Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Haluaisin kuolla, mutta...

Vierailija
09.03.2015 |

... en uskalla tehdä itselleni mitään. Esimerkiksi jos hyppäisin sillalta alas, pelkäisin sitä hetkeä, kun osun maahan. Ja mitä on sen jälkeen? En myöskään haluaisi aiheuttaa muille mitään traumoja. Oikeastaan en haluaisi kuolla, haluaisin pyyhkiä koko olemassaoloni pois. Kunpa en olisi syntynyt, niin ei tarvitsisi lopettaa mitään.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
10.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän sinua Ap. Minusta tuntuu täsmälleen samalta. Tuntuu, että olen koko elämäni ajan ollut jollain tavalla ahdistunut ja masentunut. Alkaa jo tuntua, ettei tämä koskaan tule tästä muuttumaan. Tulevaisuus tuntuu pelkästään ahdistavalta ja stressaavalta. Olen pohtinut, että onko minussa jotain vikaa, jota ei voi korjata. Suvussa on mielenterveysongelmia ja kenties olen vain saanut sellaiset geenit, jotka tekevät minusta tällaisen. Voi kuinka haaveilenkaan siitä, että löytäisin paikkani tässä maailmassa. Tuntuu, että minulla ei ole merkitystä, enkä ole oikein missään hyvä. Pakko vaan yrittää sinnitellä, koske en halua satuttaa minusta välittäviä ihmisiä. En tiedä tuleeko vielä se päivä, kun en vaan enää jaksa yrittää jaksaa.

Vierailija
2/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro mikä on?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi sinua, alkuun pieni virtuaalihalaus sinulle. Kuulostaa siltä, että sinulla on vielä jokin joka pitää sinut elämässä kiinni, jokin estää sinua tekemästä sitä isoa lopullista virhettä ja hyvä niin! Ota ensitöiksesi yhteys oman paikkakunnan mielenterveystoimistoon tai ihan vaikka terkkariin, kyllä sinä sieltä apua saat, usko pois! Ai mistäkö tiedän? Yksi itsemurhayritys takana ja siihen päälle monen vuoden terapia ja elämä todellakin lopulta voitti! Trust me! ❤

Vierailija
4/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen aivan samoin. Iso hali sulle! <3

Vierailija
5/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haluaisitko vähän puhua? Se voisi vähän helpottaa näin ensi hätään?

Vierailija
6/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos sympatioista, ihan herkistyin. Ei mun elämässä ole mitään suuria vääryyksiä tapahtunut, se vaan on rakennettu heikolle pohjalle. Painin itseinhon (pikemminkin -vihan) kanssa joka hetki, en saa iloa oikein mistään, elämäni junnaa paikallaan... Ahdistus tuntuu ihan fyysisestikin. Ahdistus, häpeä, itseinho ja toivottomuus - ne kai on ne päällimmäiset tunteet aina vaan. Joskus nuorempana kävin terapiassa, en kokenut hyödylliseksi, eikä yhteistä säveltä oikein löytynyt...
/ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 21:56"]Kiitos sympatioista, ihan herkistyin. Ei mun elämässä ole mitään suuria vääryyksiä tapahtunut, se vaan on rakennettu heikolle pohjalle. Painin itseinhon (pikemminkin -vihan) kanssa joka hetki, en saa iloa oikein mistään, elämäni junnaa paikallaan... Ahdistus tuntuu ihan fyysisestikin. Ahdistus, häpeä, itseinho ja toivottomuus - ne kai on ne päällimmäiset tunteet aina vaan. Joskus nuorempana kävin terapiassa, en kokenut hyödylliseksi, eikä yhteistä säveltä oikein löytynyt...
/ap
[/quote]

Haluan sanoa sulle muutaman asian. Aluksi muistutan siitä, että jokainen voi löytää elämälleen tarkoituksen. Enkä puhu nyt välttämättä sellaisesta "pelastan maailman" -tarkoituksesta, vaan itseasiassa aika pienen mittakaavan jutuista! Jonkun elämän tarkotuksena voi olla rakkaus luontoa kohtaan, kun samalla joku toinen löytää sen tieteiskirjallisuudesta. Olen varma siitä, että sä olet ihmisenä ainutlaatuinen ja upea yksilö, ja on todella harmi ettet pysty ite näkemään sitä kunnolla. Tärkeintä on asennoituminen kärsimykseen. Jokainen ihminen kokee väistämättä elämänsä aikana menetyksiä ja surua, mutta omalla toiminnalla voi vaikuttaa siihen miten sen kokee. (Okei jos ihminen on masentunut niin ymmärrän et tällästä on tosi vaikee noudattaa ku tuntuu vaa et kaikki seinät kaatuu päälle) Haluun vaan muistuttaa sua, että tän maailman suurin energia on rakkaus, jota jokainen kohtaa elämässää; rakkautta ystäviin, perheeseen, ehkä elämänkumppaniin, lemmikkeihin yms. MUISTA, että täällä on aina joku, jolle sun olemassaolon merkitys on tähtitieteellisissä luvuissa.
Mulle tuli heti sellanen olo, että haluisin puhua sulle, mutta äääh päätän tän nyt sanomalla, että tsemppiä ja rakkautta ja kaikkea, toivon todella, että löydät elämälles sen merkityksen, koska meistä jokainen ansaitsee elää! ♥ oot ihana!

Vierailija
8/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin haluaisin kuolla, mutta en saa aikaiseksi. Minun pitäisi myös ns "siivota jälkeni" eli hankkiutua tavaroistani eroon etten tuottaisi vaivaa esimerkiksi vanhemmilleni jotka joutuisivat pitkän matkan päästä tulemaan asunnolleni ja hoitamaan käytännön asiat. Olisi mahtavaa jos vain olisi rahaa palkata joku ihminen hoitamaan minut pois tästä maailmasta siististi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 22:55"]Minäkin haluaisin kuolla, mutta en saa aikaiseksi. Minun pitäisi myös ns "siivota jälkeni" eli hankkiutua tavaroistani eroon etten tuottaisi vaivaa esimerkiksi vanhemmilleni jotka joutuisivat pitkän matkan päästä tulemaan asunnolleni ja hoitamaan käytännön asiat. Olisi mahtavaa jos vain olisi rahaa palkata joku ihminen hoitamaan minut pois tästä maailmasta siististi!
[/quote]

mulle tulee niin surullinen olo siitä, että niin monella on näin paha olla :( me eletään yksi ainut kerta, sen jälkeen ei ole mitään, antakaa itellenne mahdollisuus!

Vierailija
10/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse halusin kuolla noin 9-vuotiaasta 35-vuotiaaksi. Tein kaksi kertaa testamentin, tein hoitotestamentin, testamenttasin elimeni sairaalalle ja ruumiini tieteelle. Kävin puhumassa papin kanssa ja hakemassa "sovituksen synneille". Hautajaiset ja muistotilaisuus oli suunniteltu, tiesin minne yliopisto minut hautaisi. Jaoin tavarani pois, lahjoitin nuorisolle, kirjastolle, köyhille, tuttaville jne. Rahat oli erityistestamentilla sovittu lahjoitettavaksi SPR:lle. Pyysin anteeksi mahdolliset vanhat typerät tekoni ja sovitin kaikki vanhat virheeni tuttavien kanssa. Kaikki oli valmista suureen H-hetkeen (olin analysoinut läpi kaikki itsemurhatavat ja itsemurhapaikat ja valinnut parhaat ja "siisteimmät") ja sitten en halunnutkaan kuolla. (Suosittelen katsomaan tämän: http://www.imdb.com/title/tt1315981/ , mies oli lopussa samoissa ajatuksissa kuin itsekin olen) 

Elämä oli liian kallisarvoista. Olin kasvanut vahvaksi em. prosessin aikana. Tajunnut oman voimani. 

 

"Itsemurhan ajatus on väkevä lohdutuskeino: sen avulla pääsee monen pahan yön läpi."

(Friendrich Nietzsche) 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
09.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän kuusi