Olenko liian mustasukkainen?
Miehellä on työkaveri josta on pitkään puhunut vain tittelillä. Puhui paljon ja miten olivat nauraneet yhdessä jne jne. Luulin mieheksi ja antoi ymmärtää että tämä on mies. Tänään erittäin kiusallisen episodin jälkeen paljastui että mies oli lounaalla tämän työkaverin kanssa mutta hän onkin nainen! Vilkaisin miestä ja kasvoista näin että ei mielellään puhu olevansa varattu. Eli olisiko ihastunut? Olisiko jotain sutinaa?
Reagoin vahvasti. Itku tuki kurkkuun ja sain pahan ahdistuskohtauksen. En ole vieläkään ok. En halua puhua miehelle koska hän aina pilkkaa minua siitä että olen liian mustasukkainen. Kävin 3 vuotta terapiassa entisen suhteen vuoksi, jossa tulin pahasti petetyksi. En enää tiedä uskonko vaistoa vai kuvittelenko suojellakseen sydäntäni. Ei ole ketään kelle puhua. Auttakaa.
Kommentit (14)
Mikä se episodi oli, jolla sait asian selville? Olitko itse paikalla ja hän kielsi sinut niin kuin Juudas.
Ehkäpä. Mies oli todella vaivautunut mitä ei yleensä ole. Lisäksi heidän ei minkään takia tarvitsisi lounastaa yhdessä mutta ilmeisesti viettävät aikaa yhdessä töissä muuten vaan. Työ ei sitä edellytä.ap
Mää oon huomannut sen, että me naiset vaistotaan ihmeesti asioita eli saatat hyvin olla oikeassakin, että saattaa olla ihastunut. Mitään muuta ei kuitenkaan välttämättä ole tapahtunut.
Itse sun tilanteessa yrittäisin olla mahollisimman ihana, että mies unohtaisi ihastuksen, jos asia näin on. Ihastuksia kuitenkin tulee ja menee..
Ai tässä. En voi kertoa episodista ettei minua tunnisteta. Häpeän mustasukkaisuuden tunteita. Olen jotenkin lukossa ja jäässä, sattuu kovaa. En osaa olla enemmän ihana vaan muutun sulkeutuneeksi ja itken salaa. Sattuu ja ahdistaa. Juuri eilen mietin kuinka minulla on mies, hän on minun oma ystäväni johon voin luottaa. Enää en usko niin vaan tuli aika puun takaa tämä valkoinen valehtelu. En usko että on pettänyt. Ihastus ei silti tunnu yhtään helpommalta. Pakko mennä vessaan itkemään.
Olisin varmaan reagoinut samalla tavalla tilanteessasi. En tosin hyväksyisi tuollaista omalta mieheltäni, harmi ettet ollut tajunnut kysyä onko työkaveri nainen vai mies.
Jos on niin, että suurin osa parisuhteessa olevista jossain vaiheessa ihastuu toiseen, niin miten siihen nyt sitten kuuluisi reagoida. Joillekinhan se on ihan ok, varmaan näillä ihmisillä on parempi itsetunto kuin esim itselläni..olen itse ajatellut, että kehenkään ihmiseen ei kannata "ripustautua" tai odottaa saavansa tältä ehdotonta ikuista rakkautta (toinenhan voi kuollakin kesken kaiken). Joten siinä mielessä olet liian mustasukkainen jos mielenrauhasi on täysin miehen tekemisistä kiinni.
Jos olit itse paikalla ja miehesi selvästi vaivaantui, eikä esitellyt sinua tyttöystävänään/vaimonaan niin sinua on kyllä loukattu syvästi. Ota asia miehen kanssa puheeksi ja kysy haluaako jatkaa suhdetta kanssasi, vaikka ei pysty julkisesti tunnustamaan, että olet hänen kumppaninsa.
Mies oli ehkä vaikeana, kun tietää ap:n mustasukkaisuuden. Ap,relaa. Ei mies automaattisesti petä, mutta liika mustasukkaisuus voi ajaa pettämään.
Mulla särähti eniten tuo että mies pilkkaa sua aiheesta sen sijaan että yrittäisi tukea ja keskustella. Itse olin edellisessä suhteessani tosi epäluuloinen kun mies ei puhunut suoraan asioista, kierteli, syyllisti ja vittuili. Nykyisessä suhteessa en ole lähes ollenkaan mustis koska voin puhua miehen kanssa suoraan.
Api tässä. Ei ole ennen suojellut minua miltään vaan aina puhunut suoraan. Nyt on jotain outoa. En tiedä mistä tiedän tai vaistoan. Haluaisin vaan pois täältä. En jaksa nähdä koko miestä. En kestä.itse edes toiseen ihastumista joten ehkä minusta ei ole parisuhteessa elämiseen.
Olet saanut jo monenlaisia vastauksia. Mitä haluat kuulla? Olettaen,että ap nosti ketjun uudestaan.
Ehkä tämä repi auki vanhoja haavoja ja pelkoja. En tiedä enää haluanko yrittää luottaa. Mies on vaisu eikä puhu mitään.ap
Kasvoista näet ettei mielellään sano olevansa varattu? Täh? Nyt kyllä projisoit omaa epävarmuuttasi ja rakentelet olettamuksia. Kuulostst kyllä liian mustikselta.