Millaisissa tilanteissa tervehditte tuntemattomia?
Kysymys kuulostaa ehkä hieman hölmöltä, mutta jos nyt vähän selitän. Jos menette johonkin paikkaan, missä on ihmisiä, tai teitä tulee vastaan tuntemattomia, millaisissa tilanteissa tervehditte?
Tämä tuli mieleeni siitä, kun olin tänään toisella paikkakunnalla semmoisella retkeilypaikalla, ja kun pämähdin sinne ihan tuntemattomien ihmisten keskelle, tervehdin tietenkin, mutta selvästikään kenelläkään ei ollut aikeita tervehtiä mua (kyllä siis jokunen vastasi). Siellä sitten oltiin ja teeskenneltiin, ettei nähdäkään toisiamme eikä oteta mitään kontaktia. En siis nyt tarkoita, että olisi pitänyt alkaa lähempää tuttavuutta tekemään, mutta kyllä se oli sen verran koomista, että alkoi melkein naurattaa.
Kommentit (11)
Hissiin,bussiin,kauppaan mennessäni.
Mä oon asunut jo sen verran kauan sellaisella paikkakunnalla, missä on tapana tervehtiä tuntemattomia ja jutella niitä näitä tuntemattomien kanssa, että ehkä sen takia koin tuon tilanteen niin absurdina!
Ap
Hississä, kaupassa yms. Yleensä pienemmissä tiloissa tai jossain kaulana kaikesta, jos siis joku tulee retkeillessä vastaan. Ulkomailla yleensä ihmiset tervehtii, se tekee kohtaamisesta helpompaa. Eikä vaadi paljon.
lenkkisaunassa, en aina tervehdi saman rapun ihmisiä mutta vastaan jos tervehtii toinen,
Mä moikkaan aina jos uuteen paikkaan menen. (bussiin, kauppaan...) Juurikin tuollaisessa tilanteessa olisin morottanut. Mutta en mä olisi siinä jäänyt sen kummosia vastauksia odottamaan. Eihän suomalaiset tervehdi pääsääntöisesti. ;)
Kadulla en tuntemattomia vastaantulijoita moikkaile. Sais olla koko ajan suuna päänä.
Mä tervehdin kaikkia jotka tulevat vastaan taloyhtiön pihalla. Taloyhtiö on pieni, joten outoja tulee vastaan muutaman kerran vuodessa. Päiväkodilla tervehdin kaikkia. Ainakin näissä tilanteissa.
Koirapuisto tulee ensimmäisenä mieleen. Kyllä retkeilijöiden keskenkin nuotiolla istuessa tai majalla ollessa on yleensä tapana tervehtiä ja vähän jutella niitä näitä.
naapurit rappukäytävässä, nyt näiden okt-naapureiden kanssa ihan puhutaan->eivät ole tuntemattomia.
lapsen harrastuksissa esim. Uimakoulun pukuhuoneessa.
tarhan/koulun pihalla vastaan jos joku tervehtii.
just tuollaisilla retki nuotioilla, leirialueen kylppärissä.
kaupan kassaa, bussikuskia, kirjaston tätiä, lääkäriä.... Jos asioin heidän kanssaan.
ai nii...olen turkulainen
Ap. se kuuluu jo hyviin tapoihin tervehtiä. Ja tervehdin monta kertaa päivässä tuntemattomia, enkä edes tiedä, kumpi on ollut alotteellinen - maalla kaikki tervehtivät toisiaan, ollaan sitten tuttuja tai ei, kaupungissa kaikkia naapureitaa, jos satutaan pihalla tai rappukäytävillä jne. jos menen yritykseen tai harrastuspiiriin jne. aina tervehdin.
Huomasin muuten muutava viikko sitten sairaalan käytävällä kaikkien lääkärien ottavan katsekontaktin ja tervehtivän potilaita tai heidän omaisiaan, itse mukaan lukien, kun esim. sh ja muu henk.kunta vain paineli ohitse. Lääkärien tervehdys ja pieni hymy tuntui kyllä hyvältä.
Aina jos joku kattoo pidempää tai vihaisesti. Ja hymyilen samalla oikeen veikeesti.