Lapsi on valehdellut ja mennyt harrastuksen sijaan johonkin muualle.

Jos kilahdat liian herkästi, nuku pari yötä ja mieti kunnolla, miten hoitaisit asian fiksusti.

Jospa ei uskalla kertoa sinulle, ettei tahdo enää harrastaa?

Miksi harrastuksesta ei saa olla pois?

Myöskin kyseessä voi olla erhe. Rasti napsahtanut toisen kohdalle vaikka tarkoitettu jotain muuta osallistujaa. Mutta puhu ihmeessä lapselle ja kysy asiasta.

Minäkin olin hiljainen hissukka perheessäni(nainen) ja salasin äidiltäni paljon asioita, koska pelkäsin sitä kun hän räjähti samalla tavalla niin nopeasti ja pienistäkin asioista. Minusta tuli oikea valehtelun maailman mestari. Varmaan huomaat itsekin että olet enemmän kiinnostunut rankaisemisesta kuin siitä että kysyisit "miksi"? Sekin oli äitini ominaispiirre että asioiden vain yksikertaisesti piti mennä niin kuin hän sanoi. En siis kyseenalaista vanhemmuuttasi vaan tuon toisen näkökulman esiin. Ja olin siis hiljainen nimenomaan sen takia että en anna aihetta uudelle vihastumisen aiheelle.

Kiitos vastauksista. Otan asian kyllä tänään puheeksi, mutta keskityn pysymään rauhallisena. Onneksi en katsonut listaa kotona että poika olisi ollut huutoetäisyydellä... Tykkää kyllä harrastuksestaan. Joku muu meno on nyt mennyt edelle ja sellainen mistä ei ole halunnut kertoa. En tiedä mikä on voinut olla, mutta epäilen että se on ollut syy. Valehtelemista en siedä ja ihan turvallisuussyistä haluan tietää missä lapseni liikkuu.

ap

Tietenkin on väärin tehdä toisin kun on sovittu. Eikö lapsi uskalla sanoa, ettei halua tänään mennä harrastukseen tai että koko laji ei häntä kiinnosta? Miksi sieltä ei saa olla pois? Onko se niin kallis juttu, että on tyhmää maksaa turhasta? Onko teillä vanhemmilla harrastuksen suhteen sellaisia tavoitteita, jotka asettavat liian kovat paineet lapselle? mieti, harvittaako sua se, että lapsi valehteli vai se, että oli siitä harrastuksesta pois.

Keskustelkaa sitten, kun asia ei ärsytä sua niin paljon, että nakutat hänelle. Kysy suoraan, mutta ystävällisesti, missä oli silloin, kun sanoin menevänsä harrastukseen, koska sinulle selvisi, ettei hän siellä ollutkaan. Kysy, onko kyseessä virhe vai eikö hän oikeasti ollut paikalla. Jos ei, miksi ei ja missä oli. juttele ja kuuntele lasta ja sitä, mitä hän harrastuksesta ajattelee.

Oleellista on minusta se, eikö hän uskaltanut sanoa, että ei halua tänään harrastukseen mennä vai tekikö sillä aikaa jotain sellaista, johon ei olisi saanut lupaa jos ei olisi väittänyt olevansa harrastuksessa.

Itse tein 11-vuotiaana niin että aloin lintsata harrastuksesta. Ainakin meni vanhemmille perille, etten tahtonut jatkaa. Mutta tuo on outoa jos lapsesi lintsaa harrastuksesta jota pitää kivana eikä ole lopettamassa.

Minäkin tein noin, kuvataideharrastus oli ihan naurettava mikä mulle "on hyvä", en siis kertakaikkiaan osaa piirtää yhtään, kaverit sanoo vieläkin piirrustuksilleni "jenni 4v".   Kotona olisi tullut hirveä haloo koska "me olemme sitä mieltä että se on hyvä harrastus sinulle".

Menin kuviksen sijasta kirjastoon lukemaan kirjoja.

Kerro sitten illalla, miten sössit tän asian hoidon ja mitä rangaistuksia lapsesi sai...