En tahdokaan lasta koska tajusin...
...vasta nyt, kuinka yleisiä ovat vammaisina syntyvät lapset, muut erityislapset, erilaiset kehityshäiriöt, häiriökäytös, jota on erittäin vaikea hallita ammattilaistenkaan kanssa jne.
Jotenkin olen ajatellut, että melkein kaikki lapset ovat ihan tavallisia, joiden kanssa pärjää kärsivällisyydellä ja perusjärjellä, mutta nyt olen ymmärtänyt, että käsiinsä voi saada lapsen, joka vie koko muun elämän.
Kommentit (24)
No sitten et tee lapsia jos noi asiat pelottaa. Helppoa, eikö?
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 12:29"]...vasta nyt, kuinka yleisiä ovat vammaisina syntyvät lapset, muut erityislapset, erilaiset kehityshäiriöt, häiriökäytös, jota on erittäin vaikea hallita ammattilaistenkaan kanssa jne.
Jotenkin olen ajatellut, että melkein kaikki lapset ovat ihan tavallisia, joiden kanssa pärjää kärsivällisyydellä ja perusjärjellä, mutta nyt olen ymmärtänyt, että käsiinsä voi saada lapsen, joka vie koko muun elämän.
[/quote]
totta. Toisaalta myös kasvatus auttaa jonkin verran. Sekin kyllä on rankkaa :D jos siis teet, tee kunnolla
Mä en omasta perhe- ja kaveripiiristä tiedä kuin yhden kehitysvammaisena syntyneen (kuoli parikymppisenä) ja yhden vähän, öööh, reippaamman tapauksen joka ei kuitenkaan oo diagnosoitu ADHD. Ei ne erikoislapset nyt niiiiiiiiiin yleisiä ole.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 12:46"]Ei ne erikoislapset nyt niiiiiiiiiin yleisiä ole.[/quote]
Ovat ne kuitenkin niin yleisiä, että asiaa kannattaa miettiä. Sellainen lapsi muuttaa koko elämän, monissa tapauksissa elämästä tulee lapsi. Näin se on tietenkin hetken aikaa muidenkin lasten kanssa, mutta ei koko elämää.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 12:46"]
Mä en omasta perhe- ja kaveripiiristä tiedä kuin yhden kehitysvammaisena syntyneen (kuoli parikymppisenä) ja yhden vähän, öööh, reippaamman tapauksen joka ei kuitenkaan oo diagnosoitu ADHD. Ei ne erikoislapset nyt niiiiiiiiiin yleisiä ole.
[/quote]
Mulla taas yhdellä oli joku synnynnäinen raajavamma. Toisen penska on ihan hyperaktiivinen eikä hetkeäkään paikallaan (ei kuitenkaan kai virallista diagnoosia). Yksi sai Downin. Kaikki tavallisia < 30 vuotiaana synnyttäneitä. On niitä toki normaalejakin, mutta aika paljon noita "erityisiä" syntyy. Eikä ikinä voi etukäteen tietää kenelle...
Kyllä jos lasta lähtee yrittämään niin pitää miettiä olisiko valmis ottamaan vastaan myös sairaan, kehityshäiriöisen tms. lapsen. Koska sitähän ei voi varmistaa että lapsi syntyy täysin "normaalina". Eli ihan hyvä jättää lapset tekemättä, jos tolta tuntuu.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 12:46"]
Mä en omasta perhe- ja kaveripiiristä tiedä kuin yhden kehitysvammaisena syntyneen (kuoli parikymppisenä) ja yhden vähän, öööh, reippaamman tapauksen joka ei kuitenkaan oo diagnosoitu ADHD. Ei ne erikoislapset nyt niiiiiiiiiin yleisiä ole.
[/quote]
Mulla taas yhdellä oli joku synnynnäinen raajavamma. Toisen penska on ihan hyperaktiivinen eikä hetkeäkään paikallaan (ei kuitenkaan kai virallista diagnoosia). Yksi sai Downin. Kaikki tavallisia < 30 vuotiaana synnyttäneitä. On niitä toki normaalejakin, mutta aika paljon noita "erityisiä" syntyy. Eikä ikinä voi etukäteen tietää kenelle...
[/quote]
Downin syndrooma pystytään aika monesti näkemään etukäteen, ei tietysti aina.
Tuo oli syy miksi päädyin siihen, etten sittenkään hanki "yksinäistä" lasta vaikka mietin jossain vaiheessa että hankkisin. En ole löytänyt miestä, ja kun alkoi 40 ikä lähestyä, mietin sitä että lapsen kumminkin haluaisin, että jotain olennaista naisena jää kokematta jos jään lapsettomaksikin.
Mutta tosiaan sitten aloin miettiä realistisesti käytännön asioita. Ei ole puolisoa, vanhemmat on vanhoja ja asuvat satojen kilometrien päässä, ei minkäänlaista tukiverkkoa suvusta tai ystävistä paikkakunnalla jonne olen työn takia muuttanut. Pärjäisin kyllä terveen lapsen kanssa, mutta kun tosiaan on mahdollista että syntyykin kehitysvammainen, kroonisesti sairas tai neurologisesti erityinen. Tajusin, että ei, minun voimavarani eivät todennäköisesti yksinhuoltajana ilman tukiverkkoja riittäisi erityislapsen hyvään vanhemmuuteen, joten kyllä se niin on että täytyy olla realisti ja hyväksyä lapsettomuus.
Se on sama jos ajattelis et en aja autoa koska päivittäin niin moni kuolee onnettomuuksissa. Ja jos käy huono tuuri lapsen kanssa, ota harkat. Miehet tekee sitä jatkuvasti.
Mä tunnen yhden naisen joka hankki yksin lapsen kun ei löytänyt sopivaa miestä. Lapsi on monivammainen, ja rankka rasti tuolla naisessa olla lapsensa totaaliyh.
Minulla on varmaan käynmyt hyvä tuuri kun olen saanut kymmenen tavallista, tervettä, ihanaa lasta.
Sitten on vielä sekin, että suomalainen yhteiskunta alkaa olla konkurssissa ja kaikki tuet tullaan leikkaamaan tai poistamaan. Siinäpähän sitten maksat niin lapsesi lääketieteellisistä hoidoista kuin hoivastakin.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 13:09"]
Minulla on varmaan käynmyt hyvä tuuri kun olen saanut kymmenen tavallista, tervettä, ihanaa lasta.
[/quote]
Tuuri? Eikös jumala olekaan antanut sinulle niitä terveitä lapsia? ;)
Mulla on tooodella laaja ystävä/tuttavapiiri ja tunnen tasan yhden kehityshäiriöisen. On kyllä ihan hyvä tyyppi, käy töissä jne.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 13:18"][quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 13:09"]
Minulla on varmaan käynmyt hyvä tuuri kun olen saanut kymmenen tavallista, tervettä, ihanaa lasta.
[/quote]
Tuuri? Eikös jumala olekaan antanut sinulle niitä terveitä lapsia? ;)
Mulla on tooodella laaja ystävä/tuttavapiiri ja tunnen tasan yhden kehityshäiriöisen. On kyllä ihan hyvä tyyppi, käy töissä jne.
[/quote]
Ei tossa mitään Jumalasta sanottu, ei tarvii olla uskovainen et saa lapsia pillusta puskettua
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 13:09"]
Minulla on varmaan käynmyt hyvä tuuri kun olen saanut kymmenen tavallista, tervettä, ihanaa lasta.
[/quote]
Tuuri? Eikös jumala olekaan antanut sinulle niitä terveitä lapsia? ;)
Mulla on tooodella laaja ystävä/tuttavapiiri ja tunnen tasan yhden kehityshäiriöisen. On kyllä ihan hyvä tyyppi, käy töissä jne.
[/quote]
Ihan itse ne on tehty.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 13:08"]
Se on sama jos ajattelis et en aja autoa koska päivittäin niin moni kuolee onnettomuuksissa. Ja jos käy huono tuuri lapsen kanssa, ota harkat. Miehet tekee sitä jatkuvasti.
[/quote]
Autolla ajamisen välttely vaikeuttaa elämää huomattavasti. Onnettomuusalttiuteen voi myös itse vaikuttaa paljon ajamalla huolellisesti ja varovaisesti. Lapsettomuudesta taas ei ole mitään haittaa, eikä lapsen vammaisuuteen voi juurikaan vaikuttaa (muuten kuin olemalla ryyppäämättä raskausaikana).
Ja minne sen vammaisen saisi dumpata? Eivät taida nykyään laitoksiinkaan huolia ihan noin vain.
Voit varmasti vaikuttaa aika paljon omilla valinnoillasi lapseen. Alkoholi, tupakka, lääkkeet ja ylipaino odotusaikana vakuttavat siihen millainen lapsi syntyy. Ja tietysti vuorovaikutus ja hyvä hoito, kun lapsi on pieni.
[quote author="Vierailija" time="20.03.2015 klo 12:29"]
...vasta nyt, kuinka yleisiä ovat vammaisina syntyvät lapset, muut erityislapset, erilaiset kehityshäiriöt, häiriökäytös, jota on erittäin vaikea hallita ammattilaistenkaan kanssa jne.
Jotenkin olen ajatellut, että melkein kaikki lapset ovat ihan tavallisia, joiden kanssa pärjää kärsivällisyydellä ja perusjärjellä, mutta nyt olen ymmärtänyt, että käsiinsä voi saada lapsen, joka vie koko muun elämän.
[/quote]Tämä on ihan perusteltu syy olla tekemättä lapsia.