Pääsiäisen riita näkökulma naapurista

Seinät tuntuu joskus olevan pelkkää paperia. Ainakin silloin kun naapurin emäntä pääsee vauhtiin.

Ihan tavallinen aamu. Luin kirjaa ja maistelin kahvia kun se alkoi. Naapurin emäntä aukaisi sanaisen arkkunsa. Kuulin yksittäisiä sanoja : "juustokakku, vieraita, minä, sinä.. "

Taasko se mies oli omin lupineen jääkaapilla. Ei se sitten koskaan opi, naurahdin. Muutaman minuutin päästä soi ovikello ja naapurin mies tuli häntä koipien välissä luimistellen meille eukkoaan pakoon niinkuin monet kerrat ennenkin. Tarjosin kaljan, ja toisenkin. Rentoutuupahan viimein. Huomautin kuinka kireältä hän vaikuttaa. Hymyilin vienosti kun hän pyysi muka-viattomasti minua hiukan hieromaan hartioita.
Murahdin naurahtaen ja sanoin, että enköhän saa sinut rentoutumaan.

Levitin öljyä käsiini ja pyysin naapuria riisumaan paitansa. Alkuun hän hieman sävähti kosketusni mutta pian alkoi rentoutumaan niin, että hänen silmänsä painuivat kiinni. Pyysin häntä käymään vatsalleen sohvalle ja laskemaan housujen vyötäröä alemmas, jotta pääsisin käsittelemään myös alaselkää. Öljy lämmitti mukavasti käsiäni, naapuri hengitti raskaasti kun siirryin painelemaan alaselkää ja kuin huomaamatta kosketin hänen housujen vyötäröltä pilkottavia pakaroitaan.

Naapuri nosti aavistuksen verran takapuoltaan ylemmäs ja vedin hänen housujaan yhä alemmas, samalla toisella kädelläni aukoen omiani... Olin kivikovana kkn painauduin naapuriani vasten, hän murahteli tyytyväisenä aina loppuun saakka.

Makoiltuamme hetken ja hengityksen tasaannuttua kerroin hänelle minulla olevan yllätyksen. Kävelin jääkaapille ja annoin naapurilleni kokonaisen juustokakun. Tein naapurini onnelliseksi ja nyt hän jaksaa vaimoaan taas seuraavaan riitaan saakka. Ja hän kyllä tietää minne voi tulla rentoutumaan... ;)