Narsistin keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan että monissa on narsistisia piirteitä. Miten ne osittaisnarsistit pärjää näiden tietojen valossa, oman pimeytensä kanssa?

Narsismi on spektri patologisesta iltapäivälehtinarsistista lievempään versioon. On myös olemassa normaalia ja tervettä narsmia, jossa ihminen on varma omista kyvyistään ja toimii muita kunnioittavasti niiden kautta.

Luulisin, että narsismi on lähestulkoon kaikille narsisteille niin sokea kohta itsessä, että he pärjäävät pimeytensä kanssa ihan hyvin. Jos omaa onnettomuutta ei edes tiedosta, niin tokihan sitä luulee olevansa onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö muuten, että narsistit / välttelevästi kiintyneet on ihmisistä onnettomimpia? Sitä se teettää, kun ei ole kyvykkyyttä inhimilliseen ja vastavuoroiseen kanssakäymiseen.

Muut ihmiset pystyvät luomaan kestäviä vastavuoroisia ihmissuhteita, kasvamaan ja kehittymään yhdessä muiden ihmisten kanssa. Käyvät terapiassa, katsovat peiliin, kehittävät itseään, saavat ja antavat tukea läheisiltä, tsemppaavat toisiaan jne. Menevät eteenpäin.

Narsistit sen sijaan koittavat räpiköidä elämässä eteenpäin suhteesta toiseen hyppien ja toivoen, että saisivat empaattista ihmisistä imettyä itselleen hyviä ominaisuuksia. Kun se ei onnistu, niin alkaa halveksinta ja hyväksikäyttö. Ja kas kummaa: kaikista tukee tämän syöpäläisen lähellä onnettomia. Siskot, serkut, kummit, kaimat, puolisot, äidit - kaikki kärsii.

Empaattiset ja normaalit ihmiset ”voittavat” elämässä kasvamalla ihmisinä ja olemalla taas eheydyttyään onnellisia. Kunhan vaan ensin pääsevät ulos väkivaltaisista parisuhteista, katkovat välit narsistisiin sukulaisiin tai vaihtavat työpaikkaa. You name it.

Mitä tekee narsisti? Löytää uuden uhrin, jonka elämästä tehdä onnettoman. Pyörä pyörii ja pahoinvointia levitetään kaikkialle. Surullista.

Itse asiassa se narsisti ei yleensä tajua omaa onnettomuuttaan verrattuna muihiin. Hänellä on kaikki hyvin, kun vaan lähteistä riittää imettävää. Sitten hän vaan päivittelee, miten ihmeellisiä ihmiset ovat, kun kaikkoavat hänen läheltään, mitä ihmeen vikaa heissä on...

Nytkin, kun suren itse narsistista suhdetta ja kokoilen itseäni, eksä porskuttaa kuten ennenkin tyhjän kuorensa ja elämänsä kanssa. Seuraava nainen on pian kainalossa, ellei ole jo. Ja sitten taas parin kuukauden jälkeen seuraava. Hänellä ei ole mitään ongelmaa löytää uusia ihmisiä, hän vaan ei saa ketään pidettyä, mutta on jo kääntänyt asian niin, ettei oikeastaan edes haluaisikaan. 

Joo näin se minustakin menee. Olkootkin vaikka kuinka sisältä rikki ja tyhjiä niin tuntuu että narsistit ne porskuttelee eteenpäin massukat hyvin syöneinä, tyytyväisinä elämään.

Heidän kärsimyksensä ei näy, kärsivätkö he edes? Jossain sanotaan että kärsii, jossain esim Sam Vaknin sanoo että ei kärsi. Miten on?

Itse en ole nähnyt heidän kärsivän. Ehkä esittävät joskus. Missä se heidän sisäinen kärsiminen näkyy? Ei missään.

Käsittääkseni eivät kärsi niin kauan kuin heillä on riittävästi lähteitä (yksi tai useita) tuottamassa heille sen mitä tarvitsevat. Mutta yksin hiljaa paikallaan eivät voi olla, koska eivät kestäisi ajatuksiaan/tunteitaan tai niiden puutetta. Yleensähän ne mennä viuhtovat, katsovat telkkaa, surffaavat netissä, kuuntelevat musiikkia/kirjaa. Liike lakkaa yöksi nukkumista varten ja taas päivä täytetään kaikella täytteellä, ettei vaan joutuisi kohtaamaan omaa itseään. 

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan että monissa on narsistisia piirteitä. Miten ne osittaisnarsistit pärjää näiden tietojen valossa, oman pimeytensä kanssa?

Kaikissa on piirteitä. Narsistinen persoonallisuushäiriö harvemmin(muttei nyt niin harvoin ku luullaan)

Esim itse kiukuttelin tänään kun "täällähän ei saa vastausta itse kysymykseen".

Tajusin kyllä että neljä vuotiaan tasolla oleva narsu sanoo niin keskustelussa.

Pystyn elämään asian kanssa koska a)tein sen anonyymisti b)tunnistan itsessäni vian ja voin pyrkiä parempaan jatkossa

Ei nyt ollu niin "pimee" esimerkki ku ehkä odotit. Eiköhän meil kaikilla oo jotain pimeitäkin puolia? Varmaan niiden puolien kanssa pärjätään huonommin ja paremmin, kuka mitenkin.

Omatunto kai sitä säätelee ja sekin on eriasioissa eri ihmisillä erilainen. Kai ihmisyys on taiteilua siinä kaiken keskellä, kummalle puolelle kallistuu missäkin tilanteessa, tekeekö oikein vai väärin, tunteeko piston kun tekee huonon valinnan. Valintojahan ne juurikin on.

Onneksi meillä kaikilla on mahdollisuus valita oikein. Narsistin omatunto ei kolkuttele, mutta hänenkin on pakko tietää jollain muulla tavoin mikä on väärin ja kyllä narsistikin sinänsä mielestäni kykenisi valitsemaan paremmin, mutta ei vaan tee. Ei kertakaikkiaan tee, ellei siitä hyödy jotenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistille kaikki on peliä ja hän nauttii kohteen satuttamisesta ja triggeröimisestä. Tavoite on pelata kohde hulluksi muiden silmissä samalla kun narsisti vetelee naruista taustalla. Narsisti istuttaa epäilyksen siemeniä kohteen mielenterveydestä sinne tänne, samalla tarkoitus on peittää hänen oma hulluutensa.

Meillä narsku usein sanoi "tämähän on vaan peliä" kun kyse oli huoltajuusriidoista. 

Hulluksi tekemisestä olisi esimerkki:

Meillä oli aiemmin tapaamiset, että isä sai tavata lapsiaan päivätapaamisina joka toinen viikonloppu la ja su klo 10-18. Tilanne kuitenkin eskaloitu siihen pisteeseen, että lastensuojelusta sanottiin, että lapsia ei tarvitse antaa isälle enää ja pitää hakea valvottuja tapaamisia. Lasun työntekijä aikoi ilmoittaa perjantaina isälle että äidille on sanottu ettei tarvitse lapsia antaa isälle tulevana viikonloppuna. 

Tuli lauantai ja 10 aikaan olin eteissä ulko-oven edessä askartelemassa puutöitä joten olisin kyllä kuullut jos esim ovikello soi. Kävin vielä kymmenen aikaan tarkistamassa kerrostalon käytävältä ja myös alaoven edessä ettei isää näy siellä eikä hänen autoa. Ajattelin, että ok ehkä hän ymmärsi lasun työntekijää eilen ettei lapsia nyt ole tulossa hänelle. 

Iltapäivällä isältä tuli sähköposti missä kertoi käyneensä meidän oven takana 10 aikaan ja oli pimpotellut ovikelloa mutta emme olleet avanneet ovea, kertoi myös soittaneensa puhelimella mulle mutta en ollut vastannut. Olin ihan öööööööh mitä ihmettä?! Mietin aamua eikä mitään tuollaista tapahtunut, ainakaan minun mielestäni. Puhelintakin katsoin kun hullua, eikä siellä näkynyt että hän olisi sinä päivänä soittanut. 

No sitten tuli sunnuntai ja 10 aikaan pidin ihan ulko-ovea auki, että varmasti kuulen jos hän nyt olisi siellä oven takana pimpottamassa ovikelloa. Ei kuulunut mitään. Kävin taas alaovella ja pihalla eikä näkynyt isää eikä hänen autoaan. Sitten taas iltapäivällä tuli sähköpostia missä kertoi käyneensä taas 10 aikaan meillä soittamassa ovikelloa eikä oltu avattu. Nyt ei ollut mainintaa että hän olisi soittanut puhelimeen. Mutta tämä alkoi jo minusta olla melko hulluutta. 

Tuntui, että olen tulossa hulluksi. Kysyin lapsiltakin että kävikö isä viikonloppuna tai soiko meillä ovikello la tai su aamulla, lapset oli yhtä pihalla kuin minäkin, eli isää ei näkynyt eikä soinut ovikello. Tuntui, että olen menettänyt järkeni. Selasin vain puhelimen viimeksi soitettuja eikä isästä ollut merkkiäkään viikonlopulta. 

Mulla alkoi ottaa todella kovasti sydämestä ja tuntui päivä päivältä kovemmat sydänkivut, että 1,5 viikon päästä oli pakko mennä päivystykseen kun pelotti joka päiväinen sydänkipu joka vaan paheni. Ottivat sairaalassa vakavasti kun olin vielä nuori ihminen. Tehtiin kaikenlaisia kokeita ja varmistuksia että sydämessä kaikki on ok eikä mitään löytynyt. Kysyin sitten lääkäriltä, että voiko tämä sydänkipu johtua kovasta stressistä niin hän vastasi, että kyllä. Sitten otin seuraavat viikot levon kannalta ja yritin stressata vähemmän ja ajatella etten minä hullu ole vaan tämä on narsistin peliä taas. 

Kirjoitettuna tämä kuulostaa vähän epäselvältä, mutta kokemuksena se oli vahva ja epämiellyttävä. Ja siitä syystä vahva, että narsisti osaa todellakin pelata peliä todella julmasti. Tämäkin oli vaan yksi esimerkki muiden joukossa. Muita en osaa oikeen edes selittää sillä ne ovat niin kummallisia tilanteita että  menee itsekin ihan pyörälle mitä on tapahtunut. 

Itselläni oli aikoinaan samantapaista. Psykologilleni kerrottuani hän totesi hyvin jämäkästi, ettenkö siis vielä ymmärrä, että tämä ex-puoliso on patologinen valehtelija. Silloin vasta valkeni ja aukeni ymmärrykseni. Sen jälkeen ei enää ongelmia valehtelemisen tunnistamisessa, koska patologiseen valehtelijaan ei voi luottaa.

Ne valheet ovat ennen ymmärrystä niin käsittämättömiä; ei siis voinut ymmärtää, että kukaan valehtelisi semmoistakin.

Jep, onhan se ihan käsittämätöntä, että miten joku voi valehdella esim käydyn keskustelun. Minulle ex esim väitti useamman kerran, että olemme käyneet jonkun keskustelun (eri keskusteluja siis), kunnes sanoin, että "anna olla viimeinen kerta kun valehtelet mulle, että ollaan puhuttu jotain, kun ei olla". Ja tämä nyt on pientä vielä. Milloin olimme kuulemma keskustelleet siitä, että hän on menossa äitinsä luo käymään ja milloin siitä, kuinka hän on sopinut viettävänsä kavereidensa kanssa viikonlopun. 

Toisinpäin meni niin, että jos MINÄ sanoin, että "mehän sovimme että xxx", niin sellaista ei ollut tapahtunut tai sitten vastaavasti vaan olimme "pallotelleet ideoita". Voihan jeesus sentään näitä ihmisiä.

Tuskin hän lopetti edes silloin kun "Kunnes sanoin..."

Muutenhan olis aika helppo saada narsisti lopettaa touhunsa ku "sanois vaan tiukasti".

Eiks nii?

Vierailija kirjoitti:

Täällä jaetaan narsistileimaa, kuin karkkia. Tekstien perusteella harva kuitenkaan on osunut sellaisen kohteeksi. 

Mistä sinä sen tiedät?  

Tekstien perusteella nimen omaan moni on joutunut sellaisen kohteeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Jouduin sattumalta tekemisiin sellaisen yhdistyksen kuin Narsistien uhrien tuki ry kanssa, ja huhhuh mitä porukkaa! En luottaisi tippaakaan mihinkään mitä siellä vaikuttavat ihmiset väittävät. Lisäksi hallitus on ollut erittäin riitainen ja koko yhdistyksen toiminta taisi jossain vaiheessa keskeytyä henkilökohtaisten kärhämien vuoksi. 

Eikö se entinen näyttelijä Outi Alanen oli jossain tuossa toiminnassa mukana? 

Hänellähän oli se kummallinen isän perintökeissi ja mitä nyt Facebookin juttuja lukenu niin ihmettelen syvästi miten nimenomaan hän voi olla mukana tuossa toiminnassa - nimen omaan tuolla puolen pöytää eikä siellä pöydän toisella puolen!?

Keskustelutyyli ei ole likimainkaan riittävä diagnostinen kriteeri oletetulle narsismille. 

Vierailija kirjoitti:

Keskustelutyyli ei ole likimainkaan riittävä diagnostinen kriteeri oletetulle narsismille. 

Tämä.

Miksei saman tien kyökkipsykologina päättelisi, että "täysin normaalin oloinen" viittaa psykopatiaan, koska juuri sellaisen vaikutelmanhan psykopaatti pyrkii antamaan paljastumisen välttääkseen.

Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ole läheskään niin yleinen, kuin arkijärjellä voisi kuvitella (esim. vähintään joka toisen exä on kuulemma "narsisti").

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistille kaikki on peliä ja hän nauttii kohteen satuttamisesta ja triggeröimisestä. Tavoite on pelata kohde hulluksi muiden silmissä samalla kun narsisti vetelee naruista taustalla. Narsisti istuttaa epäilyksen siemeniä kohteen mielenterveydestä sinne tänne, samalla tarkoitus on peittää hänen oma hulluutensa.

Meillä narsku usein sanoi "tämähän on vaan peliä" kun kyse oli huoltajuusriidoista. 

Hulluksi tekemisestä olisi esimerkki:

Meillä oli aiemmin tapaamiset, että isä sai tavata lapsiaan päivätapaamisina joka toinen viikonloppu la ja su klo 10-18. Tilanne kuitenkin eskaloitu siihen pisteeseen, että lastensuojelusta sanottiin, että lapsia ei tarvitse antaa isälle enää ja pitää hakea valvottuja tapaamisia. Lasun työntekijä aikoi ilmoittaa perjantaina isälle että äidille on sanottu ettei tarvitse lapsia antaa isälle tulevana viikonloppuna. 

Tuli lauantai ja 10 aikaan olin eteissä ulko-oven edessä askartelemassa puutöitä joten olisin kyllä kuullut jos esim ovikello soi. Kävin vielä kymmenen aikaan tarkistamassa kerrostalon käytävältä ja myös alaoven edessä ettei isää näy siellä eikä hänen autoa. Ajattelin, että ok ehkä hän ymmärsi lasun työntekijää eilen ettei lapsia nyt ole tulossa hänelle. 

Iltapäivällä isältä tuli sähköposti missä kertoi käyneensä meidän oven takana 10 aikaan ja oli pimpotellut ovikelloa mutta emme olleet avanneet ovea, kertoi myös soittaneensa puhelimella mulle mutta en ollut vastannut. Olin ihan öööööööh mitä ihmettä?! Mietin aamua eikä mitään tuollaista tapahtunut, ainakaan minun mielestäni. Puhelintakin katsoin kun hullua, eikä siellä näkynyt että hän olisi sinä päivänä soittanut. 

No sitten tuli sunnuntai ja 10 aikaan pidin ihan ulko-ovea auki, että varmasti kuulen jos hän nyt olisi siellä oven takana pimpottamassa ovikelloa. Ei kuulunut mitään. Kävin taas alaovella ja pihalla eikä näkynyt isää eikä hänen autoaan. Sitten taas iltapäivällä tuli sähköpostia missä kertoi käyneensä taas 10 aikaan meillä soittamassa ovikelloa eikä oltu avattu. Nyt ei ollut mainintaa että hän olisi soittanut puhelimeen. Mutta tämä alkoi jo minusta olla melko hulluutta. 

Tuntui, että olen tulossa hulluksi. Kysyin lapsiltakin että kävikö isä viikonloppuna tai soiko meillä ovikello la tai su aamulla, lapset oli yhtä pihalla kuin minäkin, eli isää ei näkynyt eikä soinut ovikello. Tuntui, että olen menettänyt järkeni. Selasin vain puhelimen viimeksi soitettuja eikä isästä ollut merkkiäkään viikonlopulta. 

Mulla alkoi ottaa todella kovasti sydämestä ja tuntui päivä päivältä kovemmat sydänkivut, että 1,5 viikon päästä oli pakko mennä päivystykseen kun pelotti joka päiväinen sydänkipu joka vaan paheni. Ottivat sairaalassa vakavasti kun olin vielä nuori ihminen. Tehtiin kaikenlaisia kokeita ja varmistuksia että sydämessä kaikki on ok eikä mitään löytynyt. Kysyin sitten lääkäriltä, että voiko tämä sydänkipu johtua kovasta stressistä niin hän vastasi, että kyllä. Sitten otin seuraavat viikot levon kannalta ja yritin stressata vähemmän ja ajatella etten minä hullu ole vaan tämä on narsistin peliä taas. 

Kirjoitettuna tämä kuulostaa vähän epäselvältä, mutta kokemuksena se oli vahva ja epämiellyttävä. Ja siitä syystä vahva, että narsisti osaa todellakin pelata peliä todella julmasti. Tämäkin oli vaan yksi esimerkki muiden joukossa. Muita en osaa oikeen edes selittää sillä ne ovat niin kummallisia tilanteita että  menee itsekin ihan pyörälle mitä on tapahtunut. 

Itselläni oli aikoinaan samantapaista. Psykologilleni kerrottuani hän totesi hyvin jämäkästi, ettenkö siis vielä ymmärrä, että tämä ex-puoliso on patologinen valehtelija. Silloin vasta valkeni ja aukeni ymmärrykseni. Sen jälkeen ei enää ongelmia valehtelemisen tunnistamisessa, koska patologiseen valehtelijaan ei voi luottaa.

Ne valheet ovat ennen ymmärrystä niin käsittämättömiä; ei siis voinut ymmärtää, että kukaan valehtelisi semmoistakin.

Jep, onhan se ihan käsittämätöntä, että miten joku voi valehdella esim käydyn keskustelun. Minulle ex esim väitti useamman kerran, että olemme käyneet jonkun keskustelun (eri keskusteluja siis), kunnes sanoin, että "anna olla viimeinen kerta kun valehtelet mulle, että ollaan puhuttu jotain, kun ei olla". Ja tämä nyt on pientä vielä. Milloin olimme kuulemma keskustelleet siitä, että hän on menossa äitinsä luo käymään ja milloin siitä, kuinka hän on sopinut viettävänsä kavereidensa kanssa viikonlopun. 

Toisinpäin meni niin, että jos MINÄ sanoin, että "mehän sovimme että xxx", niin sellaista ei ollut tapahtunut tai sitten vastaavasti vaan olimme "pallotelleet ideoita". Voihan jeesus sentään näitä ihmisiä.

Tuskin hän lopetti edes silloin kun "Kunnes sanoin..."

Muutenhan olis aika helppo saada narsisti lopettaa touhunsa ku "sanois vaan tiukasti".

Eiks nii?

No, ainakin siihen loppui suoraan asioista valehtelu tuolla tavalla. Olisi ihan hienoa, ettemme tässä ketkussa kyseenalaistaisi sitä, mitä muut ihmiset ovat kokeneet tai tehneet narsistien kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelutyyli ei ole likimainkaan riittävä diagnostinen kriteeri oletetulle narsismille. 

Tämä.

Miksei saman tien kyökkipsykologina päättelisi, että "täysin normaalin oloinen" viittaa psykopatiaan, koska juuri sellaisen vaikutelmanhan psykopaatti pyrkii antamaan paljastumisen välttääkseen.

Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ole läheskään niin yleinen, kuin arkijärjellä voisi kuvitella (esim. vähintään joka toisen exä on kuulemma "narsisti").

Taas sitä mennään. Hienoa, kun tulette taisaisin väliajoin kertomaan tämän itsestäänselvyyden meille.

Minä olen seurustellut 3 ihmisen kanssa, mutta arvaa monen niistä tiedän olevan narsisti?

Narsistinen persoonallisuushäiriö (diagnosoitu) on 0.5-3 % väestöstä, mutta narsismin muut "sävyt" on huomattavasti yleisempiä. Persoonallisuushäiriöitä taas on huomattavasti suuremmalla joukolla.

Voidaan kuitenkin käydä taas läpi seuraavat faktat:

- Ei, kaikki exät ei ole narsisteja.

- Se, että joku on eri mieltä kanssasi, ei tee tästä toisesta ihmisestä narsistia.

- Meissä kaikissa on narsistisia piirteitä.

Myöskin:

- Jos ihminen pahoinpitelee kumppaniaan tms henkisesti, on aivan sama, onko pahoinpitelijällä varsinainen diagnoosi narsismista vai vaan vahvoja narsistisia piirteitä.

- If it looks like a duck, swims like a duck, and quacks like a duck, then it probably is a duck.

Lee Hammock otti taannoin kantaa videollaan tähän, että ihmiset paheksuvat narsistiksi diagnosoimista. Hänen (itse narsisti) mielestään narsismiksi leimaaminen ei ole diagnosointia vaan käytöksen kuvailua (josta muodostuu lopputulema narsistisesta käytöksestä eli sama kuin tuo yllä mainittu ankkatesti). 

Vierailija kirjoitti:

Keskustelutyyli ei ole likimainkaan riittävä diagnostinen kriteeri oletetulle narsismille. 

Kukaan ei oo väittäny että olis. Mutta narsisteille ominaisia tyylejä keskustelussa voit lukea täältäkin pilvin pimein.

Partamonni söi Shirleyn

Olen huomannut että narsku kääntää salamana kaikki arvostelut toisen niskaan. Kiintoisa mekanismi. Hän torjuu niin nopeasti syytökset käytöksestään ettei hän milloinkaan ota niitä sisäisen maailmansa kehittymisen aineksiksi, asioiden kohtaamiseksi.

Kun sanon mistä vain negatiivista palautetta, vastaa narsku alle sekunnissa "ite olet..." ja vastaus sisältää sontaa/kuvitelmia eri muodoissaan.

Kieltäminen on huipputasoa.

Ja vastapalaute häneltä on aina suurempaa, loukkaavampaa jne. Käytännössä hänelle ei voi sanoa mistään ilman että tulee itse lytätyksi.

Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.

Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.

Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että narsku kääntää salamana kaikki arvostelut toisen niskaan. Kiintoisa mekanismi. Hän torjuu niin nopeasti syytökset käytöksestään ettei hän milloinkaan ota niitä sisäisen maailmansa kehittymisen aineksiksi, asioiden kohtaamiseksi.

Kun sanon mistä vain negatiivista palautetta, vastaa narsku alle sekunnissa "ite olet..." ja vastaus sisältää sontaa/kuvitelmia eri muodoissaan.

Kieltäminen on huipputasoa.

Ja vastapalaute häneltä on aina suurempaa, loukkaavampaa jne. Käytännössä hänelle ei voi sanoa mistään ilman että tulee itse lytätyksi.

Totta. Väärä sanavalintakin voi saada riidan aikaiseksi. Sanon ”reissu” ja olisi pitänyt sanoa ”matka”. Sanon ”kellertävä”, olisi pitänyt sanoa ”vaaleankeltainen”.

Meillä alkoi iso riita siitä, kun sain kehuja kivalta taholta. Ei siis ollut syytä olla mustasukkainen tai edes kateellinen. Sanoi. Asiasta eri asiayhteyksissä pari kertaa, väliä useampi tunti. En kovin kehuskellut, mutta olin iloinen asiasta ja ehkä vähän ihmeissänikin. Sydämistyi mokoma. Olin maailman itseriittoisin ja omahyväisin ihminen ja lisäksi naiivi. Kukaan täysijärkinen ei ottaisi kehuja todesta, kehujan tarkoitus vain saavuttaa jotain.

Tämä oli ennen kuin opin pitämään kaiken itseäni koskevan, niin hyvän kuin pahan, itselläni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Narsistille kaikki on peliä ja hän nauttii kohteen satuttamisesta ja triggeröimisestä. Tavoite on pelata kohde hulluksi muiden silmissä samalla kun narsisti vetelee naruista taustalla. Narsisti istuttaa epäilyksen siemeniä kohteen mielenterveydestä sinne tänne, samalla tarkoitus on peittää hänen oma hulluutensa.

Meillä narsku usein sanoi "tämähän on vaan peliä" kun kyse oli huoltajuusriidoista. 

Hulluksi tekemisestä olisi esimerkki:

Meillä oli aiemmin tapaamiset, että isä sai tavata lapsiaan päivätapaamisina joka toinen viikonloppu la ja su klo 10-18. Tilanne kuitenkin eskaloitu siihen pisteeseen, että lastensuojelusta sanottiin, että lapsia ei tarvitse antaa isälle enää ja pitää hakea valvottuja tapaamisia. Lasun työntekijä aikoi ilmoittaa perjantaina isälle että äidille on sanottu ettei tarvitse lapsia antaa isälle tulevana viikonloppuna. 

Tuli lauantai ja 10 aikaan olin eteissä ulko-oven edessä askartelemassa puutöitä joten olisin kyllä kuullut jos esim ovikello soi. Kävin vielä kymmenen aikaan tarkistamassa kerrostalon käytävältä ja myös alaoven edessä ettei isää näy siellä eikä hänen autoa. Ajattelin, että ok ehkä hän ymmärsi lasun työntekijää eilen ettei lapsia nyt ole tulossa hänelle. 

Iltapäivällä isältä tuli sähköposti missä kertoi käyneensä meidän oven takana 10 aikaan ja oli pimpotellut ovikelloa mutta emme olleet avanneet ovea, kertoi myös soittaneensa puhelimella mulle mutta en ollut vastannut. Olin ihan öööööööh mitä ihmettä?! Mietin aamua eikä mitään tuollaista tapahtunut, ainakaan minun mielestäni. Puhelintakin katsoin kun hullua, eikä siellä näkynyt että hän olisi sinä päivänä soittanut. 

No sitten tuli sunnuntai ja 10 aikaan pidin ihan ulko-ovea auki, että varmasti kuulen jos hän nyt olisi siellä oven takana pimpottamassa ovikelloa. Ei kuulunut mitään. Kävin taas alaovella ja pihalla eikä näkynyt isää eikä hänen autoaan. Sitten taas iltapäivällä tuli sähköpostia missä kertoi käyneensä taas 10 aikaan meillä soittamassa ovikelloa eikä oltu avattu. Nyt ei ollut mainintaa että hän olisi soittanut puhelimeen. Mutta tämä alkoi jo minusta olla melko hulluutta. 

Tuntui, että olen tulossa hulluksi. Kysyin lapsiltakin että kävikö isä viikonloppuna tai soiko meillä ovikello la tai su aamulla, lapset oli yhtä pihalla kuin minäkin, eli isää ei näkynyt eikä soinut ovikello. Tuntui, että olen menettänyt järkeni. Selasin vain puhelimen viimeksi soitettuja eikä isästä ollut merkkiäkään viikonlopulta. 

Mulla alkoi ottaa todella kovasti sydämestä ja tuntui päivä päivältä kovemmat sydänkivut, että 1,5 viikon päästä oli pakko mennä päivystykseen kun pelotti joka päiväinen sydänkipu joka vaan paheni. Ottivat sairaalassa vakavasti kun olin vielä nuori ihminen. Tehtiin kaikenlaisia kokeita ja varmistuksia että sydämessä kaikki on ok eikä mitään löytynyt. Kysyin sitten lääkäriltä, että voiko tämä sydänkipu johtua kovasta stressistä niin hän vastasi, että kyllä. Sitten otin seuraavat viikot levon kannalta ja yritin stressata vähemmän ja ajatella etten minä hullu ole vaan tämä on narsistin peliä taas. 

Kirjoitettuna tämä kuulostaa vähän epäselvältä, mutta kokemuksena se oli vahva ja epämiellyttävä. Ja siitä syystä vahva, että narsisti osaa todellakin pelata peliä todella julmasti. Tämäkin oli vaan yksi esimerkki muiden joukossa. Muita en osaa oikeen edes selittää sillä ne ovat niin kummallisia tilanteita että  menee itsekin ihan pyörälle mitä on tapahtunut. 

Itselläni oli aikoinaan samantapaista. Psykologilleni kerrottuani hän totesi hyvin jämäkästi, ettenkö siis vielä ymmärrä, että tämä ex-puoliso on patologinen valehtelija. Silloin vasta valkeni ja aukeni ymmärrykseni. Sen jälkeen ei enää ongelmia valehtelemisen tunnistamisessa, koska patologiseen valehtelijaan ei voi luottaa.

Ne valheet ovat ennen ymmärrystä niin käsittämättömiä; ei siis voinut ymmärtää, että kukaan valehtelisi semmoistakin.

Jep, onhan se ihan käsittämätöntä, että miten joku voi valehdella esim käydyn keskustelun. Minulle ex esim väitti useamman kerran, että olemme käyneet jonkun keskustelun (eri keskusteluja siis), kunnes sanoin, että "anna olla viimeinen kerta kun valehtelet mulle, että ollaan puhuttu jotain, kun ei olla". Ja tämä nyt on pientä vielä. Milloin olimme kuulemma keskustelleet siitä, että hän on menossa äitinsä luo käymään ja milloin siitä, kuinka hän on sopinut viettävänsä kavereidensa kanssa viikonlopun. 

Toisinpäin meni niin, että jos MINÄ sanoin, että "mehän sovimme että xxx", niin sellaista ei ollut tapahtunut tai sitten vastaavasti vaan olimme "pallotelleet ideoita". Voihan jeesus sentään näitä ihmisiä.

Tuskin hän lopetti edes silloin kun "Kunnes sanoin..."

Muutenhan olis aika helppo saada narsisti lopettaa touhunsa ku "sanois vaan tiukasti".

Eiks nii?

No, ainakin siihen loppui suoraan asioista valehtelu tuolla tavalla. Olisi ihan hienoa, ettemme tässä ketkussa kyseenalaistaisi sitä, mitä muut ihmiset ovat kokeneet tai tehneet narsistien kanssa. 

En halua mitätöidä kokemustasi, en. Minusta tuntuu vain että tuollainen mitätöi monien uhrejen kokemuksia, koska olen 100% varma että monet ovat kokeilleet kaiken mahdollisen ja mahdottoman yrittäessään ja toivoessaan narsistin muuttuvan. Ja sitten tulee joku ja sanookin että "tätä jatkui kunnes sanoin että.."

Mitäää? Näinkö helposti se kävikin! Että ollaankin oltu tyhmiä ja heikkoja ku ei olla osattu kokeilla samaa...

FR! Ei narsisti muuta käyttäytymistään ikinä! Ei varsinkaan sillä että sanot hänelle asiasta JA PISTE

Vierailija kirjoitti:

Narsistin kanssa kaikki keskustelut jää auki. Yhtään erimielusyyttä ei saada sovittua empatian, ymmärryksen tms voimin.

Kaikessa on hyötynäkökulma. Ei nauti toisen onnesta! Ei milloinkaan. Ei kuulu taitoihin.

Kun mieheni sai isosti rahaa, en saanut edes jäätelöä sen kunniaksi. Kun hänellä oli ylimääräisiä tavaroita, ei antanut minulle sitä josta olin kiinnostunut vaan yritti myydä kympillä netissä. Kaikki on itsekeskeistä. Hyötymistä jotenkin.

Ajatelkaa mikä tunne kun joku tavara oikein ilahduttaa. Tavarat joka on toiselle hyödytön ja varallisuutta riittää. Ihastuin et Oi, voinko saada tuon. Ja vastaus on "ajattelin myydä sen. Siitä saa rahaa". Ja tämä tapahtuu puolisoiden välillä. Kiusaamista. Ei milloinkaan ilahduta ilman taka-ajatusta tai hyötyä. Jos saan jotain, on sillä yleisö joka ihastelee häntä tai sitten hän hyötyy siitä myös itse.

"Ostin meille viinipullon". Olisi ostanut itselleen joka tapauksessa, mutta jälkikäteen dramaattisesti luettelee kuinka on tarjonnut vaikka mitä. Tosin kun käydään viinilasillisella, ei tarjoa milloinkaan 6,9e, ihan liian iso kustannus toisen huomioimisesta. Ei ole käsitettä "hyvä kunniallinen mies", jonka toteuttamisesta nauttisi. On käsite "hyvä pelaaja", mistä saa nautintonsa.