Surkea yksinäinen perjantai taas..
Täällä mä makaan yksin, nälkäsenä.
Ei mitään ruokaa kaapissa. Ei edes mitään mässättävää.
Olen sinkku, raskaana, ja olisi niin kivaa edes jutella jonkun kanssa. Toisen ihmisen läheisyys olisi niin täydellistä.
Kyyneleet väkisin pakottaa silmiä. Kaikki menee juhlimaan ja pitämään hauskaa ja täällä mä säälittävänä hengaan itteni kanssa.
Yleensä olen tosi onnellinen tästä vauvasta mutta tää yksinäisyys on helvettiä välillä.
Kommentit (6)
No voi surku. Haluatko kertoa tilanteesta enemmän?
Yksin olen minäkin, eikä ruokaa ole mullakaan. Kärsin mt-ongelmista eikä kaupassa käyminenkään ole helppoa.
Päivästä toiseen senkun raahustaa.
Ikävä juttu, jos sulla on noin paha mieli. Ennen vauvan syntymää sun olisi kyllä hyvä käydä juttelemassa jonkun terapeutin tai muun ammattilaisen kanssa. Jos kärsit yksinäisyydestä, vauvan ja pienen taaperon kanssa tilanne usein vielä kärjistyy väsymyksen vuoksi. Puhu asiasta avoimesti neuvolassa. Terveydenhoitajan kanssa voitte yhdessä keksiä ratkaisuja yksinäisyyden helpottamiseksi.
Tule minun luokse käymään, paistan possupihvit ja uunissa ristikkoperunoita, juttukaveriksin voin ruveta.
En tiedä lohduttaako, mutta olin samassa tilanteessa vuosi sitten ja nyt mulla on ihana 10 kuukautinen poika, eikä ikinä tarvitse mennä nukkumaan yksin. Vaikka se lapsi ei vielä seurustele, niin ikinä ei tunne yksinäisyyttä sen kanssa. :)
Hei. Tsemppiä sinulle. Olisiko sinulla jokin hyvä leffa tai kirja, joka veisi ajatukset yksinäisyydestä? Tai voisitko soittaa jollekin?