Masentunut VELA
Soitin vapaaehtoisesti lapsettomalle ystävälleni. Hän voi ihan hyvin pari vuotta, mutta nyt vaikuttaa taas siltä, että masennus on uusinut. Mistäkö huomaan sen? Siitä, että hän valittaa, kun kuulee lasteni ääntelevän. Ottaa kuulemma korviin taas. Sama oire ilmeni edellisen masennuskaudenkin aikana. Olen yrittänyt siedättää häntä lapsille, mutta ilmeisesti hän tarvitsee nyt ihan ammattiapua.
Yhteiskuntamme on tällä tavala lapsikielteinen. Kannatan jatkossakin siedätyshoitoa, mutta vakavissa tapauksissa siedätys on tietysti jopa vaarallista.
Kommentit (13)
En nyt ymmärrä mitä tekemistä on ystäväsi masennuksella ja yhteiskunnan lapsivastaisuudella. Jos ystäväsi on masentuntu sen vuoksi että ei voi saada lapsia (en voi tietää varmaksi) niin eihän sillä ole mitään tekemistä yhteiskunnan kanssa.
Yhteiskunta ei todellakaan ole lapsivastainen päinvastoin. Nykyisin on lapsiperheillä paremmin kuin koskaan suomen historian aikana. Joten sitä ei voi valittaa.
Jos ystäväsi on masentuntu niin hän tarvitsee apua. Mutta jotenkin tekstistäsi jäi sellanen tunne että sinä et ole ihan oikea henkilö hänen tukemisekseen.
Ap:llä ei taida olla kaikki muumit kanootissa.
Mitäpä jos jättäisit hänet rauhaan.
Ei nelonen, muumit on laaksossa ja inkkarit kanootissa.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 14:14"]Ei nelonen, muumit on laaksossa ja inkkarit kanootissa.
[/quote]
Sä et ymmärtänyt vitsiä.
Olen sopeutunut hänen masennuskausiinsa. Hän on kertonut, että on 18-vuotiaasta asti tiennyt, että ei tahdo lapsia. Masennuskauden tullessa hän saattaa hakea lääkkeet. Edellisellä kerralla lääkkeistä vierottautuminen oli tosi raskas prosessi. En tiedä, että tahtooko vain terapiaa tällä kertaa.
Masennuskauteen sopeutuminen tarkoittaa sitä, että en ota lapsia mukaani, enkä keskustele lasten jutuista, kun menen häntä tapaamaan. Ei minusta isoa tukea ole, mutta sen sentään huomaan sanoa, että ehkä olisi taas aika käydä lääkärissä.
ap
Nimenomaan ymmärsin vitsin, siksi ohjeistinkin. -6-
Ihan hyvä ettei aio tehdä lapsia, kun kerran on masennukseen taipuvainen. Ei kovin masentuneen kannata tehdä lapsia. Ehkä tämä on jopa syy siihen velaksi valikoitumiseen.
Edellinen puhelu "lapsellisen" kaverin kanssa:
.
Kaveri: Moi! Mitä kuuluu. Onko...EI MENNÄ NYT, ODOTA!...sulla hetki aikaa? PYSÄHDY ENNEN TIETÄ! Mä ajattelin soittaa [jouksee, huohottaa] kun ei ole muutakaan tekemistä. ODOTA!
Minä: Olen töissä, mutta kerro nopeasti.
K: [hiljaa, kuuluu lapsen kitinää]
M: Haloo?
K: Joo haloo, odota mä solmin [lapsen] kengännauhan.
[kitinää]
[Odotan, mitään ei kuulu, mulla alkaa olla kiire]
K: Joo ei mulla ole mitään asiaa EIKU ANNA SEN OLLA!
M: Sori, mutta mulla on nyt vähän kiire, palaillaan.
Olen samaa mieltä, että on onni, ettei hänellä ole lapsia, kun on masennukseen taipuvainenkin. Olisi onni sekin, jos pääsisi masennuksista pysyvästi eroon.
Muuten yhtälailla lapsettoman kansakin käyty puhelu voi olla hektinen. Riippuuhan se ihan persoonastakin. Joillakin on koko ajan monta asiaa kesken, meluisa työpaikka tai työmatka jne.
Lapset kuulevat, kun soitan ja tulevat uteliaina katsomaan, että kenen kanssa keskustelen. Käsken lapset takaisin toiseen huoneeseen, että antavat minun puhua rauhassa. Se vie kuitenkin max viisi sekuntia. Masentuneelta ei voi odottaa ymmärrystä. Raskas sairaus tuo masennus.
ap
Jos sit vaan ottaa kaikki äänet korviin kun on masentunut.Meillä ainakin valitti oven saranoiden pitämästä äänestä masentuneena,en usko että on mitenkään saranavastainen ihminen. Aika jännästi käännät ystävän mielenterveysongelman niin päin,että Suomessa ollaan lapsivastaisia.Ilmeisesti kuitenkin ei-masentuneena sietää lapsiasi?Yritä olla empaattisempi.
[quote author="Vierailija" time="09.03.2015 klo 14:36"]
Olen samaa mieltä, että on onni, ettei hänellä ole lapsia, kun on masennukseen taipuvainenkin. Olisi onni sekin, jos pääsisi masennuksista pysyvästi eroon.
Muuten yhtälailla lapsettoman kansakin käyty puhelu voi olla hektinen. Riippuuhan se ihan persoonastakin. Joillakin on koko ajan monta asiaa kesken, meluisa työpaikka tai työmatka jne.
Lapset kuulevat, kun soitan ja tulevat uteliaina katsomaan, että kenen kanssa keskustelen. Käsken lapset takaisin toiseen huoneeseen, että antavat minun puhua rauhassa. Se vie kuitenkin max viisi sekuntia. Masentuneelta ei voi odottaa ymmärrystä. Raskas sairaus tuo masennus.
ap
"
"Masentuneelta ei voi odottaa ymmärrystä. Raskas sairaus tuo masennus."
Kuulostaa siltä että ystäväsi pitäisi hankkia uusia,myötätuntoon kykeneviä ystäviä. Masennus ON raskas sairaus,jos et ole itse sitä kokenut,sitä voi olla vaikea ymmärtää. On ihan OK että masentuneena ei jaksa ylimääräistä älämölöä,jopa huonosti nukutun yön jälkeen voi tietyt äänet ottaa korviin.Se EI ole merkki "yhteiskunnan lapsivastaisuudesta". Miksi ylipäätään on mielestäsi olennaista,että masentunut ystävä on vela? Olisitko ymmärtäväisempi,jos sinulla olisi äitiystävä,jota ärsyttää masentuneena jokin asia?
Oot aika veemäinen "ystävä".