Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Noloa ja nöyryyttävä: Jouduin olemaan sairaalassa vaipoissa
27.02.2015 |
Sain vuotavan vatsahaavan sairaalassa leikkauksen jälkeen. Lääkärin mielestä vatsahaava oli seurausta särkylääkkeistä, joita annettiin leikkauskipuihin. Aloin oksentamaan verensekaista oksennusta, jonka jälkeen tulikin toisesta päästä veriripulia. Sh laittoi vaipan ennen kun mut kärrättiin gastroskopiaan. Toimenpiteen jälkeen veriripulia tuli vielä parin päivän ajan ja jouduin makaamaan teho-hoidossa kun menetin todella paljon verta. Vaipoista pääsin eroon vasta kun mut siirrettiin takaisin normaalille vuodeosastolle. Teholla olin siis vuodepotilaana ja sairaanhoitaja pesi takamukseni ja vaihtoi vaipat tarvittaessa. Ulostaa sain kyllä alusastialle mutta siltikin oli tarve vaipoille.
Vieläkin nolottaa vaikka tapahtuneesta on jo puoli vuotta. Ja samalla taas hirvittää kun on ihan sellaiset tuntemukset että vatsahaava on taas puhkeamassa. Tuolloin puoli vuotta sitten haava oli pohjukaissuolessa ja arteriellin suihkuvuodon takia menetin lähes kaiken vereni. Adrenaalinin ja verensiirtojen ansiosta selvisin hengissä. En vaan jotenkin pääse yli tästä nolouden tunteesta ja pelottaa ja inhottaa jos tää tilanne toistuu.
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 20:27"]
Mikä siinä on noloa? Ei mikään. Jokainen meistä on joskus tarvitseva ja heikko. Älä häpeile asiaa turhaan, se on sairaalassa arkipäivää. t. sairaanhoitaja
[/quote]
Varmaan se oman toimintakyvyn katoaminen ja se, että ei edes vessa-asioihin itsenäisesti kykene. Tai eihän tuolla teholla edes saanut nousta sängystä mihinkään, saati sitten että olisin ollut siinä kunnossa että olisin jaksanut tai pystynyt. Nolottaa vaan se että minä, aikuinen ihminen, jouduin olemaan vaipoissa ja täysin toisten autettavana. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan tarvitse nolostella. Auttaisiko, jos kerron, että olet ainoa ihminen, joka tuollaisen asian muistaa? Teholla kaikki ovat avuttomassa tilassa ja täysin autettavia. Hienoa, että toivuit.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/69340/Suntila_Anneli.pdf?sequence=1
Luepa tuo, et ole kokemustesi kanssa yksin. :) Aiheesta löytyy paljon tietoa. Tehohoito on usein jollain lailla vaikea kokemus sen kokeneille.
Mitäs tuossa on sen nolompaa kuin esim. synnytyksen jälkeen ison siteen käytössä? Itse makasin sektion jälkeen melkein 2 päivää katetroituna ja mulla ei ollut edes alkkareita. Allani oli sellainen iso side/sängynsuoja joka taitettiin ylös ja peitto päälle. Yöhoitaja ei tainnut edes laittaa peittoa kunnolla päälle ja makasin haarat levällään. Ainakin näin muistelisin, mutta olin aika lääkkeissä joten varmaksi en voi sanoa. Muistan vaan että yöllä oli epämukavaa kun tunsin veren valuvan alapäästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä synnytyksen jälkeen ne isot siteet on normi. Koen eri asiaksi kuin isot teippivaipat. -ap
Pyh pah! Meistä jokaisella ollut vaippa vaavina, osa sairastuu ja on vanhempana hetken niiden varassa. Tai vaikka loppuiän, tärkeämpää et pääsee taas elämään kiinni! Tuommosia ees turha miettiä, töissä olevilla täysin arkea ja muut osastolla sanassa veneessä! Meistä kukaan ei tiedä, milloin tarvitsee apua, siinä ei kyl oo mitään noloa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en vaan pääse tästä yli jos joudun uudelleen samaan rääkkiin. Lääkäri jo viimeksikin sanoi että pohjukaissuolen haavauma uusii herkästi ja nyt on tosiaan sellaiset tuntemukset ylävatsalla että kohta taas oksennan verta. -ap
Alue: Aihe vapaa
Mikä siinä on noloa? Ei mikään. Jokainen meistä on joskus tarvitseva ja heikko. Älä häpeile asiaa turhaan, se on sairaalassa arkipäivää. t. sairaanhoitaja