Mä oon huomannut etttä olen ollut oman ajatteluni kanssa liian "perfektionistiinen". Aika, energia ja fokuus on liiika keskittynyt nippeleihin mitkä ovat kokonaisuuuden kannalta epäolennaisia havaiintoja.

Johdonnmukaisuus on tarttunut nippeleiihin ja tyrehdyttänyt turhaaan aikaa, energiaaa jnee. Esiim yleisten käsitteiden sisäistäminen ja ymmärtäminen on jääänyt sivuuun.

Huomioo keskittyy tällöin liiikaa epäolennaisiin seikkoihin ja olennaiset seiikat jääävät huomiotta.

Esiim luotttamus ihmisiiin ja heidän motiiiviensa tarkasteluuun.

Vierailija kirjoitti:

Esiim luotttamus ihmisiiin ja heidän motiiiviensa tarkasteluuun.

Epäluuuloisuus kasvaaa ja motiiveja tulee kokoaika lisäää kun poistaa ne kokonaisuuksista ja konteksteistaan ja ajatteee niitä liika yksilöllisinä irtonaisina.

Tuotekehityksessä oli perfektionisteja joskus vaikea saada uskomaan, että asiakas ei halua parasta vaan hyvän tai edes välittävän,kunhan se tulee nopeasti. Hyväksi se välttävä päivitettiin myöhemmin. Parhaasta ja täydelisestä ei kukaan halunnut maksaa.

Loputon pilkunviilaus ei kannata. Se on useimmiten haitallista. ja tuottamatonta.