Lue keskustelun säännöt.
Miten kieltäytyä kummiudesta?
26.02.2015 |
Miten voisin kohteliaasti ja toista satuttamatta kieltätyä kummiudesta? Kaverini pyysi minut ja mieheni heidän tulevan lapsensa kummiksi. Olen tavannut tämän kaverin ollessamme teini-ikäisiä viitisentoista vuotta sitten. Ystävystyimme lähemmin noin vuosi sitten lastemme kautta. Emme ole mitään superläheisiä ja mieheni hän on tavannut kaksi tai kolme kertaa. Samoin hänen miehensä olen tavannut vain muutaman kerran. Kaverillani on paljon sukulaisia ja muita läheisempiä ystäviä ja ilman muuta odotin, että kummi löytyisi lähipiiristä. Pidän tästä henkilöstä kyllä, mutta hän ei ole sydänystäväni ja on muutamaan otteeseen paljastanut epämiellyttäviä piirteitä kuten kateellisuutta, juoruilua ja manipulointia. Uskonkin hänen pyytäneen meitä kummeiksi siitä syystä, että perheellämme on paljon erilaisia kontakteja ja meillä olisi varaa hienoihin kummilahjoihin ym. Kaverini on siis ihan kiva, mutta ei täysin luotettava enkä haluaisi olla sidottuna hänen perheeseensä loppuelämäksi kun emme niin hyvin edes tunne!
Miten itse kieltäytyisit?
Kommentit (14)
Juuri noin kuten edellinen vastasi, minä kieltäydyin kummiudesta. Kerroin mitä vaadin itseltäni kummina. Ajanviettoa ja aineettomia lahjoja kummilapsen kanssa. En olisi sillä hetkellä kyennyt ottamaan kuudetta kummilasta itselleni noilla omilla vaatimuksillani. Muistan toki kummilapsiani lahjoillakin mutta se ei ole minulle se pääasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunpa olisin itsekin älynnyt kieltäytyä aikanaan. Ja kolmesti.
Omien kokemuksieni perusteella en suosittele kummiutta kenellekään.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 17:07"]
Kunpa olisin itsekin älynnyt kieltäytyä aikanaan. Ja kolmesti.
Omien kokemuksieni perusteella en suosittele kummiutta kenellekään.
[/quote]
miksi?
Minä olen sanonut, että olen päättänyt, etten ala kenenkään lapselle kummiksi enää. Selitän, että minulla on jo yksi kummilapsi, jonka huomioin synttärinä, kesälomalla ja jouluna, ja kaikkia muita lapsia huomioin aina kun ehdin ja kun tulee hyvä tilaisuus, mutta yksi kummilapsi on tarpeeksi enkä ota enää muita, oli kuinka läheinen tahansa. Tämä selitys yleensä hyväksytään mutinoitta, koska tässä vaiheessa kaikki kaverit ovat samalla viivalla enkä kohtele ketään epäoikeudenmukaisesti. Totuus on, että kummisopimus on lahja-, hoito- ja raha-automaattisopimus. Todellinen kummi antaa rakkautta ja huomiota ilman sopimuspaperiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en aio edes pyytää lapsilleni kummeja, en halua velvoittaa ketään raukkaa juoksemaan pää kolmantena jalkana lahjakaupoissa, kun muitakin kiireitä on. Osaan tehdä hengellisen kasvatuksen itse, ja siskoni, miehen veljet sekä isovanhemmat tulevat huomioimaan lapset runsain käsin jouluina muutenkin. Velvoittaa en halua!
Sanot että olette juuri eroamassa kirkosta joten valitettavasti ette voi alkaa kummeiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin sanoin että kiitos kunniasta mutta en aijo olla kenenkään kummi
Ajatus lämmittää, mutta kiitos ei. (ei vaadi mitään selittelyjä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla on jo useampi kummilapsi voit vedota siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 17:07"]Kunpa olisin itsekin älynnyt kieltäytyä aikanaan. Ja kolmesti.
Omien kokemuksieni perusteella en suosittele kummiutta kenellekään.
[/quote]
Sama kokemus. Kummius on helpoin tapa pilata kaverisuhde.
Tympii, että oikeasti halutaan ihminen, joka lahjoo yksipuolisesti lasta, jonka synttäreillekään ei välttämättä kutsuta. Lisäksi kaverina kummiksi suostunut muuttuu itsestäänselvyydeksi. Palveluksia ja tavaraa kyllä ollaan vailla, mutta kovin moni kaveruus ei sellaista kestä.
Kiittämällä ja sanomalla ettet kuitenkaan koe mahdolliseksi olla niin paljon lapsen elämään osallistumassa, minkä koet kummeudessa tärkeäksi. Ettet pystyisi olemaan kummi, joka vain muistaa lahjoilla