Onko täällä ihmisiä, jotka ovat katkaisseet välinsä äitiin / isään ? Miksi?

Olin 12v kun vanhemmat eros, sen jälkeen en oo ukkoa nähny. Joskus on yrittäny soittaa, mut en halua olla hänen kanssaan tekemisissä.

Isä oli/on alkoholisti, joka terrorisoi minua ja äitiäni henkisesti. Ei kiinnosta olla sen vitun juopon kanssa missään tekemisissä.

olen äitini kanssa tekemisissä kun on pakko. Eli ehkä 1-2 krt vuodessa noin puoli tuntia. En kestä sitä naista eikä sekään mua. Parempi kun ollaan erossa. Minun mukaan äitini on epäluotettava hössö ja selittäjä, jolta ei mikään mene ikinä kuten sovittua eikä se siihen pyrikään ja äitini mielestä minä olen joustamaton itsekäs vaatija, joka ei koskaan ymmärrä muita ja heidän syitään kunhan vaan se mitä minulle on luvattu, toteutuu.



Voitte päätellä itse kumpi on " syyllinen" ;) Meillä toimii ihan hyvin ja viimein 32-vuotiaana hyväksyin etten voi valita äitiäni enkä koskaan tule saamaan sellaista äitiä kun nuoruudessa kadehdin muilta. Ja näin 32-vuotiaana ja äitinä se ei enää tunnu niin mahdottomalta ongelmalta.

äitini on sitä mieltä, että mieheni ei ole tarpeeksi hyvä mulle. Sen takia äiti järjestää kohtauksia ja käyttäytyy vähintäänkin epäasiallisesti joka kerta, kun tavataan (ei tavata enää...). Jokainen kyläilyreissu on päättynyt dramaattiseen kohtaukseen.... En jaksa enää.. Hän ei muutu, eikä ymmärrä.

Niin... ja olen ollut sen " kelvottoman" miehen kanssa naimisissa jo 8 vuotta.

isääni en ole yhteydessä, koska hän kuvittelee, että minä ja sisarukseni olemme hänen vihollisiaan...

samanlainen vastaus kuin vitosella.



äitini mielestä olen valinnut väärän miehen , maailman huonoimman isän lapsilleni. kukaan muu ei ymmärrä äitini mielipidettä kuin hän itse?



emme ole enää lainkaan väleissä, tekee niin pahaa kun solvaa miestäni myös lapsillemme. parempi, ettei ole ollenkaan tekemisissä.