Mies suuttui koska valehteli
Mies valehteli minulle aiemmun päivällä. Asia oli oikeastaan aika vähäinem mutya tein kantani selväksi etten hyväksy minkään asteen valehtelua. Hän puolustele että oisin vaan suutunut joa olisi kertonut totuuden. Vastasin että joo, en olisi tykännyt mutta vahinko oli jo ns tapahtunut että se siitä. Mutta ongelma onkin se että hän koki tarvetta valehdella ( en voi sietää valehtelua, olen saanut sitä elämässäni jo ihan tarpeeksi). Nyt hän sen sitten käänsi jotenkin minun syyksi etyä minulle ei voi puhua Totta. Kyayin sitten onko näitä valheita enemmänkin. No ilmeisesti on. Hän saattaa tehsä asioita joista en pidä ja jättää kertomatta tai valehtelee. Olin kuin puulla päähän lyöty. Nut hän sitten sanoi riidan päätteeksi että ei aio jatkaa remonttiamme enää yhtään. Kaksi makuuhuonetta aivan asuin kelvottomia kun on seiniä kitattu, ei ovi ilkuna eikä lattia listoja. Saan kuulema itse tehdä loppuun jos "osaan"! Mä en siis voi ymmärtää miten tämä näin kääntyi! ? Hän valehteli ( ja ties monesrako muustakin asiasta) ja käänsi sen minun syyksi. Remontim jättää kesken. Nyt nukkui olohuoneen sohvalla ja aikoo aamilla kertoa mietiskelyjensä tulokset että aikooko jatkaa enää meidän avioliittoa! !! Hän siis sössi ja kostoksi hautoo eroa! Tää on niin jotain mitä en todella voi käsittää.
Kommentit (8)
Lukihäiriö vai känni?
Harmi juttu kyllä tuollainen valehteleva mies. Jätä se.
Kuulostaa tutulta... Mies odottaa, että sinä pyydät anteeksi HÄNELTÄ ja itket häntä jäämään. Ei voi ottaa vastuuta omasta valehtelustaan. Tyypillistä käyttäytymistä narsistille, mutta vaikea vielä tämän tarinan perusteella sanoa, onko hän.
Kännyllä näppäilen ja toinen käsi paketissa. Siitä virheet. Ja valehtelun korostaminen. ..minä en yksinkertaisesti voi sietää sitä. Olo tuntuu petetyltä. Ja heti herää ajatus että mitä kaikkea se on valehdellut. Luottamus on minulle ehdoton ykkönen parisuhteessa. Meni pitkään että erään suhteen jälkeen pystyi luottamaan kehenkään. Suhde oli niin kiero, että en uskonut itseenikään. Ja nyt taas tuntuu samalta. Olenko vaan tyhmä vaimo, joka nielee mitä tahansa?! Että pidetään rouva tyytyväisenä kertomalla mitä haluaa luuööa? Ja en ole kännissä, en käytä alkoa
Ap
Mieti tarkkaan kannattaako sun tuhlata elämäsi valehtelevaan ja syyllistävään tyyppiin?
Mä en voisi elää suhteessa, jossa en luota toiseen.
Aargh..kun tämä ei ole niin ylsinkertaista. Meil on useampi lapsi. Olen vielä nuorimman kanssa kotona. Jos lapsia ei olisi, lähtisin. Mutta pitäähän ne syyt selvittää että miksi ei voi minulle asioista puhua? En jaksa enää pelätä aina sitä pahinta. Olo on todella petetty
Ap
Ymmärrän molempia. Tuosta vähäisestä kertomasta saa sen käsityksen, ettei teidän kommunikointi toimi. Ettekö voisi hakea ulkopuolista apua?
No todellakaan meidän kommunikointi ei toimi jos toisen mielestä on ok valehdella oman edun nimeen! Myönnäm, että helposti reagoin adioihin, mutta mies tietää sen että olen saanut elää epäluottamuksessa. Hän alkuun väittikin ettei halunnut pahoitttaa minun mieltä kertomalla Totta. Mutya kuinkas kävikään. Asia paljastui ja emäsota! Itse asia oli semmoinen että olisi saanut kuulla siitä ( ja varmasti sillä on vaikutusta meidän koko perheeseen) mutta siitä olisi selvitty kyllä. Mutta että valehdella. Jos pienistäkim asioista pystyy sepittämään niin mistä kaikesta se satuilee?
Ap
Kirjoititko nyt ihan varmasti tarpeeksi montaa kertaa kuinka mies valehteli, vai jäikö vielä mainitsematta muutaman kerran?