Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Laihdutushäpeä? Tuttua?

Vierailija
06.04.2015 |

Olen laihduttanut viimeisimmän puolentoista vuoden aikana noin 15 kg. Nyt kun ihmiset ovat alkaneet huomata muutoksen ja kyselevät olenko laihtunut, tunnen yllättävästi häpeää. Tietysti olen onnellinen pudotetusta painosta ja ylpeä itsestäni, mutta en osaa löytää iloa muiden reaktioista.

 

Mistä tämä häpeä sitten tulee? Tuntuu kuin minua "verrattaisiin" entiseen itseeni. Tai kuin kommentin taustalta kuuluisi ääni joka sanoisi "hyvä että vihdoin tajusit tehdä jotain itsellesi". Tai kuin olisin valehdellut maailmalle esittämällä olevani enemmän sinut itseni kanssa kuin todella olin. Tuntuu että laihduttaminen ja sen kommentointi tekee painostani suuremman numeron kuin se todellisuudessa on.

 

En tietenkään tarkoita että laihtumista ei saisi kommentoida. Suurin osa ihmisistä kuitenkin ottaisi kommentit kohteliaisuutena (kuten ne on varmasti tarkoitettukin). Mietin kuitenkin, olenko yksin tämän tunteen kanssa?

 

Painoni ei määritä minua sen enempää hyvässä kuin pahassakaan, ja jotenkin ehkä pelkään laihduttamalla nostavani ulkomaailman fokuksen siihen, vaikka pudotan painoa puhtaasti itseäni varten. Kokemuksia, kommentteja ja vertaistukea kaivataan!

N21

Kommentit (20)

Vierailija
1/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu ikävältä ottaa itseensä kohteliaisuudeksi tarkoitetuista kommenteista, mutta ei sille mitään voi... :/ Tähän mennessä olen onnistunut olemaan näyttämättä mitä ajattelen. Nopea kiitos ja puheenaiheen vaihto on toiminut ihan hyvin, vaikka sisäisesti onkin vaivaantunut ja ikävä olo.

-20 kg laihduttanut mamma-

Vierailija
2/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:02"]

Just toi "kuihdut kohta" "onko sulla joku anoreksia" "syötkö sä mitään" -kommentit on niiiiin ärsyttäviä! Oon laihduttanu aika paljon, ja jo normaalipainon ylärajoilla siinä BMI 24-25 ihmiset alko puuttua asiaan.

[/quote]

No niin kieltämättä ovat. Minun kohdallani nuo kommentit alkoivat siinä 10 kiloa ennen "normaalipainon" ylärajaa... Toki ymmärrän, että muutos oli dramaattinen, mutta mielestäni nyt en kuitenkaan vielä tuossa painossa ollut kovin kuihtuneen näköinen... Varsinkin, kun en laihtunut erityisen nopeasti tjsp. epäterveellisen oloisesti.

t. 5

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä just jotenkin häpeän sitä muutosta. Kai minut on lapsena opetettu olemaan huomaamaton. Ja kun ihmiset kiinnittävät huomiota laihtumisen tuomaan muutokseen, niin minä häpeän itseäni. Enkä tiedä mitä vastaisin kommentteihin. Yleensä siis olen sanavalmis, mutta noista huomautuksista häkellyn.

Vierailija
4/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on aivan sama juttu. Laihdutin jotain 20 kg enkä itse pitänyt sitä isona muutoksena, mutta erehdyin sitten pukeutumaan niin, että ohentunut vyötärö erottui. Eräs hyvin lihava työkaveri tuli henk.koht. kehumaan ja kiehuin raivosta! En koskaan puhu painostani enkä kommentoi muiden kehoja. Minusta on vaan moukkamaista puhua sellaisesta. Se on eri asia, jos ihminen itse hehkuttaa asiaa ja haluaa siitä puhua.

Just tuo, että kuinka karsea läski minä sitten ennen olin? Ja mistäs tiedät, onko syövästä kyse? Tai surusta. Mitä hittoa se edes muille kuuluu?

Vierailija
5/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös neuvot häpeän kääntämiseksi ovat enemmän kuin tervetulleita!

N21

Vierailija
6/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oho, no en ole kyllä tommosta tullut ajatelleekskaan... :o Kaverit jotka on laihduttanu on aina vaan hehkuttanu sitä kun muut alkaa huomata ja sanoa siitä. En siis osaa auttaa, mutta maailma on iso paikka, varmasti on joku josta tuntuu samalta :)

Vierailija
8/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttu tunne. Paitsi, että minä olin (ennen laihdutusta) ollut suurimman osan elämästäni hyvin ylipainoinen ja siitä oli varmaankin tullut osa identiteettiäni epävarmuutta tuovalla tavalla.

Minun painostani on jauhettu lukemattomia kertoja negatiiviseen sävyyn. Ensin koulussa ja vielä aikuisiälläkin tuntemattomien idioottien toimesta. Koen siis erittäin epämiellyttäväksi sen, jos painostani ylipäänsä puhutaan, vaikka kommentoija olisi tarkoittanut sen kehuksi. Otin siis erittäin kiusaantuneena vastaan kehut, jotka painonpudotuksestani sain. Yleensä käänsin kehut päässäni vielä negatiiviseksi, vähän kuin että "kiitos, että ajattelit minun ennen olleen ihan kauhean ruma".

En voi lohduttaa muuten kuin sanomalla, että kyllä ne kommentit aikanaan loppuvat, kun ehdit olla jonkin aikaa uudessa painossasi. Tai saat jopa sellaisia "ethän nyt enää vain laihduta, kohta kuihdut"-kommentteja, jotka ovat myös omalla tavallaan todella ärsyttäviä. x)

Omien ajatusteni takia olen päättänyt, etten ikinä kommentoi kenenkään laihtumista. Suunnitelma kyllä valitettavasti vähän kostautui, kun hyvä ystäväni loukkaantui verisesti, koska en mitenkään kommentoinut hänen laihtumistaan... Taas yksi osoitus siitä, että me kaikki olemme hyvin erilaisia. Pitää vain ajatella, että yleensä ne ystävät tarkoittavat ihan hyvää, vaikka kommentoisivat/jättäisivät kommentoimatta laihtumista. :)

T. N26, -50 kg

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:50"]

Tuttu tunne. Paitsi, että minä olin (ennen laihdutusta) ollut suurimman osan elämästäni hyvin ylipainoinen ja siitä oli varmaankin tullut osa identiteettiäni epävarmuutta tuovalla tavalla.

Minun painostani on jauhettu lukemattomia kertoja negatiiviseen sävyyn. Ensin koulussa ja vielä aikuisiälläkin tuntemattomien idioottien toimesta. Koen siis erittäin epämiellyttäväksi sen, jos painostani ylipäänsä puhutaan, vaikka kommentoija olisi tarkoittanut sen kehuksi. Otin siis erittäin kiusaantuneena vastaan kehut, jotka painonpudotuksestani sain. Yleensä käänsin kehut päässäni vielä negatiiviseksi, vähän kuin että "kiitos, että ajattelit minun ennen olleen ihan kauhean ruma".

En voi lohduttaa muuten kuin sanomalla, että kyllä ne kommentit aikanaan loppuvat, kun ehdit olla jonkin aikaa uudessa painossasi. Tai saat jopa sellaisia "ethän nyt enää vain laihduta, kohta kuihdut"-kommentteja, jotka ovat myös omalla tavallaan todella ärsyttäviä. x)

Omien ajatusteni takia olen päättänyt, etten ikinä kommentoi kenenkään laihtumista. Suunnitelma kyllä valitettavasti vähän kostautui, kun hyvä ystäväni loukkaantui verisesti, koska en mitenkään kommentoinut hänen laihtumistaan... Taas yksi osoitus siitä, että me kaikki olemme hyvin erilaisia. Pitää vain ajatella, että yleensä ne ystävät tarkoittavat ihan hyvää, vaikka kommentoisivat/jättäisivät kommentoimatta laihtumista. :)

T. N26, -50 kg

[/quote]

Näin olen yrittänyt ajatella :) Itsekään en kommentoi muiden laihtumista ellen tiedä että toinen kommentteja haluaa... Ihana kuulla etten ole ainoa josta tuntuu tältä! Kiitos!

N21

Vierailija
10/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:50"]

Tuttu tunne. Paitsi, että minä olin (ennen laihdutusta) ollut suurimman osan elämästäni hyvin ylipainoinen ja siitä oli varmaankin tullut osa identiteettiäni epävarmuutta tuovalla tavalla.

Minun painostani on jauhettu lukemattomia kertoja negatiiviseen sävyyn. Ensin koulussa ja vielä aikuisiälläkin tuntemattomien idioottien toimesta. Koen siis erittäin epämiellyttäväksi sen, jos painostani ylipäänsä puhutaan, vaikka kommentoija olisi tarkoittanut sen kehuksi. Otin siis erittäin kiusaantuneena vastaan kehut, jotka painonpudotuksestani sain. Yleensä käänsin kehut päässäni vielä negatiiviseksi, vähän kuin että "kiitos, että ajattelit minun ennen olleen ihan kauhean ruma".

En voi lohduttaa muuten kuin sanomalla, että kyllä ne kommentit aikanaan loppuvat, kun ehdit olla jonkin aikaa uudessa painossasi. Tai saat jopa sellaisia "ethän nyt enää vain laihduta, kohta kuihdut"-kommentteja, jotka ovat myös omalla tavallaan todella ärsyttäviä. x)

Omien ajatusteni takia olen päättänyt, etten ikinä kommentoi kenenkään laihtumista. Suunnitelma kyllä valitettavasti vähän kostautui, kun hyvä ystäväni loukkaantui verisesti, koska en mitenkään kommentoinut hänen laihtumistaan... Taas yksi osoitus siitä, että me kaikki olemme hyvin erilaisia. Pitää vain ajatella, että yleensä ne ystävät tarkoittavat ihan hyvää, vaikka kommentoisivat/jättäisivät kommentoimatta laihtumista. :)

T. N26, -50 kg

[/quote]

Just toi "kuihdut kohta" "onko sulla joku anoreksia" "syötkö sä mitään" -kommentit on niiiiin ärsyttäviä! Oon laihduttanu aika paljon, ja jo normaalipainon ylärajoilla siinä BMI 24-25 ihmiset alko puuttua asiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän tunteen! Ymmärtäisin kehut jos sitä laihtumista itse hehkuttaisi, mutta tuollainen sponttaani kehuminen tuntuu vain pahalta. Häpeän edelleen sitä mihin kuntoon itseni päästin niin fyysisesti kuin henkisestikin, mutta haluaisin silti uskoa siihen ettei kehoni eikä painoni määrittele minua ja arvoani. Kehuisivat edes sitä että olen nykyisin niin paljon iloisempi ja onnellisempi, nauran enemmän ja nautin liikunnasta. Aina saa vaan kuulla tasan siihen ulkonäköön liittyviä kommetteja.

Ja niille ihmisille joiden mielestä ongelma on asenteessani, että pitäisi ottaa kehut kehuina: sairastuin teininä bulimiaan ja juuri se muiden ihmisten positiivinen asenne hurjaan painonpudotukseeni ja kauniiseen uuteen ulkonäkööni piti sitä yllä. Että motivoi oksennella kun sai siitä niin hyvää palautetta! Mutta eihän läskeillä mitään syömishäiriöitä ole.

Vierailija
12/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 12:09"]

Tiedän tunteen! Ymmärtäisin kehut jos sitä laihtumista itse hehkuttaisi, mutta tuollainen sponttaani kehuminen tuntuu vain pahalta. Häpeän edelleen sitä mihin kuntoon itseni päästin niin fyysisesti kuin henkisestikin, mutta haluaisin silti uskoa siihen ettei kehoni eikä painoni määrittele minua ja arvoani. Kehuisivat edes sitä että olen nykyisin niin paljon iloisempi ja onnellisempi, nauran enemmän ja nautin liikunnasta. Aina saa vaan kuulla tasan siihen ulkonäköön liittyviä kommetteja. Ja niille ihmisille joiden mielestä ongelma on asenteessani, että pitäisi ottaa kehut kehuina: sairastuin teininä bulimiaan ja juuri se muiden ihmisten positiivinen asenne hurjaan painonpudotukseeni ja kauniiseen uuteen ulkonäkööni piti sitä yllä. Että motivoi oksennella kun sai siitä niin hyvää palautetta! Mutta eihän läskeillä mitään syömishäiriöitä ole.

[/quote]

Nimenomaan! On todella huolestuttavaa että "oletko laihtunut" on sosiaalisesti lähes täysin positiiviseksi mielletty kysymys. Et varmasti ole ainoa johon se on vaikuttanut noin. Onneksi voit ilmeisesti jo paremmin? :)

N21

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä vähän sama! Just pari päivää sitten anoppi tuli sanomaan miten paljon olen pienentynyt. Koitin siinä jotenkin väistää sen sanomalla jotain tyyliin "ai jaa, joo ehkä vähän"...

Vierailija
14/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="06.04.2015 klo 11:49"]

Oho, no en ole kyllä tommosta tullut ajatelleekskaan... :o Kaverit jotka on laihduttanu on aina vaan hehkuttanu sitä kun muut alkaa huomata ja sanoa siitä. En siis osaa auttaa, mutta maailma on iso paikka, varmasti on joku josta tuntuu samalta :)

[/quote]

Joo tuo sun kavereiden ajattelutapa on varmaan se yleisempi (ja ehkä mukavampikin) :) No ilmeisesti en kuitenkaan ihan yksin ole häpeäni kanssa

N21

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laihduin takavuosina 15kg ja mulla oli aivan ihana pomo. Mutta, mutta... Pomo laukaisi yksi kaunis päivä, että katseltiin tuossa vanhoja kuvia ja olen kuulemma laihtunut paljon. "Upea muutos ja papukaijan merkki!" Kiitos, kohteliaisuushan se oli, mutta toisaalta pistäähän se aina, että olen ennen ollut hirveä ja nyt kelpaan. En loukkaantunut, mutta vieläkin yli 10 vuotta myöhemmin muistan kommentin.

Vierailija
16/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa ihan liian tutulta. Itse kun laihduin paljon, kaikki saamani kehut muuttuivat päässäni kritiikiksi "vanhaa" minää kohtaan. Juuri ajatus siitä, että en kelpaa, jos en ole laiha, on juurtunut jonnekin todella syvälle ajatuksiin. Ratkaisin itse "ongelman" lihomalla takaisin lähes entisiin mittoihin. Tätä en voi kyllä kenellekään kuitenkaan suositella.

Vierailija
17/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi miten tutulta kuulostaa! Olen ollut koko ikäni jojoilija, painoni heittelee 20 kilon rajoissa, suuntaan ja toiseen. Olen erittäin loukkaantunut kun joku sanoo nuo maagiset sanat: "Näytät hyvältä kun olet laihtunut." Jaaha, ja aikaisemmin olin sellainen valas, joten oli aikakin laihduttaa?

Vierailija
18/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laihtumisen ihannointi on kamalaa. Ystäväni sairastui syöpään ja laihtui sen takia useita kymmeniä kiloja - ja aina joku neropatti ihasteli kun laihtuminen on niin hieno asia.

En koskaan kommentoi toisen ihminen painoa, oli se mennyt suuntaan tai toiseen. Ja nimenomaan, monet sairaudet laihduttavat ja silloin siitä laihtumisesta huomauttaminen voi olla tuskallista kuultavaa.

Vierailija
19/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
20/20 |
06.04.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanaa kuulla etten ole ainoa :) Olisi myös mukava kuulla niiden kommentteja joista kommenttien kuuleminen on mukavaa tai toimii motivaationa

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme viisi