Kuinka paljon sinua ahdistaa mahdollinen korkojen ja sähkön hinnan nousu?

Miten niin "mahdollinen"?

Sähkön hinta on räjähtänyt aivan eksponentiaaliseen nousuun jolle ei näy loppua kun saksalaiset ja ruotsalaiset ajavat mielenvikaisen ideologian ohjaamana ydinvoimalansa alas miettimättä hetkeäkään millä vaje katetaan

Myös inflaatio on jo riistäytynyt täydellisesti keskuspankkien lapasesta vaikka nämä yrittävät pitää epätoivoisesti yllä illuusiota siitä että voivat painaa loputtomiin ilmaista rahaa jolla korkotaso pidetään nollassa.

Korona toimii kuten on suunniteltu.

Kohta perunat maksaa 100€ kappale ja vaihdat oikeutesi omistaa lupaukseen hengissäpidosta.

Ei ahista, istun pimeessä, kynttilän valossa, kesät talvet. Spuskan tilaan Voltista. Halapaa touhua.

Enemmän ahdistaa korkojen nousemattomuus. Inflaatio syö säästöjä (ja reaalituloja) hullun lailla, mutta korot pidetään keinotekoisesti nollissa.

Huolestuttee. Tuntuu että talouden korttitalo tulee romahtamaan lähivuosina, enkä osaa edes kuvitella mitä tämä tulee tarkoittamaan päivittäiselämälle. Vuosi-inflaatio on nyt jo 5-10 prosentin luokkaa ja palkat ei nouse samaa tahtia. Ja jos palkat nousisivat, niin inflaatio kiihtyisi.

Mielessä pyörii 30-luvun kauhuskenaariot joissa tuhansien rahatukulla ei parin päivän jälkeen suunnilleen saanut ostettua edes leivänkänttyä. Jotenkin tuntuu että uutiset on päivä toisensa jälkeen täynnä vain toista kauheampia talousuutisia - energia, inflaatio, bensa, kaasu, lämmitys, remppatarvikkeet...

Kaipaan vuotta 2019 jolloin maailma oli normaali ja taivas ei ollut koko ajan tippumassa niskaan.

Vajaan kaksi vuotta voimassaoleva kiinteähintainen sähkösoppari. Katsotaan aikanaan millaisia soppareita taas tarjolla. Asuntolainan maksuaika elää koron mukaan. Lähivuosina tulossa luultavasti perintöä ja itsellä muutto pienempään asuntoon tiedossa lasten muutettua kotoa. Asuntolainan saan maksettua muuton yhteydessä. Tälätä osin ei huoleta ja oletettavasti kumpikaan seikka ei suuremmin vaikuta elämääni.

Ei ollenkaan. Ei ole lainaa ja sähkönkulutus niin pieni, ettei merkittävää muutosta tule vaikka hinnat nousisivatkin. Yleensä lasku noin 20€/kk. 

Kyllä se energian räjähtänyt hinta tulee näkyään myös AP:n kerrostalossa. Kaukolämpö raketoi, öljy myös.

Sähkö on 8snt/kWh, sen vielä jaksaa jotenkin maksaa, mutta ne siirrot ja verot on ihan laillista ryöstöä!!! Minun 300euron "sähkölaskusta" 150euroa on siirtoa ja 60euroa veroa!!! Ahistaa ihan riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vajaan kaksi vuotta voimassaoleva kiinteähintainen sähkösoppari. Katsotaan aikanaan millaisia soppareita taas tarjolla. Asuntolainan maksuaika elää koron mukaan. Lähivuosina tulossa luultavasti perintöä ja itsellä muutto pienempään asuntoon tiedossa lasten muutettua kotoa. Asuntolainan saan maksettua muuton yhteydessä. Tälätä osin ei huoleta ja oletettavasti kumpikaan seikka ei suuremmin vaikuta elämääni.

Mulla on kanssa kiinteähintainen sähkösoppari. Joitain kuukausia ennen koronaa asuinalueellani oli feissarin tyylisiä myyjiä myymässä pörssisähkösopimusta. En ottanut.

Enemmän huolettaa keskiluokan veronmaksuhalukkuus. Se on siitä kiinni osaltani.

nim,. työtön vuokralainen

Vierailija kirjoitti:

Huolestuttee. Tuntuu että talouden korttitalo tulee romahtamaan lähivuosina, enkä osaa edes kuvitella mitä tämä tulee tarkoittamaan päivittäiselämälle. Vuosi-inflaatio on nyt jo 5-10 prosentin luokkaa ja palkat ei nouse samaa tahtia. Ja jos palkat nousisivat, niin inflaatio kiihtyisi.

Mielessä pyörii 30-luvun kauhuskenaariot joissa tuhansien rahatukulla ei parin päivän jälkeen suunnilleen saanut ostettua edes leivänkänttyä. Jotenkin tuntuu että uutiset on päivä toisensa jälkeen täynnä vain toista kauheampia talousuutisia - energia, inflaatio, bensa, kaasu, lämmitys, remppatarvikkeet...

Kaipaan vuotta 2019 jolloin maailma oli normaali ja taivas ei ollut koko ajan tippumassa niskaan.

Inflaatio vähän nousee ja heti koko taivas tippuu niskaan. Aika helpoon elämään täällä on näköjään totuttu. 

Henkilökohtaisesti ei hirveästi huolestuta. Ei ole lainaa, mutta käteistä tileillä tällä hetkellä 50 000 euroa, kun ei uskalla enää mitään osakkeitakaan ostaa. Kryptoja ostin viimeksi vähän, mutta aika epävarmalta näyttää tällä hetkellä kaikki sijoitukset. Eli koronnosto olisi siinä mielessä kiva, että vihdoin saisi säästöille korkoa.

Kokonaisuuden kannalta tietenkin aika huolestuttava tilanne, kun moni elää velaksi, Suomen valtio mukaan lukien.

Kyllähän se ahdistaa. Meillä mies maksaa sähkölaskun niin pitää kuunnella sitä valitusta sähkön hinnan noususta. Toivottavasti pystyy maksamaan laskut, ettei sähköt mene poikki, taas.

Sähköön on onneksi kiinteähintainen soppari, vielä reilun vuoden 4,20c/kwh. Laina on pääasiassa ASP-lainaa, jolloin valtio onneksi tulee apuun jos korot singahtavat pilviin.

Nämä eivät minua murehdita, enemmän huolestuttaa nykyinen ilmapiiri ja maailmanmeno.

Ei stressaa yhtään. Pitkä sähkösopimus ja laina melkein maksettu. Viime kuun sähkölasku 200€ isossa omakotitalossa.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän ahdistaa korkojen nousemattomuus. Inflaatio syö säästöjä (ja reaalituloja) hullun lailla, mutta korot pidetään keinotekoisesti nollissa.

Olen samaa mieltä. Euroopan Keskuspankki haluaa pitää korot nollilla ja ostaa markkinoilta jatkuvasti valtioiden velkakirjoja. Esimerkiksi Suomen valtion tuotto-obligaatiota ei ole ollut edes myynnissä vuoden 2011 jälkeen suomalaisille piensijoittajille. Kultaiselle 1980-luvulla valtion 5 vuoden obligaatiosta oli mahdollista saada 9 %:n vuosikorko ja tavallisen pankkitilin korko taisi olla vajaan 4 % tienoilla.

Terveeseen pankkitoimintaan kuuluisi se että Danske Bank, Nordea, Osuuspankki ja muut suomalaiset pankit maksaisivat talletuksista korkoa (ottolainaus) ja lainaisivat rahaa eteenpäin (antolainaus) hiukan korkeammalla korolla. Silloin ne pankit voisivat tehdä tuloksensa tuon korkoerotuksen avulla eikä keksimällä erilaisia palvelumaksuja kuten että 5. käteisnosto pankkiautomaatista on maksullinen muista maksuista puhumattakaan.

Korkojen nostaminen ratkaisi kaksi taloudellista ongelmaa eli se hidastaisi valtioiden ja yksityisten talouksien velkaantumista sekä jarruttaisi hintojen nousua. Löysä rahapolitiikka mahdollistaa inflaation eli rahan arvon heikkemisen. Nykyinen talouspoliitiikka perustuu aivan liikaa velkarahalle. Setelirahoitus olisi ymmärrettävää ainoastaan sota-ajan olosuhteissa, jolloin valtio taistelee olemassaolostaan ulkoista vihollista vastaan. 

Ongelmanahan tässä ei ole suomalainen tavallinen asuntovelallinen, koska useimmilla kuitenkin on jonkinlainen puskuri muutaman prosentin koronnousun varalle. Ongelma on EU ja sen maksukyvyttömät epäonnistuneet valtiot, jotka elävät täysin velaksi ja kaatuisivat latinotyyliin törkeästi parahdellen jos EKP nostaisi ohjauskorkoaan. Kun Italia yms saa parkukohtauksen, muut vähemmän velkaiset EU-maat saavat maksettavakseen taas yhden kymmenien miljardien tukipaketin, omien kasvaneiden velanhoitokulujensa lisäksi.