Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Näinhän se oli meidänkin 20-vuotisessa liitossa. Narsistimies luuli tietävänsä mitä ajattelen. Ja kun hänen päätelmänsä menivät pieleen oli helvetti irti. Jos yritin selittää rauhallisesti miten oikeasti ajattelen, ei siitä tullut mitään koska narsu oli vakuuttunut että hänen omat päätelmänsä olivat oikein.
Hän esimerkiksi kysyi miksi inhoan hänen sukunsa kesämökkiä. En minä kyseistä mökkiä inhonnut, siinä ei ollut mitään vikaa. Kysyin narsulta, että miten ihmeessä hän on päätellyt minun inhoavan sukunsa mökkiä? Hän sanoi, että jos tykkäisin mökistä niin pyytäisin päästä sinne useammin kuin pyysin. Ja hän siis teki itse päätelmän, että inhoan mökkiä koska en pyydä päästä sinne useammin. En sitten tiedä kuinka usein mun olisi pitänyt pyytää , että miehen mielestä en olisi inhonnut mökkiä…
Eron jälkeen exän vainoharhaisuus on lähtenyt lapasesta. Hän ei välitä noudattaa tapaamis- ja elatussopimusta. Palauttaa lapset tahallaan 3 tuntia myöhässä. Maksaa elatusmaksusta puolet tänään, toiset puolikkaan huomenna. Kun huomautan näistä asioista niin alkaa raivoaminen whapissa. Hän kuulemma joutuu toimimaan näin koska on ”varma” että mä aion jossain vaiheessa olla noudattamatta lasten sopimuksia. No, minä noudatan sopimuksia kirjaimellisesti eli exällä ei ole mitään syytä olettaa että en noudattaisi niitä. Mutta jälleen kerran ex on omassa päässään kehittänyt perusteettoman teorian.
Ristin käteni kainaloita myöten sinä päivänä kun kuopus täyttää 18v ja mun ei enää sen päivän jälkeen tarvitse olla exän kanssa tekemisissä.
Näistä ennakkojutuista on mm. Mental Healnessin videoilla että narsisti ennakkopettää (pre cheat), koska on vakuuttunut, että toinen pettäisi häntä joka tapauksessa myöhemmin ja hän sitten voittaa, kun tekee sen ensin. On noiden maailma kyllä raskas paikka elää, ei voi muuta sanoa.
Mun eksä yritti myös manipuloida minua niin, että paheksui sitä, että ihmiset kehittelevät näitä päätelmiä mielissään. Hän sitten välillä esitti saavansa itsensä kiinni jostain päätelmästä ja paheksui toimintaansa. Käsittääkseni tällä oli se tarkoitus, etten minä alkaisi tehdä hänen toiminnastaan päätelmiä ja vaatia häntä tilille, koska olisin vain "päätellyt"= kuvitellut kaiken. Ja varmaan myös yrittää estää aivotoimintaa tapahtumasta, etten ala vetää linjoja pisteiden välille hänen valheverkostossaan ja tajuta, että hän vedättää minua lähes kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Näinhän se oli meidänkin 20-vuotisessa liitossa. Narsistimies luuli tietävänsä mitä ajattelen. Ja kun hänen päätelmänsä menivät pieleen oli helvetti irti. Jos yritin selittää rauhallisesti miten oikeasti ajattelen, ei siitä tullut mitään koska narsu oli vakuuttunut että hänen omat päätelmänsä olivat oikein.
Hän esimerkiksi kysyi miksi inhoan hänen sukunsa kesämökkiä. En minä kyseistä mökkiä inhonnut, siinä ei ollut mitään vikaa. Kysyin narsulta, että miten ihmeessä hän on päätellyt minun inhoavan sukunsa mökkiä? Hän sanoi, että jos tykkäisin mökistä niin pyytäisin päästä sinne useammin kuin pyysin. Ja hän siis teki itse päätelmän, että inhoan mökkiä koska en pyydä päästä sinne useammin. En sitten tiedä kuinka usein mun olisi pitänyt pyytää , että miehen mielestä en olisi inhonnut mökkiä…
Eron jälkeen exän vainoharhaisuus on lähtenyt lapasesta. Hän ei välitä noudattaa tapaamis- ja elatussopimusta. Palauttaa lapset tahallaan 3 tuntia myöhässä. Maksaa elatusmaksusta puolet tänään, toiset puolikkaan huomenna. Kun huomautan näistä asioista niin alkaa raivoaminen whapissa. Hän kuulemma joutuu toimimaan näin koska on ”varma” että mä aion jossain vaiheessa olla noudattamatta lasten sopimuksia. No, minä noudatan sopimuksia kirjaimellisesti eli exällä ei ole mitään syytä olettaa että en noudattaisi niitä. Mutta jälleen kerran ex on omassa päässään kehittänyt perusteettoman teorian.
Ristin käteni kainaloita myöten sinä päivänä kun kuopus täyttää 18v ja mun ei enää sen päivän jälkeen tarvitse olla exän kanssa tekemisissä.
Exäsi
- inhoaa suvun mökkiä
- aikoo rikkoa sopimusta
Perus projisointia. Normaali ihminen sanoo, ettei tykkää suvun mökistä. Narsisti syytää siitä muita.
Itse aloin jossain vaihetta suhdetta näkemään exäni projisoivan käytöksen läpi ja tajusin lopulta mm sen, että hän vihasi taloa, jonka oli juuri ennen parisuhteemme alkua ostanut. Kaikkensa kuitenkin teki, että uskotteli olevansa tyytyväinen paikkaan ja että minä olin se ihminen, joka ei sietänyt taloa.
Minua esti kiintymystä paikkaan (maatila) mm siten, etten saanut hankkia taloon mitään uutta. En saanut ostaa taloon edes mattoa, johon pyyhkiä varpaat suihkun jälkeen - tämä oli kuulemma minulta uskomatonta diivailua ja turhaa. Uusien rullaverhojen ostaminen oli myös ehdoton ei, vaikka aiemmat lahosivat 50 vuoden käytön jälkeen ikkunoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Sam Vaknin (psykologian professori, itse psykopaattinen narsisti) on videoillaan kertonut, miten narsisti tekee kohteestaan alussa mieleensä valokuvan ja vielä photoshoppaa sen. Ja tämä on se millaisena hän sinut näkee.
Keskustelut narsistikumppanin kanssa olivat aina todella raskaita, koska mikään ei voinut muuttaa hänen käsitystään enkä tunnistanut itseäni lainkaan hänen jutuistaan. Hänhän on aina oikeassa, joten hän kyllä tietää sinua paremmin ja jos yrität muuta vakuuttaa, olet itse manipuoloiva käärme, joka valehtelee.
Tämä kyllä selvittää paljon. Ei ihme, että en sitten muka osannut tai kyennyt mihinkään. Lisäksi hän puhui aina ”naiset”, kun puhui minusta. Pyysin, että ei yleistäisi. Mutta aina vain se oli ”naiset”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Näinhän se oli meidänkin 20-vuotisessa liitossa. Narsistimies luuli tietävänsä mitä ajattelen. Ja kun hänen päätelmänsä menivät pieleen oli helvetti irti. Jos yritin selittää rauhallisesti miten oikeasti ajattelen, ei siitä tullut mitään koska narsu oli vakuuttunut että hänen omat päätelmänsä olivat oikein.
Hän esimerkiksi kysyi miksi inhoan hänen sukunsa kesämökkiä. En minä kyseistä mökkiä inhonnut, siinä ei ollut mitään vikaa. Kysyin narsulta, että miten ihmeessä hän on päätellyt minun inhoavan sukunsa mökkiä? Hän sanoi, että jos tykkäisin mökistä niin pyytäisin päästä sinne useammin kuin pyysin. Ja hän siis teki itse päätelmän, että inhoan mökkiä koska en pyydä päästä sinne useammin. En sitten tiedä kuinka usein mun olisi pitänyt pyytää , että miehen mielestä en olisi inhonnut mökkiä…
Eron jälkeen exän vainoharhaisuus on lähtenyt lapasesta. Hän ei välitä noudattaa tapaamis- ja elatussopimusta. Palauttaa lapset tahallaan 3 tuntia myöhässä. Maksaa elatusmaksusta puolet tänään, toiset puolikkaan huomenna. Kun huomautan näistä asioista niin alkaa raivoaminen whapissa. Hän kuulemma joutuu toimimaan näin koska on ”varma” että mä aion jossain vaiheessa olla noudattamatta lasten sopimuksia. No, minä noudatan sopimuksia kirjaimellisesti eli exällä ei ole mitään syytä olettaa että en noudattaisi niitä. Mutta jälleen kerran ex on omassa päässään kehittänyt perusteettoman teorian.
Ristin käteni kainaloita myöten sinä päivänä kun kuopus täyttää 18v ja mun ei enää sen päivän jälkeen tarvitse olla exän kanssa tekemisissä.
Exäsi
- inhoaa suvun mökkiä
- aikoo rikkoa sopimustaPerus projisointia. Normaali ihminen sanoo, ettei tykkää suvun mökistä. Narsisti syytää siitä muita.
Itse aloin jossain vaihetta suhdetta näkemään exäni projisoivan käytöksen läpi ja tajusin lopulta mm sen, että hän vihasi taloa, jonka oli juuri ennen parisuhteemme alkua ostanut. Kaikkensa kuitenkin teki, että uskotteli olevansa tyytyväinen paikkaan ja että minä olin se ihminen, joka ei sietänyt taloa.
Minua esti kiintymystä paikkaan (maatila) mm siten, etten saanut hankkia taloon mitään uutta. En saanut ostaa taloon edes mattoa, johon pyyhkiä varpaat suihkun jälkeen - tämä oli kuulemma minulta uskomatonta diivailua ja turhaa. Uusien rullaverhojen ostaminen oli myös ehdoton ei, vaikka aiemmat lahosivat 50 vuoden käytön jälkeen ikkunoihin.
Meillä ei saanut edes seiniä maalata. Sitten vasta, kun koti myytiin, niin sai maalata. Ja samoin, en saanut kotia itselleni laittaa. Mun tavaroille ei edes ollut omaa paikkaa. Ja 20 vuotta naimisissa. Ennen kodin ostoa aloitti syyttämisen, että en pidä kotia siistinä ja järjestyksessä. Ihmettelin, sillä olin kuutenkin ainoa, joka siivosi ja järjesteli. Positiivinen kannustus olisi toiminut paremmin.
Sitten, kun erosimme ja hän alkoi laittaa omaa asuntoaan, niin olihan aikamoista. On ystävien mukaan nähty paljon vaivaa.
Hän ei ilmiselvästi halunnut, että tunnen paikan kodikseni tai antaa iloa sisustamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Näinhän se oli meidänkin 20-vuotisessa liitossa. Narsistimies luuli tietävänsä mitä ajattelen. Ja kun hänen päätelmänsä menivät pieleen oli helvetti irti. Jos yritin selittää rauhallisesti miten oikeasti ajattelen, ei siitä tullut mitään koska narsu oli vakuuttunut että hänen omat päätelmänsä olivat oikein.
Hän esimerkiksi kysyi miksi inhoan hänen sukunsa kesämökkiä. En minä kyseistä mökkiä inhonnut, siinä ei ollut mitään vikaa. Kysyin narsulta, että miten ihmeessä hän on päätellyt minun inhoavan sukunsa mökkiä? Hän sanoi, että jos tykkäisin mökistä niin pyytäisin päästä sinne useammin kuin pyysin. Ja hän siis teki itse päätelmän, että inhoan mökkiä koska en pyydä päästä sinne useammin. En sitten tiedä kuinka usein mun olisi pitänyt pyytää , että miehen mielestä en olisi inhonnut mökkiä…
Eron jälkeen exän vainoharhaisuus on lähtenyt lapasesta. Hän ei välitä noudattaa tapaamis- ja elatussopimusta. Palauttaa lapset tahallaan 3 tuntia myöhässä. Maksaa elatusmaksusta puolet tänään, toiset puolikkaan huomenna. Kun huomautan näistä asioista niin alkaa raivoaminen whapissa. Hän kuulemma joutuu toimimaan näin koska on ”varma” että mä aion jossain vaiheessa olla noudattamatta lasten sopimuksia. No, minä noudatan sopimuksia kirjaimellisesti eli exällä ei ole mitään syytä olettaa että en noudattaisi niitä. Mutta jälleen kerran ex on omassa päässään kehittänyt perusteettoman teorian.
Ristin käteni kainaloita myöten sinä päivänä kun kuopus täyttää 18v ja mun ei enää sen päivän jälkeen tarvitse olla exän kanssa tekemisissä.
Exäsi
- inhoaa suvun mökkiä
- aikoo rikkoa sopimustaPerus projisointia. Normaali ihminen sanoo, ettei tykkää suvun mökistä. Narsisti syytää siitä muita.
Itse aloin jossain vaihetta suhdetta näkemään exäni projisoivan käytöksen läpi ja tajusin lopulta mm sen, että hän vihasi taloa, jonka oli juuri ennen parisuhteemme alkua ostanut. Kaikkensa kuitenkin teki, että uskotteli olevansa tyytyväinen paikkaan ja että minä olin se ihminen, joka ei sietänyt taloa.
Minua esti kiintymystä paikkaan (maatila) mm siten, etten saanut hankkia taloon mitään uutta. En saanut ostaa taloon edes mattoa, johon pyyhkiä varpaat suihkun jälkeen - tämä oli kuulemma minulta uskomatonta diivailua ja turhaa. Uusien rullaverhojen ostaminen oli myös ehdoton ei, vaikka aiemmat lahosivat 50 vuoden käytön jälkeen ikkunoihin.
Tämä samainen exäni kertoi huudon kera pitkin avioliittoa, että näkee ”merkkejä” että en rakasta häntä. Olin aina ihan ihmeissäni näistä ”merkeistä”.
Hän esimerkiksi sanoi, että jos rakastaisin häntä, kattaisin hänelle lounaan valmiiksi lautaselle päivittäin. No, ex ei 20 vuoden aikana kattanut minulle kertaakaan lounasta lautaselle.
Hän sanoi myös mm että jos rakastaisin häntä, veisin hänet yllätyslounaille ravintoloihin. Ex ei koskaan vienyt minua yllätyslounaille.
Hän sanoi mm, että jos rakastaisin häntä, herättäisin hänet keskellä yötä yllätysseksillä. Ei herättänyt ex minua koskaan yllätysseksillä.
Ex siis ehdollisti rakkauttani jatkuvasti ja kyllähän siinä rupesi miettimään, että mahdankohan enää rakastaa häntä kun kerran koko ajan toimin hänen mielestään jotenkin väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Näinhän se oli meidänkin 20-vuotisessa liitossa. Narsistimies luuli tietävänsä mitä ajattelen. Ja kun hänen päätelmänsä menivät pieleen oli helvetti irti. Jos yritin selittää rauhallisesti miten oikeasti ajattelen, ei siitä tullut mitään koska narsu oli vakuuttunut että hänen omat päätelmänsä olivat oikein.
Hän esimerkiksi kysyi miksi inhoan hänen sukunsa kesämökkiä. En minä kyseistä mökkiä inhonnut, siinä ei ollut mitään vikaa. Kysyin narsulta, että miten ihmeessä hän on päätellyt minun inhoavan sukunsa mökkiä? Hän sanoi, että jos tykkäisin mökistä niin pyytäisin päästä sinne useammin kuin pyysin. Ja hän siis teki itse päätelmän, että inhoan mökkiä koska en pyydä päästä sinne useammin. En sitten tiedä kuinka usein mun olisi pitänyt pyytää , että miehen mielestä en olisi inhonnut mökkiä…
Eron jälkeen exän vainoharhaisuus on lähtenyt lapasesta. Hän ei välitä noudattaa tapaamis- ja elatussopimusta. Palauttaa lapset tahallaan 3 tuntia myöhässä. Maksaa elatusmaksusta puolet tänään, toiset puolikkaan huomenna. Kun huomautan näistä asioista niin alkaa raivoaminen whapissa. Hän kuulemma joutuu toimimaan näin koska on ”varma” että mä aion jossain vaiheessa olla noudattamatta lasten sopimuksia. No, minä noudatan sopimuksia kirjaimellisesti eli exällä ei ole mitään syytä olettaa että en noudattaisi niitä. Mutta jälleen kerran ex on omassa päässään kehittänyt perusteettoman teorian.
Ristin käteni kainaloita myöten sinä päivänä kun kuopus täyttää 18v ja mun ei enää sen päivän jälkeen tarvitse olla exän kanssa tekemisissä.
Exäsi
- inhoaa suvun mökkiä
- aikoo rikkoa sopimustaPerus projisointia. Normaali ihminen sanoo, ettei tykkää suvun mökistä. Narsisti syytää siitä muita.
Itse aloin jossain vaihetta suhdetta näkemään exäni projisoivan käytöksen läpi ja tajusin lopulta mm sen, että hän vihasi taloa, jonka oli juuri ennen parisuhteemme alkua ostanut. Kaikkensa kuitenkin teki, että uskotteli olevansa tyytyväinen paikkaan ja että minä olin se ihminen, joka ei sietänyt taloa.
Minua esti kiintymystä paikkaan (maatila) mm siten, etten saanut hankkia taloon mitään uutta. En saanut ostaa taloon edes mattoa, johon pyyhkiä varpaat suihkun jälkeen - tämä oli kuulemma minulta uskomatonta diivailua ja turhaa. Uusien rullaverhojen ostaminen oli myös ehdoton ei, vaikka aiemmat lahosivat 50 vuoden käytön jälkeen ikkunoihin.
Meillä ei saanut edes seiniä maalata. Sitten vasta, kun koti myytiin, niin sai maalata. Ja samoin, en saanut kotia itselleni laittaa. Mun tavaroille ei edes ollut omaa paikkaa. Ja 20 vuotta naimisissa. Ennen kodin ostoa aloitti syyttämisen, että en pidä kotia siistinä ja järjestyksessä. Ihmettelin, sillä olin kuutenkin ainoa, joka siivosi ja järjesteli. Positiivinen kannustus olisi toiminut paremmin.
Sitten, kun erosimme ja hän alkoi laittaa omaa asuntoaan, niin olihan aikamoista. On ystävien mukaan nähty paljon vaivaa.
Hän ei ilmiselvästi halunnut, että tunnen paikan kodikseni tai antaa iloa sisustamisesta.
Sama homma meillä (olen tuo ylempi, joka kommentoi matosta ja verhoista). Mies kyllä sanoi, että haluaa kuulla mielipiteeni sisustuksen ja remontoinnin suhteen, koska harrasti myös future fakingia eli antoi minun uskoa, että haluaa asua yhdessä jossain vaiheessa parisuhdetta (ei halunnut).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Näinhän se oli meidänkin 20-vuotisessa liitossa. Narsistimies luuli tietävänsä mitä ajattelen. Ja kun hänen päätelmänsä menivät pieleen oli helvetti irti. Jos yritin selittää rauhallisesti miten oikeasti ajattelen, ei siitä tullut mitään koska narsu oli vakuuttunut että hänen omat päätelmänsä olivat oikein.
Hän esimerkiksi kysyi miksi inhoan hänen sukunsa kesämökkiä. En minä kyseistä mökkiä inhonnut, siinä ei ollut mitään vikaa. Kysyin narsulta, että miten ihmeessä hän on päätellyt minun inhoavan sukunsa mökkiä? Hän sanoi, että jos tykkäisin mökistä niin pyytäisin päästä sinne useammin kuin pyysin. Ja hän siis teki itse päätelmän, että inhoan mökkiä koska en pyydä päästä sinne useammin. En sitten tiedä kuinka usein mun olisi pitänyt pyytää , että miehen mielestä en olisi inhonnut mökkiä…
Eron jälkeen exän vainoharhaisuus on lähtenyt lapasesta. Hän ei välitä noudattaa tapaamis- ja elatussopimusta. Palauttaa lapset tahallaan 3 tuntia myöhässä. Maksaa elatusmaksusta puolet tänään, toiset puolikkaan huomenna. Kun huomautan näistä asioista niin alkaa raivoaminen whapissa. Hän kuulemma joutuu toimimaan näin koska on ”varma” että mä aion jossain vaiheessa olla noudattamatta lasten sopimuksia. No, minä noudatan sopimuksia kirjaimellisesti eli exällä ei ole mitään syytä olettaa että en noudattaisi niitä. Mutta jälleen kerran ex on omassa päässään kehittänyt perusteettoman teorian.
Ristin käteni kainaloita myöten sinä päivänä kun kuopus täyttää 18v ja mun ei enää sen päivän jälkeen tarvitse olla exän kanssa tekemisissä.
Exäsi
- inhoaa suvun mökkiä
- aikoo rikkoa sopimustaPerus projisointia. Normaali ihminen sanoo, ettei tykkää suvun mökistä. Narsisti syytää siitä muita.
Itse aloin jossain vaihetta suhdetta näkemään exäni projisoivan käytöksen läpi ja tajusin lopulta mm sen, että hän vihasi taloa, jonka oli juuri ennen parisuhteemme alkua ostanut. Kaikkensa kuitenkin teki, että uskotteli olevansa tyytyväinen paikkaan ja että minä olin se ihminen, joka ei sietänyt taloa.
Minua esti kiintymystä paikkaan (maatila) mm siten, etten saanut hankkia taloon mitään uutta. En saanut ostaa taloon edes mattoa, johon pyyhkiä varpaat suihkun jälkeen - tämä oli kuulemma minulta uskomatonta diivailua ja turhaa. Uusien rullaverhojen ostaminen oli myös ehdoton ei, vaikka aiemmat lahosivat 50 vuoden käytön jälkeen ikkunoihin.
Meillä ei saanut edes seiniä maalata. Sitten vasta, kun koti myytiin, niin sai maalata. Ja samoin, en saanut kotia itselleni laittaa. Mun tavaroille ei edes ollut omaa paikkaa. Ja 20 vuotta naimisissa. Ennen kodin ostoa aloitti syyttämisen, että en pidä kotia siistinä ja järjestyksessä. Ihmettelin, sillä olin kuutenkin ainoa, joka siivosi ja järjesteli. Positiivinen kannustus olisi toiminut paremmin.
Sitten, kun erosimme ja hän alkoi laittaa omaa asuntoaan, niin olihan aikamoista. On ystävien mukaan nähty paljon vaivaa.
Hän ei ilmiselvästi halunnut, että tunnen paikan kodikseni tai antaa iloa sisustamisesta.
Sama homma meillä (olen tuo ylempi, joka kommentoi matosta ja verhoista). Mies kyllä sanoi, että haluaa kuulla mielipiteeni sisustuksen ja remontoinnin suhteen, koska harrasti myös future fakingia eli antoi minun uskoa, että haluaa asua yhdessä jossain vaiheessa parisuhdetta (ei halunnut).
Tämä on kyllä ihan kamalaa, ymmärtää näitä juttuja jälkeenpäin. Mä olisin halunnut kauniin ja viihtyisän kodin myös lapsille. Hyvä kun saatiin sen verran raavittua kasaan, että lapsille sängyt. Ja hänellä siis taloudellinen valta. Rahasta ei ollut kiinni, sitä olisi riittänyt. Onneton joskus ehdotin, että hän tyytyisi vähän vaatimattomampaan autoon, niin saataisiin muillekin jotain iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on niin raskas olo vieläkin. Erosta on jo kaksi kuukautta eikä suhde ollut edes pitkä. Jotenkin vaan mieli ei ole vielä tasaantunut enkä ole vielä normaali oma itseni.
Olen aika tunteellinen ja herkkä ja joutua valehtelun, manipuloinnin ja kontrolloinnin kohteeksi otti koville. Minulle kävi myös niin, että narsistin tunteet siirtyivät itseeni. Sinänsä hyvä, koska sillä pystyin pitämään puoleni häntä vastaan, mutta haluaisin ne tunteet jo ulos itsestäni, olen ollut nollakontaktissa jo kaksi kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Näinhän se oli meidänkin 20-vuotisessa liitossa. Narsistimies luuli tietävänsä mitä ajattelen. Ja kun hänen päätelmänsä menivät pieleen oli helvetti irti. Jos yritin selittää rauhallisesti miten oikeasti ajattelen, ei siitä tullut mitään koska narsu oli vakuuttunut että hänen omat päätelmänsä olivat oikein.
Hän esimerkiksi kysyi miksi inhoan hänen sukunsa kesämökkiä. En minä kyseistä mökkiä inhonnut, siinä ei ollut mitään vikaa. Kysyin narsulta, että miten ihmeessä hän on päätellyt minun inhoavan sukunsa mökkiä? Hän sanoi, että jos tykkäisin mökistä niin pyytäisin päästä sinne useammin kuin pyysin. Ja hän siis teki itse päätelmän, että inhoan mökkiä koska en pyydä päästä sinne useammin. En sitten tiedä kuinka usein mun olisi pitänyt pyytää , että miehen mielestä en olisi inhonnut mökkiä…
Eron jälkeen exän vainoharhaisuus on lähtenyt lapasesta. Hän ei välitä noudattaa tapaamis- ja elatussopimusta. Palauttaa lapset tahallaan 3 tuntia myöhässä. Maksaa elatusmaksusta puolet tänään, toiset puolikkaan huomenna. Kun huomautan näistä asioista niin alkaa raivoaminen whapissa. Hän kuulemma joutuu toimimaan näin koska on ”varma” että mä aion jossain vaiheessa olla noudattamatta lasten sopimuksia. No, minä noudatan sopimuksia kirjaimellisesti eli exällä ei ole mitään syytä olettaa että en noudattaisi niitä. Mutta jälleen kerran ex on omassa päässään kehittänyt perusteettoman teorian.
Ristin käteni kainaloita myöten sinä päivänä kun kuopus täyttää 18v ja mun ei enää sen päivän jälkeen tarvitse olla exän kanssa tekemisissä.
Exäsi
- inhoaa suvun mökkiä
- aikoo rikkoa sopimustaPerus projisointia. Normaali ihminen sanoo, ettei tykkää suvun mökistä. Narsisti syytää siitä muita.
Itse aloin jossain vaihetta suhdetta näkemään exäni projisoivan käytöksen läpi ja tajusin lopulta mm sen, että hän vihasi taloa, jonka oli juuri ennen parisuhteemme alkua ostanut. Kaikkensa kuitenkin teki, että uskotteli olevansa tyytyväinen paikkaan ja että minä olin se ihminen, joka ei sietänyt taloa.
Minua esti kiintymystä paikkaan (maatila) mm siten, etten saanut hankkia taloon mitään uutta. En saanut ostaa taloon edes mattoa, johon pyyhkiä varpaat suihkun jälkeen - tämä oli kuulemma minulta uskomatonta diivailua ja turhaa. Uusien rullaverhojen ostaminen oli myös ehdoton ei, vaikka aiemmat lahosivat 50 vuoden käytön jälkeen ikkunoihin.
Meillä ei saanut edes seiniä maalata. Sitten vasta, kun koti myytiin, niin sai maalata. Ja samoin, en saanut kotia itselleni laittaa. Mun tavaroille ei edes ollut omaa paikkaa. Ja 20 vuotta naimisissa. Ennen kodin ostoa aloitti syyttämisen, että en pidä kotia siistinä ja järjestyksessä. Ihmettelin, sillä olin kuutenkin ainoa, joka siivosi ja järjesteli. Positiivinen kannustus olisi toiminut paremmin.
Sitten, kun erosimme ja hän alkoi laittaa omaa asuntoaan, niin olihan aikamoista. On ystävien mukaan nähty paljon vaivaa.
Hän ei ilmiselvästi halunnut, että tunnen paikan kodikseni tai antaa iloa sisustamisesta.
Meillä oli vähän samaa. Kotiin ei ostettu vuosiin mitään, vaikka huonekaluja meni rikki. Mikään ei sopinut keskenään. Koti ei tuntunut kodilta. Hän ei halunnut panostaa yhtään rahallisesti yhteiseen kotiin. Kotiin ei saanut ostaa siivojaa. Tauluja ei voinut laittaa seinille. Minä sitten huomattavasti pienemmillä tuloilla ostin jotai pientä (mattoja, verhoja), mutta huonekalut olivat samat, vanhat käytettynä ostetut tai saadut. Käy siivooja.
Nykyään hän asuu miljoona-asunnossa, kaikki on Mieleä tai Gaggenauta. Juttu taisi olla se, ettei halunnut minun päästä nauttivan mistään sellaisesta, jota en hänen silmissään ansainnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsisti eksä loi minusta mielessään kuvan ja oli aina ihan raivona, jos toiminkin ristiriidassa siihen kuvaan nähden. Hän tiesi itseäni paremmin mitä ajattelen ja mistä pidän ja että olen valehteleva pettäjä (en ole).
Tuo on hyvä. Hän tosiaankin tiesi mitä ajattelen ja mitä pitäisi tuntea. Ei edes vaivautunut kuuntelemaan, kun kerroin. Ei uskonut. Hänellähän siis oli jos valmiiksi mielikuva minusta päässään. Olisinpa tajunnut.
Näinhän se oli meidänkin 20-vuotisessa liitossa. Narsistimies luuli tietävänsä mitä ajattelen. Ja kun hänen päätelmänsä menivät pieleen oli helvetti irti. Jos yritin selittää rauhallisesti miten oikeasti ajattelen, ei siitä tullut mitään koska narsu oli vakuuttunut että hänen omat päätelmänsä olivat oikein.
Hän esimerkiksi kysyi miksi inhoan hänen sukunsa kesämökkiä. En minä kyseistä mökkiä inhonnut, siinä ei ollut mitään vikaa. Kysyin narsulta, että miten ihmeessä hän on päätellyt minun inhoavan sukunsa mökkiä? Hän sanoi, että jos tykkäisin mökistä niin pyytäisin päästä sinne useammin kuin pyysin. Ja hän siis teki itse päätelmän, että inhoan mökkiä koska en pyydä päästä sinne useammin. En sitten tiedä kuinka usein mun olisi pitänyt pyytää , että miehen mielestä en olisi inhonnut mökkiä…
Eron jälkeen exän vainoharhaisuus on lähtenyt lapasesta. Hän ei välitä noudattaa tapaamis- ja elatussopimusta. Palauttaa lapset tahallaan 3 tuntia myöhässä. Maksaa elatusmaksusta puolet tänään, toiset puolikkaan huomenna. Kun huomautan näistä asioista niin alkaa raivoaminen whapissa. Hän kuulemma joutuu toimimaan näin koska on ”varma” että mä aion jossain vaiheessa olla noudattamatta lasten sopimuksia. No, minä noudatan sopimuksia kirjaimellisesti eli exällä ei ole mitään syytä olettaa että en noudattaisi niitä. Mutta jälleen kerran ex on omassa päässään kehittänyt perusteettoman teorian.
Ristin käteni kainaloita myöten sinä päivänä kun kuopus täyttää 18v ja mun ei enää sen päivän jälkeen tarvitse olla exän kanssa tekemisissä.
Exäsi
- inhoaa suvun mökkiä
- aikoo rikkoa sopimustaPerus projisointia. Normaali ihminen sanoo, ettei tykkää suvun mökistä. Narsisti syytää siitä muita.
Itse aloin jossain vaihetta suhdetta näkemään exäni projisoivan käytöksen läpi ja tajusin lopulta mm sen, että hän vihasi taloa, jonka oli juuri ennen parisuhteemme alkua ostanut. Kaikkensa kuitenkin teki, että uskotteli olevansa tyytyväinen paikkaan ja että minä olin se ihminen, joka ei sietänyt taloa.
Minua esti kiintymystä paikkaan (maatila) mm siten, etten saanut hankkia taloon mitään uutta. En saanut ostaa taloon edes mattoa, johon pyyhkiä varpaat suihkun jälkeen - tämä oli kuulemma minulta uskomatonta diivailua ja turhaa. Uusien rullaverhojen ostaminen oli myös ehdoton ei, vaikka aiemmat lahosivat 50 vuoden käytön jälkeen ikkunoihin.
Meillä ei saanut edes seiniä maalata. Sitten vasta, kun koti myytiin, niin sai maalata. Ja samoin, en saanut kotia itselleni laittaa. Mun tavaroille ei edes ollut omaa paikkaa. Ja 20 vuotta naimisissa. Ennen kodin ostoa aloitti syyttämisen, että en pidä kotia siistinä ja järjestyksessä. Ihmettelin, sillä olin kuutenkin ainoa, joka siivosi ja järjesteli. Positiivinen kannustus olisi toiminut paremmin.
Sitten, kun erosimme ja hän alkoi laittaa omaa asuntoaan, niin olihan aikamoista. On ystävien mukaan nähty paljon vaivaa.
Hän ei ilmiselvästi halunnut, että tunnen paikan kodikseni tai antaa iloa sisustamisesta.
Meillä oli vähän samaa. Kotiin ei ostettu vuosiin mitään, vaikka huonekaluja meni rikki. Mikään ei sopinut keskenään. Koti ei tuntunut kodilta. Hän ei halunnut panostaa yhtään rahallisesti yhteiseen kotiin. Kotiin ei saanut ostaa siivojaa. Tauluja ei voinut laittaa seinille. Minä sitten huomattavasti pienemmillä tuloilla ostin jotai pientä (mattoja, verhoja), mutta huonekalut olivat samat, vanhat käytettynä ostetut tai saadut. Käy siivooja.
Nykyään hän asuu miljoona-asunnossa, kaikki on Mieleä tai Gaggenauta. Juttu taisi olla se, ettei halunnut minun päästä nauttivan mistään sellaisesta, jota en hänen silmissään ansainnut.
Niin se varmaan on. Kokevat, että tuo toinen ei ansaitse tästä mitään ja ei varsinkaan kaunista ja viihtyisää kotia. Ja kai sekin, että itse suunnittelu ja toteuttaminenkin olisivat ilahduttaneet. Ja sama, todella pienistä tuloista ostin mm. astioita, koska muuten ne olisi olleet korvattomia ja lohkeilleita kippoja ja kuppeja. Kirppareilta ja myös lahjoitettuja vanhoja huonekaluja. Eikä mikään käynyt minkään kanssa.
Meilläkin oli sairaan ruma ja epäviihtyisä koti, narsisti-isän dominoimana. Taulutkin (rumat) oli hänen valitsemansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höh, olenko ainut täällä joka myöntää olevansa narsisti ?
Olen vaikea ihminen, ja pottuunnun kun muut sanoo miten elämä pitäisi elää.
En myös tykkää että minua petetään ?
Ja kysyn ihmisiltä asioita mielenkiinosta ?
Ai niin.. Ennen IS narsisti oli "ettei välitä mitä muut ajattelee"
Nykyään "Narsisti välittää mitä muut sanoo ja pelkää sitä?"
Joo... No en kuitenkaan narsistiksi ole diagnosoitu, vaikka epäilin sitä.
Skitsofrenia minulla toki on ja AD/HD.
Eli minä olen täysi paska.. ei jatkoon... "Jotain narsismiin viittaavaa siinä täytyy olla, Hyi kauhea tuollainen ihminen joka Uskaltaakin yrittää pulustaa ihmisiä. Koska ihmiset ei hänestä edes pidä"
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli sairaan ruma ja epäviihtyisä koti, narsisti-isän dominoimana. Taulutkin (rumat) oli hänen valitsemansa.
Sama juttu. Miehen valitsemat taulut seinillä. Ei oltu köyhiä ja kipeitä, kun hänen taulujaan piti kehystää, mutta annapa olla jos lapsille tarvittiin kengät tai kouluun jotain. Eron hyviä puolia ehdottomasti, ettei tarvitse katsella jonkun tusinamaalarin muotokuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli sairaan ruma ja epäviihtyisä koti, narsisti-isän dominoimana. Taulutkin (rumat) oli hänen valitsemansa.
Sama juttu. Miehen valitsemat taulut seinillä. Ei oltu köyhiä ja kipeitä, kun hänen taulujaan piti kehystää, mutta annapa olla jos lapsille tarvittiin kengät tai kouluun jotain. Eron hyviä puolia ehdottomasti, ettei tarvitse katsella jonkun tusinamaalarin muotokuvia.
No, meillä ne oli mieleltään sairaan tusinamaalarin maalaamia kuvia. Lisäksi isä rakenteli itse epäesteettisiä huonekaluja. Äidiltä meni selkä paskaksi, kun sänky oli lisäksi niin epäergonominen. Keittiössä oli huojuva sivupöytä yli kymmenen vuotta.
Herranjestas, luulin että kamala sisustustyyli oli jotenkin ominaista minun narsistilleni. Huonekalut hänen talossaan oli 20 vuotta sitten parhaat päivänsä nähneet, eikä mitään voinut uudistaa tai remontoida, edes muutamilla kympeillä. Rahasta ei ollut kiinni.
Minulla on ”aikuismainen” ruotsalaista designiä oleva sohva, jonka sain lahjaksi. OVH taisi olla 2700-3000 €. Exällä taasen roskalavalta kaivettu sohva, jonka oikea osoite olisi ollut korkeintaan joku autokorjaamon takahuone (anteeksi vaan kaikille autokorjaajille).
Arvatkaa, kumman sohva haukuttiin monet kerrat kamaluudestaan ja kumpi oli suorastaan pyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli sairaan ruma ja epäviihtyisä koti, narsisti-isän dominoimana. Taulutkin (rumat) oli hänen valitsemansa.
Sama juttu. Miehen valitsemat taulut seinillä. Ei oltu köyhiä ja kipeitä, kun hänen taulujaan piti kehystää, mutta annapa olla jos lapsille tarvittiin kengät tai kouluun jotain. Eron hyviä puolia ehdottomasti, ettei tarvitse katsella jonkun tusinamaalarin muotokuvia.
No, meillä ne oli mieleltään sairaan tusinamaalarin maalaamia kuvia. Lisäksi isä rakenteli itse epäesteettisiä huonekaluja. Äidiltä meni selkä paskaksi, kun sänky oli lisäksi niin epäergonominen. Keittiössä oli huojuva sivupöytä yli kymmenen vuotta.
Meillä oli sitä, että hänellä piti olla työhuone kirjahyllyineen, työpöytineen, arkistokaappeineen kaikkineen. Uusia totta kai ja kunnon materiaaleista. Mulle sitten työpöytä yhden huoneen nurkkaan, €20 kirpparilta. Maalia vaan pintaan, kyllä välttää. Hänellä työhuoneessa pari tietokoneen näyttöä, tv-ruutuja. Mulla se yksi käytettynä ostettu läppäri. Ja hän kävi kodin ulkopuolella töissä.
Mun tavaroilla ei ollut omaa paikkaa, mulla omaa yksityistä huonetta, kuten hänellä. Ei rahaa kalustaa ja sisustaa.
Pari kertaa käytiin huonekalukaupassa ja sillä mielellä, että mennään ostamaan esim. kirjahyllyä. Mikään ehdottamani ei käynyt. Nyt olen ymmärtänyt, että hän varmaan oli jo valmiiksi sillä mielellä, että mitään ei osteta. Mentiinkö sitä varten, että siinä samalla sai mua mukavasti kiusatuksi? En tiedä, mutta masentavaa oli.
Hinopiiri kirjoitti:
Höh, olenko ainut täällä joka myöntää olevansa narsisti ?
Olen vaikea ihminen, ja pottuunnun kun muut sanoo miten elämä pitäisi elää.
En myös tykkää että minua petetään ?
Ja kysyn ihmisiltä asioita mielenkiinosta ?
Ai niin.. Ennen IS narsisti oli "ettei välitä mitä muut ajattelee"
Nykyään "Narsisti välittää mitä muut sanoo ja pelkää sitä?"
Joo... No en kuitenkaan narsistiksi ole diagnosoitu, vaikka epäilin sitä.
Skitsofrenia minulla toki on ja AD/HD.
Eli minä olen täysi paska.. ei jatkoon... "Jotain narsismiin viittaavaa siinä täytyy olla, Hyi kauhea tuollainen ihminen joka Uskaltaakin yrittää pulustaa ihmisiä. Koska ihmiset ei hänestä edes pidä"
En nyt saa kiinni, onko pointtisi käännellä asioita päälaelleen vai mikä, mutta tosiaan narsistien käytöksen takana on syvä häpeä.
He ”eivät välitä mitä muut ajattelee”, koska todellakin pelkäävät sitä, että muut näkevät läpi häpeään. Sitä pitää sitten peitellä huonolla käytöksellä viimeiseen saakka.
Meillä niin että minä valitsin, ostin ja maksoin, vain jotta hän sitten loisi, moitti ja tuunasi.
"Tuunasi" oli tuhoa, maalauksen sotkua, taiteilijana piti itseään. Hajotti, antoi kaverilleen minun ostamiani tavaroita.
Maalasi siis ostamani uuden lipaston "omannäköiseksi" päähänpistosta ja lupaa kysymättä. Tuhosi vaatteitanikin, stailas minulta kysymättä ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin oli sairaan ruma ja epäviihtyisä koti, narsisti-isän dominoimana. Taulutkin (rumat) oli hänen valitsemansa.
Sama juttu. Miehen valitsemat taulut seinillä. Ei oltu köyhiä ja kipeitä, kun hänen taulujaan piti kehystää, mutta annapa olla jos lapsille tarvittiin kengät tai kouluun jotain. Eron hyviä puolia ehdottomasti, ettei tarvitse katsella jonkun tusinamaalarin muotokuvia.
No, meillä ne oli mieleltään sairaan tusinamaalarin maalaamia kuvia. Lisäksi isä rakenteli itse epäesteettisiä huonekaluja. Äidiltä meni selkä paskaksi, kun sänky oli lisäksi niin epäergonominen. Keittiössä oli huojuva sivupöytä yli kymmenen vuotta.
Meillä oli sitä, että hänellä piti olla työhuone kirjahyllyineen, työpöytineen, arkistokaappeineen kaikkineen. Uusia totta kai ja kunnon materiaaleista. Mulle sitten työpöytä yhden huoneen nurkkaan, €20 kirpparilta. Maalia vaan pintaan, kyllä välttää. Hänellä työhuoneessa pari tietokoneen näyttöä, tv-ruutuja. Mulla se yksi käytettynä ostettu läppäri. Ja hän kävi kodin ulkopuolella töissä.
Mun tavaroilla ei ollut omaa paikkaa, mulla omaa yksityistä huonetta, kuten hänellä. Ei rahaa kalustaa ja sisustaa.
Pari kertaa käytiin huonekalukaupassa ja sillä mielellä, että mennään ostamaan esim. kirjahyllyä. Mikään ehdottamani ei käynyt. Nyt olen ymmärtänyt, että hän varmaan oli jo valmiiksi sillä mielellä, että mitään ei osteta. Mentiinkö sitä varten, että siinä samalla sai mua mukavasti kiusatuksi? En tiedä, mutta masentavaa oli.
Minusta tuntuu, että 70-80 -luvuilla ei yleensä ollut pk-seudulla perheillä pahemmin ylimääräisiä huoneita, mutta isällä oli oma työhuone jo siinä vaiheessa, kun olivat jotain vähän reilut kaksivitosia äidin kanssa.
Alue: Aihe vapaa
Sam Vaknin (psykologian professori, itse psykopaattinen narsisti) on videoillaan kertonut, miten narsisti tekee kohteestaan alussa mieleensä valokuvan ja vielä photoshoppaa sen. Ja tämä on se millaisena hän sinut näkee.
Keskustelut narsistikumppanin kanssa olivat aina todella raskaita, koska mikään ei voinut muuttaa hänen käsitystään enkä tunnistanut itseäni lainkaan hänen jutuistaan. Hänhän on aina oikeassa, joten hän kyllä tietää sinua paremmin ja jos yrität muuta vakuuttaa, olet itse manipuoloiva käärme, joka valehtelee.