tilanne kaverin lapsen kanssa
Olimme tänään pitkästä aikaa leikkitreffeillä kaverini kotona . Meillä on samanikäiset tytöt, 2,5v. Olin llähdössä lasten kanssa kotiin ja laitoin lattialle valmiiksi ulkovaatteet. Silloin kaverini tyttö- tekee oikeastaan aina tämän- otti tyttöni pipon ja laittoi päähänsä ja lähti pois. Oma tyttöni tämän huomattuaan pyysi pipoa takaisin- ensin tavallisesti ja sitten itkien. Kaverin tyttö ei antanut, joten minä pyysin ( ihan normaalisti) muutamaankin kertaan. Tyttö lähti karkuun hatun kanssa jolloin minä kävelin perään yhä pyytäen ja kaverilleni huomauttaen. Tähän kaverini sanoi, että ettei tyttöä tarvitse jahdata, ei hän sitä lopullisesti vienyt tms. Ok, tyttö toikin hatun takaisin, mutta vei tyttöni kaulahuivin. KKaverin tyttö pyysi minua kolmisen kertaa solmimaam hänelle huivin ja minä toistuvasti mutta ystävällisesti kieltäydyin koska olimme tosiaan lähdössä. Tähän kaverini tuohtuneena että miksi en voinut laittaa huivia kiinni, hänen tytölle olisi tullut hyvä mieli ja eihän siinä olisi mennyt minulta kauaa. Totta kyllä, mutta en nähnytmimitään pointtia siinä. Eli pitäisikö kaverin lasten tällaisiin " oikkuihin" mennä mukaan kohteliaisuuttaan? Pahoittelen ylipitkää sepustusta, toivottavasti joku jaksoi lukea :) ja joo, tiedän että on pikkujuttu, jäi vaan ärsyttään.
Kommentit (19)
Oletpa pikkusieluinen. Voi huh huh. 2,5 lapsen samanikäinen kaveriko pompottelee sinua ja loukkaannuit siitä. Voi lol
totta kai kaverisi olisi heti pitänyt sanoa lapselleen, että antaa pipon ja huivin takaisin. Koulussa kun noin tekee, se on kiusaamista ja sitä ei sovi selitellä.
No en alkaisi solmia huivia toiselle lapselle, jos olen pukemassa omaa lastani ja tarvitsisin huivin takaisin kuitenkin ihan just :D Sanoisin ystävällisesti, että me tarvitaan se huivi nyt itse kun ollaan lähdössä, mutta saa sovittaa sitä joku toinen kerta kun on enemmän aikaa.
Tai kaverille olisi tietysti voinut sanoa, tuohtumisensa jälkeen, että aloittakoon hän toki lähdössä olevan lapsen pukemisen, niin voidaan hänen lapsensa kanssa sillä välin kokeilla huivia.
Ärsyttäis minuakin, eikä tarvitse mennä mukaan. Olen kai sitten tiukkapipo (no pun intended), mutta mä olisin hermostunut jo tuosta pipon viemisestä. Omat tavarat ovat tuon ikäisille (ja kyllä muunkin) ikäisille tärkeitä, ja ihan tarpeeksi opettamista lelujen ynnä muiden lainaamisesta, että tarvitsisi vielä alkaa jotain pipoa penäämään. Eihän siitä pukemisestakaan tule mitään. Ärrrrsyttävä kaveri sulla.
Riippuu ehkä lapsesta, miten "oikukas" on ja mihin kaikkeen kannattaa lähteä mukaan. Ehkäpä pientä uhmaa ilmassa, niin sitä on vaikka valmis seisomaan päällään, jos se huvittaa lasta ja sillä välttää itkupotkuraivarit. Joskus joku muutaman minuutin hömpöttely pitää lapsen pitkään tyytyväisenä.
Itse olen huomannut, että jos oma lapseni nappaa jotain, niin perään lähteminen on suurin virhe. Tilanne on nopeammin ohi harhauttamalla tai olemalla osallistumatta hippaan. Sama juttu, jos lapsi keikkuu vaarallisesti jossain rotkon reunalla, älä missään nimessä ryntää äkkiä perään paitsi jos haluat aiheuttaa lapselle pakorefleksin, että hahhah etpäs ota kiinni ja sinne tippui.
4, varmaan et tosissasi ollutkaan, mutta siis selvennykseksi jos ymmärryksessäsi on vikaa, että en ollut loukkaantunut enkä halunnut mielipiteitä lasten vaan meidän aikuisten käyttäytymisestä ko tilanteessa. Toki olisin saanut pipon itsekin takaisin niin halutessasi mutta ei ole minun asiani alkaa kaverin lasta komentaa. Ap
Kiitos mielipiteistä.ja siis selvennykseksi vielä että kaverin lapsi ei toki kiusallaan vienyt vaatteita vaan nimenomaan halusi sovittaa.
Pienet lapset, pienet murheet. Isot lapset, isot murheet.
Kutonen, toi olisikin ollut hyvä että lupaa sovituksen toisella kertaa:) täytyypä sanoa ensi kerralla.
Sanoit että tämä tapahtuu joka kerran kyläillessänne. Ja että laitat tyttösi vaatteet lattialle. Ihme että et ole jo huomannut olla laittamatta vaatteita lattialle. Ota yksi kerrallaan naulakosta ja pue tyttösi. Silläpä tuosta riesasta päästään.
Kuule 3lasta ja toi on ihan arkipäivää. Molemmat käyttäydyitte vanhempina huonosti. Kaverisi ei osaa pitää kuria etkä sinäkään. Ja on sinunkin asiasi komentaa toisten lapsia...minkä mallin annat tyttärellesi? Jos joku käyttäytyy huonosti sitä ojennetaan oli oma tai muisen lapsi ja jos kaverisi suuttuu se on sen ongelma. Ole tasavertainen käytöksessäsi kaikkia kohtaan
14, näin voisin periaatteessa toimia (vaikkakin paljon epäkäytännöllisempää), mutta naulakko on ns pikkueteisessä joka on liian ahdas pukemiseen enkä viitsi ravata tuota väliä joka vaatekappaleen kanssa. Ap
Ja 15, olen kanssasi eri mieltä. Kaverini oli tosiaan ihan vieressä kokoajan niin olisi tuntunut oudolta alkaa tuon enempää komentaa ja hän olisi varmasti suuttunut. Ongelma oli siinä että kaveri näki tilanteen niin erilaisena kuin minä. Toki kaverin lasta komennan tiukastikin silloin kun tilanne sitä todella vaatii, kuten lapsi vie lelun minun lapseni kädestä, satuttaa tätä tms. Näissä tilanteissa tosin myös kaverini komentaa lastaan jos näkee tapauksen. Ap
Potkaset ensi kerralla sitä penskaa polveen kun äidin silmä välttää. Oppii sit kerrasta kelle ei kannata vittuilla.
Olen vastaavassa tilanteessa antanut kaverin lapsen pitää lapseni pipon, pukenut oman lapseni ja napannut naulakosta kaverin lapsen pipon omalle lapselleni (kaverin lapsi oli siinä vaiheessa muualla kuin eteisessä), kiiittänyt kaveria vierailusta ja tehnyt lähtöä. Tuossa vaiheessa sekä kaveri että lapsensa ryhtyivät estelemään, että en saa viedä heiltä pipoa. Vastaukseni (lehmämäisen ilmeen kera oli), että kun NuppuOrvokilla on meidän tytön pipo, niin ette kai te kuvittele, että me lähdetään paljain päin? Ovi kiinni ja matkaan.
Sen jälkeen ei siellä vierailtu. Kaverilla oli hyvinkin 8 minuuttia aikaa saada se pipo lapseltaan pois.
[quote author="Vierailija" time="24.02.2015 klo 21:37"]
....Oma tyttöni tämän huomattuaan pyysi pipoa takaisin- ensin tavallisesti ja sitten itkien.....Tähän kaverini tuohtuneena että miksi en voinut laittaa huivia kiinni, hänen tytölle olisi tullut hyvä mieli.....
[/quote]
Kai silläkin on jotain merkitystä että ap:n lapsi itkee ja tällä ei todella ollut hyvä mieli näinkin hauskasta "leikistä"! Kaverin äiti on tarinan pösilö.
Sori kirjoitusvirheet, mobiili. T.ap