Joulu ilman ilkeämielistä anoppia, ihanaa!

Ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen pidin omat rajani ja jätin menemättä miehen sukulaisille alkoholin värittämään joulunviettoon. Eniten korpeaa anoppi, joka käänsi poikansa alkoholismin syykseni ja sisko, jolta ei apua ja tukea herunut, kun mies kerran paiskoi sairaalakuntoon.

Hoidossa olevan miehen vielä kestän, siinäkin vielä miettimistä mihin matka kulkee yhdessä, mutta tämä oli paras joululahja itselleni.