Lue keskustelun säännöt.
Opettakaa lapsellenne miten eläimiä kohdellaan!
18.03.2015 |
Meillä on monenlaisia eläimiä. On akvaariota, marsua ja kissoja ja koiria, sekä tallissa hevosia, lampaita, kanoja ja vuohia. Lapsemme on siis kasvanut eläinlauman kanssa ja osaa tietenkin niitten kanssa käyttäytyä.
Ongelma on se, että hänen koulukavereillaan ei taida kellään olla lemmikkejä, tai siltä se ainakin vaikuttaa. Ainakaan mitään perustaitoja eläinten käsittelyyn ei ole. Eläimille huudetaan ja mölytään, niitä kohti juostaan, niitä ajetaan takaa, niitä revitään tai niitä päin heitetään jotain. Eläimiä käydään tahallaan ärsyttämässä. Jos lapsella on kaveri kylässä, joudun heti alussa tekemään pelisäännöt selväksi, mutta siitä huolimatta käyttäytyminen on välillä todella rumaa eläimiä kohtaan. Ikkunasta huomasin eilenkin, miten yksi poika yritti heittää lumipallolla hevosia. En haluaisi koko aikaa olla vahtimassa, varsinkin kun kyseessä on jo sen verran isot lapset että pitäisi jo kertasanomisella ymmärtää.
Vanhemmille kun asiasta sanoo, he vastaavat että kun "meillä ei niitä eläimiä ole niin ei sitä osaa käyttäytyä".
Ai ihan perustaitoja ei voi opetella jos ei itsellä ole eläimiä? Siis sitä, että eläimiä päin ei juosta, niitä ei ajeta takaa, niitä ei lyödä eikä niitä heitellä millään.
Oikeesti, eläimettömät perheet, opettakaa noita asioita lapsille. Ei ole kiva olla koko ajan komentamassa.
Kommentit (10)
#2 Sulle vastauksena. Jos hevonen potkaisee niin se joutuu lopetettavaksi, koska hyökkäsi "viattoman" sen lähellä leikkineen lapsen kimppuun. Eläin ei saa toimia vaistonsa varassa vaan ihmisen on saatava sitä häiritä miten haluaa. En ole itse tätä mieltä mutta näin se menee nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin samaa mieltä.
Meillä on kani, joka täytyy laittaa häkkiin silloin kun lapsella on kavereita, muuten on aina vapaana. Muuten ovat koko ajan ottamassa syliin (vaikka on sanottu ettei viihdy sylissä (ainakan outojen ihmisten), ajavat takaa jne. Kun kani on häkisssä, menevät kaikki työntämään käsiään sinne, vaikka on sanottu, että voi purra kun pelkää. Ei ole vielä purrut. Pitävät kauheeta älämölöä siinä häkin vieressä ja kani stressaa.
Oma lapseni on sanonut ja minä olen sanonut, mutta ei vaan mene perille.
Just tässä yks päivä sitten kävelin kauppaan ja matkan varrella on sellainen vähän isompi oja, jossa uiskenteli kaksi sorsaa. Eikö vaan ollut kaksi koulupoikaa, jotka meinasivat heittää niitä kivillä mutta lähtivät menemään kun huomasivat minut. Kysyin, että mitäs pojat meinasitte tehdä? Eivät vastanneet mitään. On kyllä masentavaa miten kohtelevat elollista olentoa, kaikilla ei vaan ole ilmeisesti sitä empatikykyä.
3, itse asiassa vain idiootit tekee niin. Fiksut (ja kalliin ravihevosen omistajat) eivät. Esimerkkinä serkkuni, joka omistaa ravurin (ihan ok raveissa menestyvä). Tämä ravuri potkaisi serkun lasta. Mitä tekee serkku? Torui lasta kun säikäytti hevosen. Tosin lapselta ei murtunut mitään, mutta mukavan mustelman sai.
Lapsi oppi, että hevosia ei säikäytetä, ja opasti samoin kavereitaan. Näin se käy todellisuudessa. En tiedä yhtään hevosta, joka olisi puolustautunut ja tapettu sen takia. Koirista saa taas lukea.
4, nuo on niitä psykopaatteja. Niistä tulee sarjamurhaajia aikuisena.
Eläimen huonoon kohteluun ei kyllä riitä syyksi "meillä ei ole lemmikkejä, niin ei lapset tiedä miten niitä kohdellaan."
Tottakai vanhempien tulee opettaa lapsille kuinka eläinten kanssa käyttäydytään, vaikka niitä lemmikkejä ei kotona olisikaan.
Ei meilläkään lapsuudenkodissamme ollut eläimiä, silti jokainen perheen lapsista tiesi tasan tarkkaan kuinka eläin on elävä ja tunteva olento, jolla ei leikitä kuin pehmolelulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ettei itsellä ole eläimiä, on maailman paskin tekosyy! Kyllä hyviä tapoja voi opettaa siitä huolimatta. Mulla ei oo lapsia, kuitenkin meillä lapsia kyläilee ja meillä on kani. Saa kyllä useimpien kyläilijöiden aikana olla rauhassa, useimmat lapset osaa nätisti silittää. Mut yhden kaverin lapsi yritti joskus heittää kengällä jolloin äiti sanoi että lapsi ei osaa kun ei ole tottunut. Mitähän jos mä olisin heittäny lasta kengällä, sanonut vaan että enhän mä osaa olla lapsen kanssa ku ei mulla semmosia oo?
Te, joilla on paljon eläimiä kohteletteko itse niitä hyvin? Useimmilla tuntuu eläinlauma kasvavan aivan holitittomaksi ja kaikki vaeltelevat pitkin pihoja ja teitä irrallaan autojen tiellä. Eläimiä ei viitisitä vahtia, eikä niitä aidata asianmukaisesti, sitten itketään, kun joku jää vahingossa auton alle.Minusta holtiton eläinrakkaus on jo jonkunlaista maniaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori 8. Piti tulla yläpeukku, mut vahinko...Tuo on aivan totta, että vanhempien velvollisuus on opastaa jälkikasvuaan miten kohdella kanssaihmisiä ja eläimiä. Ollaan maalla ja kaikenlaisia eläimiä on ollut, nyt vaan kissoja ja koira meillä tässä. Kokemuksena voin sanoa, ettei lapsen kavereissa ole ollut yhtään eläintenkiusaajaa. Olisin varmaan ollut aika tiukkana tilanteessa.
Olen aloittaja ja omasta puolestani voin kyllä sanoa, että meillä eläimet hoidetaan hyvin. Kaikki saavat niin lajinmukaista hoitoa kuin mahdollista. Eläinmäärä on kesällä aina suurimmillaan kun on tipuja ja karitsoja ja kilejä, mutta syksyllä teurastetaan ja jätetään talveksi vain välttämätön.
Tuo on kyllä totta, että monella se eläinmäärä lähtee käsistä. Meilläkin on ollut enemmänkin eläimiä, mutta luovuimme lehmistä ja parista hevosesta koska koimme ettei aika riitä.
Onnistuukohan ne kaverit ajamaan hevosen nurkkaan? Sen verran pöljiltä kuulostavat, että saavat mitä ansaitsevatkin kun hevonen näyttää kavioillaan että perääntykääpäs siitä.