Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.
Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.
Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.Ajatelkaa mikä tunne kun joku tavara oikein ilahduttaa. Tavarat joka on toiselle hyödytön ja varallisuutta riittää. Ihastuin et Oi, voinko saada tuon. Ja vastaus on "ajattelin myydä sen. Siitä saa rahaa". Ja tämä tapahtuu puolisoiden välillä. Kiusaamista. Ei milloinkaan ilahduta ilman taka-ajatusta tai hyötyä. Jos saan jotain, on sillä yleisö joka ihastelee häntä tai sitten hän hyötyy siitä myös itse.
"Ostin meille viinipullon". Olisi ostanut itselleen joka tapauksessa, mutta jälkikäteen dramaattisesti luettelee kuinka on tarjonnut vaikka mitä. Tosin kun käydään viinilasillisella, ei tarjoa milloinkaan 6,9e, ihan liian iso kustannus toisen huomioimisesta. Ei ole käsitettä "hyvä kunniallinen mies", jonka toteuttamisesta nauttisi. On käsite "hyvä pelaaja", mistä saa nautintonsa.
Vihoviimeinen asia on kertoa jos jostain tykkää. Meillä se liittyi seksiin. Kun kerroin asiasta pitäväni loppui se kuin seinään. Lopputulos olisi ollut parempi jos olisin esittänyt kärsivää ja että en tykkää ollenkaan.
Ja oli jokin esine myös josta pidin. Olisin voinut ottaa käyttöön. Ei. Parempi hautoa maailman tappiin varastossa. Toisaalta hänellä ei ollut kunnioitusta mun tavaroihin. Saattoi antaa jollekin tai heittää pois. Ajatus oli se, että mikä on minun, on minun. Mikä on sinun, on minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.
Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.
Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.Ajatelkaa mikä tunne kun joku tavara oikein ilahduttaa. Tavarat joka on toiselle hyödytön ja varallisuutta riittää. Ihastuin et Oi, voinko saada tuon. Ja vastaus on "ajattelin myydä sen. Siitä saa rahaa". Ja tämä tapahtuu puolisoiden välillä. Kiusaamista. Ei milloinkaan ilahduta ilman taka-ajatusta tai hyötyä. Jos saan jotain, on sillä yleisö joka ihastelee häntä tai sitten hän hyötyy siitä myös itse.
"Ostin meille viinipullon". Olisi ostanut itselleen joka tapauksessa, mutta jälkikäteen dramaattisesti luettelee kuinka on tarjonnut vaikka mitä. Tosin kun käydään viinilasillisella, ei tarjoa milloinkaan 6,9e, ihan liian iso kustannus toisen huomioimisesta. Ei ole käsitettä "hyvä kunniallinen mies", jonka toteuttamisesta nauttisi. On käsite "hyvä pelaaja", mistä saa nautintonsa.
Aloin vihata kukkapuskia. Silloin harvoin kun sellaisen sain liittyi siihen jokin neuvottelu. Milloin olisi pitänyt laittaa nimeä mihinkin paperiin. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.
Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.
Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.Ajatelkaa mikä tunne kun joku tavara oikein ilahduttaa. Tavarat joka on toiselle hyödytön ja varallisuutta riittää. Ihastuin et Oi, voinko saada tuon. Ja vastaus on "ajattelin myydä sen. Siitä saa rahaa". Ja tämä tapahtuu puolisoiden välillä. Kiusaamista. Ei milloinkaan ilahduta ilman taka-ajatusta tai hyötyä. Jos saan jotain, on sillä yleisö joka ihastelee häntä tai sitten hän hyötyy siitä myös itse.
"Ostin meille viinipullon". Olisi ostanut itselleen joka tapauksessa, mutta jälkikäteen dramaattisesti luettelee kuinka on tarjonnut vaikka mitä. Tosin kun käydään viinilasillisella, ei tarjoa milloinkaan 6,9e, ihan liian iso kustannus toisen huomioimisesta. Ei ole käsitettä "hyvä kunniallinen mies", jonka toteuttamisesta nauttisi. On käsite "hyvä pelaaja", mistä saa nautintonsa.Vihoviimeinen asia on kertoa jos jostain tykkää. Meillä se liittyi seksiin. Kun kerroin asiasta pitäväni loppui se kuin seinään. Lopputulos olisi ollut parempi jos olisin esittänyt kärsivää ja että en tykkää ollenkaan.
Ja oli jokin esine myös josta pidin. Olisin voinut ottaa käyttöön. Ei. Parempi hautoa maailman tappiin varastossa. Toisaalta hänellä ei ollut kunnioitusta mun tavaroihin. Saattoi antaa jollekin tai heittää pois. Ajatus oli se, että mikä on minun, on minun. Mikä on sinun, on minun.
Näissä muistamis- ja tavara-asioissa kyllä tulee hyvin ilmi arvostushierarkia. Sukulaisille saatetaan ostaa kalliita joululahjoja, mutta puolisolle riittää karkkipussi. Juhliin voidaan ostaa viemisiksi kalliita juomia ja sikareita, mutta lapselle ei voi uusia kenkiä ostaa. Itse ajellaan viimeisen päälle arvokkaalla autolla, mutta kotiväki saa pärjätä 20 vuotta vanhalla romulla. Sukulaisia ja ystäviä kestitään huippuravintolassa, mutta puolison synttärilounas voi olla halvimmassa mahdollisessa ketjuravintolassa jne.
Näissä oli mielestäni paljon myös näyttämisen halua, ei siis muuta hyötyä kuin ihailun saamista menestyksellä ja varallisuudella. Muuta hyötyä ei kestityksistä käsittääkseni ollut.
Itse taas ajattelen niin, että kotiväelle ja läheisille asiat niin hyvin kuin voi olla ja muille riittää vähän vähempikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.
Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.
Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.Ajatelkaa mikä tunne kun joku tavara oikein ilahduttaa. Tavarat joka on toiselle hyödytön ja varallisuutta riittää. Ihastuin et Oi, voinko saada tuon. Ja vastaus on "ajattelin myydä sen. Siitä saa rahaa". Ja tämä tapahtuu puolisoiden välillä. Kiusaamista. Ei milloinkaan ilahduta ilman taka-ajatusta tai hyötyä. Jos saan jotain, on sillä yleisö joka ihastelee häntä tai sitten hän hyötyy siitä myös itse.
"Ostin meille viinipullon". Olisi ostanut itselleen joka tapauksessa, mutta jälkikäteen dramaattisesti luettelee kuinka on tarjonnut vaikka mitä. Tosin kun käydään viinilasillisella, ei tarjoa milloinkaan 6,9e, ihan liian iso kustannus toisen huomioimisesta. Ei ole käsitettä "hyvä kunniallinen mies", jonka toteuttamisesta nauttisi. On käsite "hyvä pelaaja", mistä saa nautintonsa.Vihoviimeinen asia on kertoa jos jostain tykkää. Meillä se liittyi seksiin. Kun kerroin asiasta pitäväni loppui se kuin seinään. Lopputulos olisi ollut parempi jos olisin esittänyt kärsivää ja että en tykkää ollenkaan.
Ja oli jokin esine myös josta pidin. Olisin voinut ottaa käyttöön. Ei. Parempi hautoa maailman tappiin varastossa. Toisaalta hänellä ei ollut kunnioitusta mun tavaroihin. Saattoi antaa jollekin tai heittää pois. Ajatus oli se, että mikä on minun, on minun. Mikä on sinun, on minun.
No meillä loppui koko seksi, koska tykkäsin siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.
Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.
Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.Ajatelkaa mikä tunne kun joku tavara oikein ilahduttaa. Tavarat joka on toiselle hyödytön ja varallisuutta riittää. Ihastuin et Oi, voinko saada tuon. Ja vastaus on "ajattelin myydä sen. Siitä saa rahaa". Ja tämä tapahtuu puolisoiden välillä. Kiusaamista. Ei milloinkaan ilahduta ilman taka-ajatusta tai hyötyä. Jos saan jotain, on sillä yleisö joka ihastelee häntä tai sitten hän hyötyy siitä myös itse.
"Ostin meille viinipullon". Olisi ostanut itselleen joka tapauksessa, mutta jälkikäteen dramaattisesti luettelee kuinka on tarjonnut vaikka mitä. Tosin kun käydään viinilasillisella, ei tarjoa milloinkaan 6,9e, ihan liian iso kustannus toisen huomioimisesta. Ei ole käsitettä "hyvä kunniallinen mies", jonka toteuttamisesta nauttisi. On käsite "hyvä pelaaja", mistä saa nautintonsa.
Saituus on noilla monesti pelkoa siitä että käytettäisi hyväksi. Eivät kykene ymmärtämään anteliaisuuden eleitä,pitävät anteliaita tai vieraanvaraisia ihmisiä hölmöinä idiootteina.
Mistä päästään taas siihen että narsisti voi teeskennellä käytöstapoja muttei ymmärrä niiden mieltä. Eli tulee mieleen sana sivistymätön, sosiaalistumaton villieläin. Petojahan moni näistä on saalistaessaan vain hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistin kotiväki saa aina huonoimman kohtelun. Heilkä ei ole energiaa ylläpitää maskia enää kotona ja lisäksi tarvitsevat sylkykupin, johon purkaa patoumia ja saada tyydytystä negatiivisista reaktioista.
Nyt täytyy kyllä sanoa lyhytaikaisen eksän kunniaksi se, että ehkä hän halusi sen takia nähdä vain pari kertaa viikossa, että jaksoi paremmin ylläpitää maskiaan myös minua kohtaan, kun ei oltu jatkuvasti yhdessä. Mutta ei se hyllylläolokaan kivaa ollut, koska joka kerta tuli sellainen olo, että suhde katkesi ja jatkui, katkesi ja jatkui (ne, jotka ovat kokeneet, ymmärtävät, mitään erokeskusteluja ei siis ollut, vain tunne siitä että mennään ylös ja alas, hyllylle ja esiin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.
Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.
Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.Ajatelkaa mikä tunne kun joku tavara oikein ilahduttaa. Tavarat joka on toiselle hyödytön ja varallisuutta riittää. Ihastuin et Oi, voinko saada tuon. Ja vastaus on "ajattelin myydä sen. Siitä saa rahaa". Ja tämä tapahtuu puolisoiden välillä. Kiusaamista. Ei milloinkaan ilahduta ilman taka-ajatusta tai hyötyä. Jos saan jotain, on sillä yleisö joka ihastelee häntä tai sitten hän hyötyy siitä myös itse.
"Ostin meille viinipullon". Olisi ostanut itselleen joka tapauksessa, mutta jälkikäteen dramaattisesti luettelee kuinka on tarjonnut vaikka mitä. Tosin kun käydään viinilasillisella, ei tarjoa milloinkaan 6,9e, ihan liian iso kustannus toisen huomioimisesta. Ei ole käsitettä "hyvä kunniallinen mies", jonka toteuttamisesta nauttisi. On käsite "hyvä pelaaja", mistä saa nautintonsa.Vihoviimeinen asia on kertoa jos jostain tykkää. Meillä se liittyi seksiin. Kun kerroin asiasta pitäväni loppui se kuin seinään. Lopputulos olisi ollut parempi jos olisin esittänyt kärsivää ja että en tykkää ollenkaan.
Ja oli jokin esine myös josta pidin. Olisin voinut ottaa käyttöön. Ei. Parempi hautoa maailman tappiin varastossa. Toisaalta hänellä ei ollut kunnioitusta mun tavaroihin. Saattoi antaa jollekin tai heittää pois. Ajatus oli se, että mikä on minun, on minun. Mikä on sinun, on minun.
No meillä loppui koko seksi, koska tykkäsin siitä.
Asiaa kun miettii, niin näinhän se vähän oli. Kun olisin ollut halukkaana ja odottelin, niin nettihommat käsipeleineen vei voiton. Kun taas ei olisi ollut mielessä päällimmäisenä, niin alkoi vonkaus. Koskaan asiasta ei saanut asiallista keskustelua. Jos minä tein aloitteen, niin oli jo käyty muka nukkumaan. Jos hän teki aloitteen, niin piti olla valmiina. Riitaa seurasi muuten. Ja suukottelua ja kunnon pussailua ei saanut, vaikka se olisi itselleni ollut tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.
Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.
Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.Ajatelkaa mikä tunne kun joku tavara oikein ilahduttaa. Tavarat joka on toiselle hyödytön ja varallisuutta riittää. Ihastuin et Oi, voinko saada tuon. Ja vastaus on "ajattelin myydä sen. Siitä saa rahaa". Ja tämä tapahtuu puolisoiden välillä. Kiusaamista. Ei milloinkaan ilahduta ilman taka-ajatusta tai hyötyä. Jos saan jotain, on sillä yleisö joka ihastelee häntä tai sitten hän hyötyy siitä myös itse.
"Ostin meille viinipullon". Olisi ostanut itselleen joka tapauksessa, mutta jälkikäteen dramaattisesti luettelee kuinka on tarjonnut vaikka mitä. Tosin kun käydään viinilasillisella, ei tarjoa milloinkaan 6,9e, ihan liian iso kustannus toisen huomioimisesta. Ei ole käsitettä "hyvä kunniallinen mies", jonka toteuttamisesta nauttisi. On käsite "hyvä pelaaja", mistä saa nautintonsa.Vihoviimeinen asia on kertoa jos jostain tykkää. Meillä se liittyi seksiin. Kun kerroin asiasta pitäväni loppui se kuin seinään. Lopputulos olisi ollut parempi jos olisin esittänyt kärsivää ja että en tykkää ollenkaan.
Ja oli jokin esine myös josta pidin. Olisin voinut ottaa käyttöön. Ei. Parempi hautoa maailman tappiin varastossa. Toisaalta hänellä ei ollut kunnioitusta mun tavaroihin. Saattoi antaa jollekin tai heittää pois. Ajatus oli se, että mikä on minun, on minun. Mikä on sinun, on minun.
No meillä loppui koko seksi, koska tykkäsin siitä.
Asiaa kun miettii, niin näinhän se vähän oli. Kun olisin ollut halukkaana ja odottelin, niin nettihommat käsipeleineen vei voiton. Kun taas ei olisi ollut mielessä päällimmäisenä, niin alkoi vonkaus. Koskaan asiasta ei saanut asiallista keskustelua. Jos minä tein aloitteen, niin oli jo käyty muka nukkumaan. Jos hän teki aloitteen, niin piti olla valmiina. Riitaa seurasi muuten. Ja suukottelua ja kunnon pussailua ei saanut, vaikka se olisi itselleni ollut tärkeää.
Meillä seksi kesti tasan sen noin 5-10 min (kestiköhän edes noinkaan pitkään...) mitä se pakollinen pussailu ja koskettelu vaati ja lyhyt akti ja se loppui sit siihen. Seuraavan kerran tämä hetki suotiin sitten puolen viikon tai viikon päästä. Jäi niin turhautunut olo.
Narsisti kerran kutsui itsensä kylään kehuten kuinka aikoo tarjota elämäni parhaan panon. No, tuli sitten paikalle, kömpi sänkyyn, koppasi kainaloonsa, veti käteensä, puki vaatteet päälleen ja lähti :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelutyyli ei ole likimainkaan riittävä diagnostinen kriteeri oletetulle narsismille.
Kukaan ei oo väittäny että olis. Mutta narsisteille ominaisia tyylejä keskustelussa voit lukea täältäkin pilvin pimein.
Narsistin "keskustelu" on huutamista , inttämistä , jankkaamista , sinä saat syyt niskaasi. Mikään asia ei selviä koska "ei nyt puhuta siitä" tulee heti jos asia on vaikea. Ei se ole aikuisen keskustelua . Aikuinen keskustelee asiallisesti ja asiat selviävät , narsistin kanssa pyöritään kehää eikä mikään selviä.
Meillä oli niin, että osti aina kaupasta itselleen suklaalevyn, mutta minulle ei mitään. En itse pitänyt erityisesti suklaasta, ja hän tiesi sen. Jos meillä oli kylässä joku läheiseni, hän osti myös tälle tämän lempiherkun, mutta minulle ei edelleenkään mitään. Suklaalevystä jäi yleensä minulle yksi rivi, kun kysyin asiaa. Tämä toistui kerta toisensa jälkeen.
Siis ei tuonut minulle mitään edes silloin, kun imetin yhteistä lastamme.
Tämä oli joka kerta jotenkin hämmentävää. En edelleenkään täysin ymmärrä tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim Asperger ihmiset ovat kiinnostuneita enemmän asioista kuin ihmisten tunteista, jolloin voi tulla tuollaisia tilanteita vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Sitten kun As-ihminen ei osaa antaa toiselle sitä huomiota, mitä toinen osapuoli tarvitsee, häntä voidaan vieroksua ja hän voi joutua joukon ulkopuolella, ettei häntä hyväksytä sellaisena kuin on. Tästä seuraa hylätyksitulemisen pelkoa ja huonoa itsetuntoa mistä voi seurata myöhemmin ongelmia. Yksi esimerkki on, että usein jos As-henkilölle kertoo jonkun asian omasta elämästä, hän kertoo oman samanlaisen kokemuksen, jotta ymmärtäisi paremmin miltä toisesta tuntuu. Tämä saattaa vaikuttaa siltä, että As henkilö
haluaa kääntää huomion itseensä. Kahden As-henkilön kanssa ei kuitenkaan tule samanlaista tilannetta usein koska molemmat ymmärtävät toisten kommunikaatiota eikä koe sitä loukkaavana. Ehkä vähän poikkesi aiheesta, mutta hyvä miettiä asioita eri kantilta.
Vierailija kirjoitti:
Narsistin kotiväki saa aina huonoimman kohtelun. Heilkä ei ole energiaa ylläpitää maskia enää kotona ja lisäksi tarvitsevat sylkykupin, johon purkaa patoumia ja saada tyydytystä negatiivisista reaktioista.
Nyt täytyy kyllä sanoa lyhytaikaisen eksän kunniaksi se, että ehkä hän halusi sen takia nähdä vain pari kertaa viikossa, että jaksoi paremmin ylläpitää maskiaan myös minua kohtaan, kun ei oltu jatkuvasti yhdessä. Mutta ei se hyllylläolokaan kivaa ollut, koska joka kerta tuli sellainen olo, että suhde katkesi ja jatkui, katkesi ja jatkui (ne, jotka ovat kokeneet, ymmärtävät, mitään erokeskusteluja ei siis ollut, vain tunne siitä että mennään ylös ja alas, hyllylle ja esiin).
Tiedän tunteen, valitettavasti. Oma ex olisi lopulta halunnut laittaa kalenteriin päivät, kun näemme. Siis sellaisen loputtoman aikataulun, jossa olisin ollut joka toinen viikonloppu yksin ja sinkku. (Minulla ei ole sinkkuuden kanssa mitään ongelmaa, mutta en kyllä halua olla mikään girlfriend-on-demand).
Pidin tuota ehdotusta silloin aivan käsittämättömänä, mutta miehellehän se tosiaan olisi antanut kivat raamit hyllyttämiseen. Tosin en usko hetkeäkään, että olisi noudattanut omaa aikatauluaan jos olisi ollut devaluation ja yhteinen viikonloppu samaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisti on niin maailman surkein sänkykumppani. En tiedä mitään onnettomampaa. Jos jotain hyvää ni hyvät naurut naurettu ystävien kanssa jälkikäteen.
Ei kuulosta yhtään vieraalta tuo minkä joku kertoi että narsu tuli, veti tumppuu, puki päälle ja lähti.
pointteja kirjoitti:
Esim Asperger ihmiset ovat kiinnostuneita enemmän asioista kuin ihmisten tunteista, jolloin voi tulla tuollaisia tilanteita vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Sitten kun As-ihminen ei osaa antaa toiselle sitä huomiota, mitä toinen osapuoli tarvitsee, häntä voidaan vieroksua ja hän voi joutua joukon ulkopuolella, ettei häntä hyväksytä sellaisena kuin on. Tästä seuraa hylätyksitulemisen pelkoa ja huonoa itsetuntoa mistä voi seurata myöhemmin ongelmia. Yksi esimerkki on, että usein jos As-henkilölle kertoo jonkun asian omasta elämästä, hän kertoo oman samanlaisen kokemuksen, jotta ymmärtäisi paremmin miltä toisesta tuntuu. Tämä saattaa vaikuttaa siltä, että As henkilö
haluaa kääntää huomion itseensä. Kahden As-henkilön kanssa ei kuitenkaan tule samanlaista tilannetta usein koska molemmat ymmärtävät toisten kommunikaatiota eikä koe sitä loukkaavana. Ehkä vähän poikkesi aiheesta, mutta hyvä miettiä asioita eri kantilta.
Hyvää infoa asperger-ihmisistä. Tämä on kuitenkin eri asia kuin narsismi. Eron kyllä tietää, jos on saanut narsistiin kunnian tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan että monissa on narsistisia piirteitä. Miten ne osittaisnarsistit pärjää näiden tietojen valossa, oman pimeytensä kanssa?
Uskoisin, että näillä nuo narsistiset piirteet lyövät päälle erityisesti stressaavissa elämäntilanteissa ja paineisissa tilanteissa ylipäätään. Se on ikään kuin "selviytymiskeino" ongelma- ja konfliktitilanteissa kun ei muutakaan osaa.
Tai sitten jollain menestyjällä voi nousta ns kusi päähän, mutta hän ei pyhitä elämäänsä muiden alistamiseen ja tuhoamiseen.
Näillä voi myös olla ajoittaisesti empaattisuuden ja omantunnon/ katumisen ja anteeksipyytämisen aaltoja.
Toisin kuin narsistisen pershäiriön omaavilla. Heillä kaikki värittyy aina ko häiriön kautta. Muu on teeskentelyä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjasuositus: Janne Viljamaa Narsistin lapsena
Jorma Myllärniemi, Narsismi vamma ja voimavara.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö muuten, että narsistit / välttelevästi kiintyneet on ihmisistä onnettomimpia? Sitä se teettää, kun ei ole kyvykkyyttä inhimilliseen ja vastavuoroiseen kanssakäymiseen.
Muut ihmiset pystyvät luomaan kestäviä vastavuoroisia ihmissuhteita, kasvamaan ja kehittymään yhdessä muiden ihmisten kanssa. Käyvät terapiassa, katsovat peiliin, kehittävät itseään, saavat ja antavat tukea läheisiltä, tsemppaavat toisiaan jne. Menevät eteenpäin.
Narsistit sen sijaan koittavat räpiköidä elämässä eteenpäin suhteesta toiseen hyppien ja toivoen, että saisivat empaattista ihmisistä imettyä itselleen hyviä ominaisuuksia. Kun se ei onnistu, niin alkaa halveksinta ja hyväksikäyttö. Ja kas kummaa: kaikista tukee tämän syöpäläisen lähellä onnettomia. Siskot, serkut, kummit, kaimat, puolisot, äidit - kaikki kärsii.
Empaattiset ja normaalit ihmiset ”voittavat” elämässä kasvamalla ihmisinä ja olemalla taas eheydyttyään onnellisia. Kunhan vaan ensin pääsevät ulos väkivaltaisista parisuhteista, katkovat välit narsistisiin sukulaisiin tai vaihtavat työpaikkaa. You name it.
Mitä tekee narsisti? Löytää uuden uhrin, jonka elämästä tehdä onnettoman. Pyörä pyörii ja pahoinvointia levitetään kaikkialle. Surullista.
Itse asiassa se narsisti ei yleensä tajua omaa onnettomuuttaan verrattuna muihiin. Hänellä on kaikki hyvin, kun vaan lähteistä riittää imettävää. Sitten hän vaan päivittelee, miten ihmeellisiä ihmiset ovat, kun kaikkoavat hänen läheltään, mitä ihmeen vikaa heissä on...
Nytkin, kun suren itse narsistista suhdetta ja kokoilen itseäni, eksä porskuttaa kuten ennenkin tyhjän kuorensa ja elämänsä kanssa. Seuraava nainen on pian kainalossa, ellei ole jo. Ja sitten taas parin kuukauden jälkeen seuraava. Hänellä ei ole mitään ongelmaa löytää uusia ihmisiä, hän vaan ei saa ketään pidettyä, mutta on jo kääntänyt asian niin, ettei oikeastaan edes haluaisikaan.
Joo näin se minustakin menee. Olkootkin vaikka kuinka sisältä rikki ja tyhjiä niin tuntuu että narsistit ne porskuttelee eteenpäin massukat hyvin syöneinä, tyytyväisinä elämään.
Heidän kärsimyksensä ei näy, kärsivätkö he edes? Jossain sanotaan että kärsii, jossain esim Sam Vaknin sanoo että ei kärsi. Miten on?
Itse en ole nähnyt heidän kärsivän. Ehkä esittävät joskus. Missä se heidän sisäinen kärsiminen näkyy? Ei missään.
Käsittääkseni eivät kärsi niin kauan kuin heillä on riittävästi lähteitä (yksi tai useita) tuottamassa heille sen mitä tarvitsevat. Mutta yksin hiljaa paikallaan eivät voi olla, koska eivät kestäisi ajatuksiaan/tunteitaan tai niiden puutetta. Yleensähän ne mennä viuhtovat, katsovat telkkaa, surffaavat netissä, kuuntelevat musiikkia/kirjaa. Liike lakkaa yöksi nukkumista varten ja taas päivä täytetään kaikella täytteellä, ettei vaan joutuisi kohtaamaan omaa itseään.
Itsekseen ja yksinolo on narsistille tuskastuttavaa. Hän tarvitsee hovin ja niitä joita alistaa ja nitistää. Muuten hän ei ole MITÄÄN. Se sisäinen tyhjyys ja synkkyys on niin murskaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää infoa asperger-ihmisistä. Tämä on kuitenkin eri asia kuin narsismi. Eron kyllä tietää, jos on saanut narsistiin kunnian tutustua.
Itsellä se tilanne että osa sanoo eksästä että on asperger, osa että on narsisti, osa että olisi molemmat (jota mieltä itsekin olen).
Kaikki ei ihan täsmää assiin, muttei kaikki täsmää narskuun myöskään. Todella kammottava ihminen joka kylvää pahaa kaikkialle.
Järkyttävää