Miksi hoet, että arvot ovat koventuneet?

No joo, kai se on sellaista vassareille tyypillistä tunteisiin vetoavaa huutelua jolla ei ole tosielämän kanssa mitään tekemistä

Minä puhun vain omasta puolestani, kun sanon noin. Mun arvoni koventuivat heti kun muutin ns. huonolle alueelle ja näen päivittäin juoppoja, narkkareita ja muita luusereita, jotka ovat ihan itse pilanneet elämänsä. Mun mielestä noille ei pitäisi maksaa minkäänlaisia tukia ja terveydenhuollonkin voisi evätä näiltä tapauksilta. Mulla ei riitä ymmärrys enää yhtään.

Ei arvot ole koventuneet ne on hävinny kokonaan. Kakarat saa käyttäytyä miten mielii, ihmisiä ei arvosteta, vanhukeset on taakkana, kukaan ei ole vastuussa tekemisistään, "lapet" ei saa tedä töitä, rikolliset pääsee 5** hotelliin hyysättäväksi. Meilläkö kovat arvot? Niitä ei ole enään olemassakaan käytöstavoista puhumattakaan.

Aloittaja on oikeassa. Toisaalta ihmisten heikkous ja ongelmat on nykyään tavallaan ulkoistettu; ajatellaan että hankkiudut terapiaan ja korjaat itsesi taas tuottavaksi ihmiseksi ja se siitä sitten. Ennen elettiin läheisemmässä yhteydessä muihin ihmisiin ja sillä oli hyvät ja huonot puolensa.

Mä en ole kuullut tuota, että arvot olisi koventuneet, mutta paljon haikailua "vanhoihin hyviin aikoihin" olen kuullut. Usein noille, jotka puhuvat "nykyajan hirveydestä" ei kuitenkaan tunnu olevan realistista käsitystä historiasta.

Eli olemme palaamassa juurillemme - jotka eivät olleet alunperinkään kovin hääpöiset.

Nähdäkseni perinteiset arvot nimenomaan ovat kadonneet nyky-yhteiskunnasta, tuntuu että perinteinen "koti, uskonto ja isänmaa" ei merkitse valtaosalle kansasta enää mitään... 

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:27"]

Arvot ovat koventuneet koventumassa lyhyessä ajassa, ei joskus 90-2000-luvulla arvosteltu mm.työttömiä näin paljon mitä täälläkin palstalla näkee. Tosin parisuhteessa arvot ovat koko ajan vaan löysenemässä, nämä kaksi asiaa menee kokoajan huonommaksi.

[/quote]

90-2000 -luvulla ei ollut nettiä joten ei ollut helppoa saada selville laajemman viitekehyksensä ajattelutapaa. Jos vaikka mielipiteet olivatkin _joillakin_ kovempia kuin nyt niin valtavirrasta poikkeaville mielipiteille ei oikein ollut ulostulokanavaa. Ei se että muutama kylähullu haikailee takaisin kommunismiin tai että pieni (mutta äänekäs) joukko on valmis syöttämään mm. työttömät susille tarkoita että he edustavat yleistä mielipidettä. Noiden on vain helpompi saada näkyvyyttä kuin aikaisemmin ja siksi helposti tuntuu että he edustaisivat laajempaakin ajattelutapaa.

Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet kun eliitti haluaa typistää mm. julkisia palveluita, josta kärsisivät eniten köyhät. Varallisuudesta on tullut keskeisin asia jolla ihmisiä arvotetaan. Nuorille ei ole helppoja 'tsupparin' tai apulaisen työpaikkoja, josta voisivat aloittaa tai joihin voisivat jopa jäädä jollei kykyä riitä edetä vaativimpiin tehtäviin; kaikkien töitä hakevien pitäisi olla niin valmiita ja täydellisiä. Nuorten elämästä on tullut järkyttävän ulkonäkökeskeistä. 

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 06:57"]

90-2000 -luvulla ei ollut nettiä joten ei ollut helppoa saada selville laajemman viitekehyksensä ajattelutapaa. Jos vaikka mielipiteet olivatkin _joillakin_ kovempia kuin nyt niin valtavirrasta poikkeaville mielipiteille ei oikein ollut ulostulokanavaa. Ei se että muutama kylähullu haikailee takaisin kommunismiin tai että pieni (mutta äänekäs) joukko on valmis syöttämään mm. työttömät susille tarkoita että he edustavat yleistä mielipidettä. Noiden on vain helpompi saada näkyvyyttä kuin aikaisemmin ja siksi helposti tuntuu että he edustaisivat laajempaakin ajattelutapaa.

[/quote]

Näihin nro 22:n ja nro 21:n teksteihin voisi pureutua vaikka kirjan verran, mutta vastaheränneenä koitan laittaa muutamia pointteja näistä, eli arvoista ja näkyvyydestä.

Se, että "koti, uskonto, isänmaa" eivät arvoina ole nykyään niin näkyvästi esillä muuta kuin muutaman kiihkoilijan "Kiitos 1939-1945" -paidoissa ja leijonakoruissa ei kerro siitä, mitä aika suuri osa kansasta niistä kiihkoilijoiden vaalimista arvoista ajattelee - kyllä hyvinkin moni arvostaa tätä kulttuuria juurikin historiallisesta näkökulmasta käsin (mihin tämä maa on kyennyt ja edelleenkin kykenee), mutta se on huomattavasti enemmän pinnan alla, kuin näillä äänekkäillä vähemmistöillä. Hyvä niin.

Toinen, mitä nro 22 toi esille, on juurikin tämä y-sukupolven (eli Nintendo -sukupolven) juttu - he syntyivät ja kasvoivat maailmaan, jossa informaatio -kiitos internetin- on ollut tyystin eri tavalla esillä heidän arjessa. Moniakin asioita on suhteellisen helppo ottaa muutamalla hiirenklikkauksella esille, käsitellä ja vertailla muiden ihmisten kanssa ja päättää melko nopeastikin, että annetaanko tiedon jatkaa eteenpäin vaiko kuopata se samantien huttuna/valheena; ylipäätään kommunikointi on kokenut tällä saralla valtavan hyppäyksen. Mutta...asiat ei olemassa pelkästään hyvinä, vaan kolikon kääntöpuolikin löytyy.

Kun nämä perinteiset arvot ovat esimerkiksi nro 21:n mukaan kadonneet, jotain on täytynyt tulla tilalle tyhjiötä täyttämään. Mitä arvoja meillä nyt on? Olisiko ne arvot kuitenkin olemassa meistä riippumatta esimerkiksi Suomen lakikirjoissa ja lainsäädännössä? Koska nehän ovat arvojemme kiteytymä. Tässä piilee kolikon kääntöpuoli y-sukupolven aikana tapahtuneesta kehityksestä: kun tietoa on ollut yllin kyllin saatavilla verrattuna aikaisempiin, niin sitä tietoa ei hyödynnetä juuri siitä syystä, että sitä tulee joka tuutista jatkuvalla syötöllä. Ihmiset priorisoi sitä tietoa; mikä on merkityksellistä minulle ja mikä ei. Ja tässä tiedon priorisoinnissa ne arvot määrittää, kuka on luotettava ja kuka ei. Kuulenko hieman historian siipien havinaa tässä kohtaa?

Noh, miten on käynyt arvoille, kun tietoa on ollut aivan eri tavalla saatavissa halusimme sitä tietoa tai ei? Melko suuri osa meistä kuitenkin seuraa ja on seurannut esimerkiksi ulkomaisia tv-sarjoja, jotkut jopa uutisia. Jotkut ihan pikkulapsesta asti. Mitä arvoja sieltä viihteestä olemme saaneet, vai olemmeko olleet kaukaa viisaita jo lapsena ja todenneet sen olevan silkkaa viihdettä? Taitaa mennä puolin ja toisin, fifti siksti. Lisäksi se tieto, mitä saamme tv:stä ja netistä, on useimmiten pinnallista - pahimmillaan pelkkää otsikkoa ja kuvatekstiä.

Eihän ihmisiä tietenkään pitäisi pakottaa lukemaan sitä ja tätä, koska on sitä ja tätä arvoa, jota vaalia...mutta entäpä kun Suomen arvojen kiteytymät eli lait, ovat uhattuna ulkomaalaisten valtioiden taholta? Mitäs silloin tehdään? Pelataan mukana eli diplomatiaa katkeraan loppuun asti, vai?

Pahoittelut aiheen punaisen langan venymisestä suuntaan ja toiseen.

Homogaggafinland.

En noin muuten ota tähän kantaa mutta mielestäni ihanteet ja arvot työelämässä ovat koventuneet, jos niin voi sanoa. Hyvä työntekijä on kova, tehokas ja taloudellisesti tuottava sekä venyy äärimmilleen - on ihailtavaa, jos joku esimerkiksi tekee töitä kellon ympäri. Omassa ikäluokassani tuntuu naisilla/tytöillä olevan muotia haluta menestyväksi juriksi tai piinkovaksi bisnesnaiseksi. Lempeyttä, pehmeyttä ja tunteita ei kokemukseni mukaan arvosteta juurikaan.

Ei sillä, että kaikkien tulisi haluta lempeiksi Sisar Hento Valkoisiksi tai vastaavaksi, tämä on vain minun kokemukseni, joka tuli otsikosta mieleeni. Ei ole muotia haluta tehdä hyvää, on muotia tehdä rahaa.

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 08:35"]

[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 06:57"]

90-2000 -luvulla ei ollut nettiä joten ei ollut helppoa saada selville laajemman viitekehyksensä ajattelutapaa. Jos vaikka mielipiteet olivatkin _joillakin_ kovempia kuin nyt niin valtavirrasta poikkeaville mielipiteille ei oikein ollut ulostulokanavaa. Ei se että muutama kylähullu haikailee takaisin kommunismiin tai että pieni (mutta äänekäs) joukko on valmis syöttämään mm. työttömät susille tarkoita että he edustavat yleistä mielipidettä. Noiden on vain helpompi saada näkyvyyttä kuin aikaisemmin ja siksi helposti tuntuu että he edustaisivat laajempaakin ajattelutapaa.

[/quote]

Näihin nro 22:n ja nro 21:n teksteihin voisi pureutua vaikka kirjan verran, mutta vastaheränneenä koitan laittaa muutamia pointteja näistä, eli arvoista ja näkyvyydestä.

Se, että "koti, uskonto, isänmaa" eivät arvoina ole nykyään niin näkyvästi esillä muuta kuin muutaman kiihkoilijan "Kiitos 1939-1945" -paidoissa ja leijonakoruissa ei kerro siitä, mitä aika suuri osa kansasta niistä kiihkoilijoiden vaalimista arvoista ajattelee - kyllä hyvinkin moni arvostaa tätä kulttuuria juurikin historiallisesta näkökulmasta käsin (mihin tämä maa on kyennyt ja edelleenkin kykenee), mutta se on huomattavasti enemmän pinnan alla, kuin näillä äänekkäillä vähemmistöillä. Hyvä niin.

Toinen, mitä nro 22 toi esille, on juurikin tämä y-sukupolven (eli Nintendo -sukupolven) juttu - he syntyivät ja kasvoivat maailmaan, jossa informaatio -kiitos internetin- on ollut tyystin eri tavalla esillä heidän arjessa. Moniakin asioita on suhteellisen helppo ottaa muutamalla hiirenklikkauksella esille, käsitellä ja vertailla muiden ihmisten kanssa ja päättää melko nopeastikin, että annetaanko tiedon jatkaa eteenpäin vaiko kuopata se samantien huttuna/valheena; ylipäätään kommunikointi on kokenut tällä saralla valtavan hyppäyksen. Mutta...asiat ei olemassa pelkästään hyvinä, vaan kolikon kääntöpuolikin löytyy.

Kun nämä perinteiset arvot ovat esimerkiksi nro 21:n mukaan kadonneet, jotain on täytynyt tulla tilalle tyhjiötä täyttämään. Mitä arvoja meillä nyt on? Olisiko ne arvot kuitenkin olemassa meistä riippumatta esimerkiksi Suomen lakikirjoissa ja lainsäädännössä? Koska nehän ovat arvojemme kiteytymä. Tässä piilee kolikon kääntöpuoli y-sukupolven aikana tapahtuneesta kehityksestä: kun tietoa on ollut yllin kyllin saatavilla verrattuna aikaisempiin, niin sitä tietoa ei hyödynnetä juuri siitä syystä, että sitä tulee joka tuutista jatkuvalla syötöllä. Ihmiset priorisoi sitä tietoa; mikä on merkityksellistä minulle ja mikä ei. Ja tässä tiedon priorisoinnissa ne arvot määrittää, kuka on luotettava ja kuka ei. Kuulenko hieman historian siipien havinaa tässä kohtaa?

Noh, miten on käynyt arvoille, kun tietoa on ollut aivan eri tavalla saatavissa halusimme sitä tietoa tai ei? Melko suuri osa meistä kuitenkin seuraa ja on seurannut esimerkiksi ulkomaisia tv-sarjoja, jotkut jopa uutisia. Jotkut ihan pikkulapsesta asti. Mitä arvoja sieltä viihteestä olemme saaneet, vai olemmeko olleet kaukaa viisaita jo lapsena ja todenneet sen olevan silkkaa viihdettä? Taitaa mennä puolin ja toisin, fifti siksti. Lisäksi se tieto, mitä saamme tv:stä ja netistä, on useimmiten pinnallista - pahimmillaan pelkkää otsikkoa ja kuvatekstiä.

Eihän ihmisiä tietenkään pitäisi pakottaa lukemaan sitä ja tätä, koska on sitä ja tätä arvoa, jota vaalia...mutta entäpä kun Suomen arvojen kiteytymät eli lait, ovat uhattuna ulkomaalaisten valtioiden taholta? Mitäs silloin tehdään? Pelataan mukana eli diplomatiaa katkeraan loppuun asti, vai?

Pahoittelut aiheen punaisen langan venymisestä suuntaan ja toiseen.

[/quote]

22 jatkaa.

Ehkä minun sukupolvelleni (nelkyt ja risat) on vaikeaa olla lähdekriittinen. Olemme kuitenkin kasvaneet niin että informaatio on suodatettu ja "julistettu oikeaksi" ennen sen päätymistä kuluttajille.

Kun nyt punaisia lankoja venytellään niin tuodaan vielä sekin että esimerkiksi tilastotiede tuntuu olevan täyttä utopiaa suurelle joukolle ihmisiä ja laajoja tilastollisia tutkimuksia esim. kansanterveydestä dissataan vain siksi että joku yksittäistapaus ei sovi tuloksiin tai joku jossain Internetissä sanoi jotain mihin olisi mukavampi uskoa. Toisaalta ei haluta uskoa auktoriteetteja mutta samalla ei tunneta tieteellisiä menetelmiä sen vertaa että pystyttäisiin mitenkään rationaallisesti arvioimaan muuta tietoa.

Nyt sorvin ääreen. Tällä nurkalla palloa pitkäperjantai ei ole vapaapäivä.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 10:58"]

Minä puhun vain omasta puolestani, kun sanon noin. Mun arvoni koventuivat heti kun muutin ns. huonolle alueelle ja näen päivittäin juoppoja, narkkareita ja muita luusereita, jotka ovat ihan itse pilanneet elämänsä. Mun mielestä noille ei pitäisi maksaa minkäänlaisia tukia ja terveydenhuollonkin voisi evätä näiltä tapauksilta. Mulla ei riitä ymmärrys enää yhtään.

[/quote]

Sinä et tiedä mitään syistä joiden vuoksi he käyttävät päihteitä. Olet itse paska sakkia. Minulla ei riitä sinulle ymmärrys.

Arvot ovat aika heikot yleisesti ottaen. Mielestäni ulkonäkö, status, kiireellisen esittäminen, pettäminen, verokikkailut, höttöviihde, kilpailu ja taistelu, vievät ihan liikaa ihmisten energiaa.

Kulisseja on pidettävä pystyssä ulkopuolisille, vaikka perheen sisällä kaikki kärsisivät helvetistä.

Vihapuhetta näkee ja kuulee erittäin paljon. Se ei paranna maailmaa millään tavalla. Ihmiset eivät usko sitä, mutta totta se on kun vähän miettii.

Te ette näköjään edes tiedä mitä tuo sanonta tarkoittaa! 

Pelkästään lukemalla tätä palstaa saa hyvän kuvan miten arvot ovat todellakin koventuneet. Täällä pullamössösukupolvi jauhaa joka päivä "köyhät kyykkyyn" mantraansa. Sitä se tarkoittaa. Tervetuloa aikuisten maailmaan.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:17"]

Arvot ovat aika heikot yleisesti ottaen. Mielestäni ulkonäkö, status, kiireellisen esittäminen, pettäminen, verokikkailut, höttöviihde, kilpailu ja taistelu, vievät ihan liikaa ihmisten energiaa.

Kulisseja on pidettävä pystyssä ulkopuolisille, vaikka perheen sisällä kaikki kärsisivät helvetistä.

Vihapuhetta näkee ja kuulee erittäin paljon. Se ei paranna maailmaa millään tavalla. Ihmiset eivät usko sitä, mutta totta se on kun vähän miettii.

[/quote]

Samaa mieltä. Lisäksi vielä perheyhteyksien heikentyminen, yhteisöllisyyden vähentyminen ja "minä itse olen kaikkivoipainen"-asenteen lisääntyminen. Ihmisillä ei ole enää traditioita, ei juuria, ei perhettä tukena ja lähellä.

Masennus. Kyllä se mielestäni huutaa yhteiskunnan ongelmista kun nuoret ja vanhemmatkin eivät kykene tekemään töitä vaan joutuvat sairaslomalle koska eivät kestä ELÄMÄÄ!

Arvot ovat koventuneet koventumassa lyhyessä ajassa, ei joskus 90-2000-luvulla arvosteltu mm.työttömiä näin paljon mitä täälläkin palstalla näkee. Tosin parisuhteessa arvot ovat koko ajan vaan löysenemässä, nämä kaksi asiaa menee kokoajan huonommaksi.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 23:27"]

Arvot ovat koventuneet koventumassa lyhyessä ajassa, ei joskus 90-2000-luvulla arvosteltu mm.työttömiä näin paljon mitä täälläkin palstalla näkee. Tosin parisuhteessa arvot ovat koko ajan vaan löysenemässä, nämä kaksi asiaa menee kokoajan huonommaksi.

[/quote]

Tämä on kyllä ihan totta. Jos oli rumia ajatuksia kanssaihmisestä niin ei sitä ääneen sanottu, ajateltiin vain itsekseen tai ehkä naapurin kanssa arvosteltiin. 

Nyt on jokin mukahyväksyntä että saa arvostella ja kohteena on lopulta meistä lähes jokainen; Työtön, lihava, tupakoitsija, YH, Siwan kassa ja lähäri.
Mua ainakin aidosti harmittaa että ihmistä, joka rehellisellä työllä tienaa leipänsä ja elättää lapsensa, on jokin "sallittu kohde" ihmisten pahan olon purkamisen kohteeksi.

"Koventuneet arvot" on mulle sitä että ihmisiä arvotetaan rahan, ulkonäön, statuksen, koulutuksen ja vaikka minkä pinnallisen perusteella.

Monilla tuntuu olevan lisäksi hassu käsitys, että ennen kaikki oli helpompaa ja onnellisempaa - no kas kummaa, kun olit silloin lapsi! Totta hitossa hyvä lapsuus on aina parempaa kuin paraskin aikuisuus: ei vastuuta, ei huolia, sai puuhailla mitä tykkäsi ja nujuta kavereiden kanssa päivät pitkät.