku on epäluotettava, aina osun oikeaan tulkinnassa ja tästä jäävät kiinni tavalla tai toisella tai sitten vain kuulen joltain toiselta asioita, joita on helppo uskoa. Silmien liikkeet, pienet eleet, äänensävy yms. paljastavat, milloin joku valehtelee. Usein heti uutta tuttavuutta ensi kertaa nähdessä tulee olo, että tähän ei voi luottaa ja aina mennyt oikein. 

Äänet avokonttorissa ärsyttävät, onneksi on vastamelukuulokkeet ja herkkä klassinen musiikki käy.

Mitä klassista kuuntelet?

Ap. Olin jo lapsena todella ”pelokas”. Ja hirveä jännittäjä. Olen käynyt terapiassa juuri sen vuoksi että olen tavallaan yrittänyt korjata näitä ”vikoja”.

Eihän tällainen herkkä ihminen voi alkaa käyttäytyä kuten jotkut voimakkaat voimakkaat persoonat.

Nyt täytyy alkaa opettelemaan elämää omien voimavarojen kanssa.

Tunteet ovat hyvin ääripäissä herkkänä. Joskus nähnyt quoteja, että rajatilapersoonallisuudessa ilo on räjähtävää, suru lähes musertava ja yksin jääminen voi olla kuolemaa. Sellaisia tunteita itsekin koen, vaikkei ole persoonallisuushäiriöitä.

Joskus saattaa tulla erittäin huono olo tai sellainen ahdistunut ja kihelmöivä, ihan jos jollakin toisella on elämäntilanteessa jotakin musertavaa niin itselläkin tuntuu. Empatia menee siis liian pitkälle. Tätä puskee helposti äärimmäisyyksiin kylläkin lapsena kotona tehty syyllistäminen jossa tavan on mahdollisesti oppinut. Uskonkin hermoston myös tottuvan ympäristöön herkemmin myös huonoissa ääritilanteissa. Järkyttävä olo ja tyhjyyden tunne voi vaivata, jos ei saa terapiaa syyllistämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä, varsinkin kun joku on epäluotettava, aina osun oikeaan tulkinnassa ja tästä jäävät kiinni tavalla tai toisella tai sitten vain kuulen joltain toiselta asioita, joita on helppo uskoa. Silmien liikkeet, pienet eleet, äänensävy yms. paljastavat, milloin joku valehtelee. Usein heti uutta tuttavuutta ensi kertaa nähdessä tulee olo, että tähän ei voi luottaa ja aina mennyt oikein. 

Äänet avokonttorissa ärsyttävät, onneksi on vastamelukuulokkeet ja herkkä klassinen musiikki käy.

Mitä klassista kuuntelet?

Chopinia aika paljon, tai sitten vaan etsin spotifysta jonkun soittolistan "classic piano" Tavoitteena on tehdä rauhallisista suosikkikappaleista oma soittolista nyt loman aikana.