Äitylin yö

Mä kyllä tykkään pikkulapsiarjesta. Jos olis resursseja niin olisin ikuisesti kotiäiti ja kasvattaisin liudan lapsia, varmaan kaheksan. Pääasiassa oon kestänyt yöheräämisetkin ihan hyvin enkä ole kokenut itseäni mitenkään ylitsepääsemättömän väsyneeksi edes kahden pienen kanssa.

Mutta JUMANKAUTA että on ärsyttävää kun oot saamassa unen päästä kiinni ja sit vauva parkasee. Sit odotat hetken että pitääkö nousta mutta ei, hiljasta on ja lapsi jatkaa unia. Menee vaikkapa 10min ja oot taas vaipumassa ihanaan horrokseen - ja taas parkasu. Sit odotat taas ja mietit että pitäskö nyt kumminkin nousta? Et uskalla nukahtaa koska sit ärsyttää kahta kauheemmin nousta ja oot vielä väsyneempi. Puolyötä meneekin sitten valmiustilassa kunnes uskallat vaipua/väsymystäsi vaivut sikeämpään uneen, kunnes heräät aamulla hyvin levänneen pienokaisesi ääniin. Onhan se paljon kamalampaa jos se vauva oikeesti heräilis useamman kerran yössä jne mutta jostain syystä oikeat yöheräämiset ei ärsytä muo läheskään yhtä paljon kuin nämä joiden takia turhaan sitten kukut kun voisit käyttää ajan hyödyllisesti nukkumiseen :D