Mies jo jonkun aikaa

Mene vaan naimisiin, teet syntiä olemalla naimaton. Ehkä näky merkitsi sitä. Olet perustanut perheen ennen avioliittoa.

Siis teillä on jo yhteinen lapsi. Menet tietysti lapsen isän kanssa naimisiin jos häntä rakastat? Mitenkäs Paavali sanoikaan..

Ja Toisten ihmisten näyille ei kannata antaa painoarvoa.

Olen uskovainen ja sitä mieltä, että avioituminen kuuluu vain sinulle ja miehellesi. Mitä tulee seurakuntalaisen näkyyn, niin se taitaa olla höpöhöpöä.

Jos epäröit, miltä vaikuttaa, sinun ei kannata mennä naimisiin. Miltä sinusta tuntuu? Jos tuntuu ettei se ole oikein se ei ole. Oli se sitten sinun oma sisin, vaisto tai Jumala joka puhuu. Älä mene naimisiin vain siksi että mies painostaa.

Voisiko olla näin että mun ei kannatakkaa pelätä sitä näkyä?
Kun kerran muistan kun tein ensin päätöksen että suostun avioitumaan ja koin Pyhän Hengen läsnäoloa. Tuli voimakkaasti ylle ja tunsin iloa siitä päätöksestä.
Kuitenkin sitten tein syntiä sen jälkeen kun suostuin seksiin.
Ja tuo näky sai todella pelokkaaksi. Siis pelkoa siitä että joudun vielä kärsimään ja en oo.uskaltanut tehdä lopullista päätöstä.
Mutta kiitos rohkaisuista teille.

Rakastan Jeesusta niin paljon että en minkään asian takia halua menettää Häntä...
Mutta mies ei anna periksi vaikka oon sitä jopa rukoillut..ehkä uskallan suostua sitten..

Ei kiinnosta.

Raamatussa tuomitaan ennustaminen pirun työnä. En uskoisi jonkun tädin höpötystä.

Ei avioitumisessa voi olla mitään pahaa. Se, että ei pitäisi mennä uskomattoman kanssa naimisiin, on vaan mielestäni sellanen elämänohje että sulle vois tulla onnellisempi avioliitto kun jaatte saman arvomaailman. Varmasti Jumalan mielestä on hyvä juttu jos menet lapsesi isän kanssa naimisiin, se on teidän lapsellekkin parasta:)

Tuolla otsikolla tää aloitus olisi voinut kertoa myös transmiehen elämästä :D

Mutta vakavasti puhuen. Älä perusta elämäsi tärkeitä päätöksiä jonkun random tutun näkyihin! Tai "näkyihin". Ei naimisiinmeno voi olla synti! o__O Voi avioliitto uskovaisen ja ei-uskovaisen välillä toimiakin! Varsinkin jos miehellä on noin hyvä suhtautuminen. Yhteinen lapsi ei kuitenkaan ole riittävä syy mennä naimisiin. Tarvitaan molemminpuolista rakkautta, TAHTOA sitoutua ja tunne/ajatus siitä, että voisit tämän miehen kanssa elää. Jos et, niin TEE PÄÄTÖS irtautua hänestä suhdemielessä, hoidatte vaan asiallisesti lapseen kuuluvat asiat eli yhteinen kasvatustehtävä. Älä jää jahkailemaan! Millaisia ne ongelmat olivat joiden takia erositte? Kuulostat kyllä valitettavan vietävissä olevilta. Moraaliasi vastaan olet suostunut seksiin, mies painostaa naimisiin suhteen ongelmista huolimatta, ja jonkun tutun/kaverin mielipiteen annat vaikuttaa omiin asioihisi. Kasvata selkäranka!

Olen itse ollut lähes samassa elämäntilanteessa. Emme menneet naimisiin. Uskominen olisi ollut liian vaikaa jos olisimme asuneet yhdessä.

Sun kannattaa myös oppia se, että kaikki "näyt" eivät tosiaan ole aitoja, vaikka näkijä itsekin luulisi niin. Mä oon pastorin tytär, ja se on niiiin nähty, että joku vanha jäärä vanhimmistossa yrittää saada oman tahtonsa läpi, koska "Herra puhui minulle". Älä ylihengellistä asioita! Ihmiset on epätäydellisiä ja monet käyttää esim. näkyjä oman mielipiteen esille tuomiseen. Jotkut tietoisesti ja tahallaan, joillakin taas menee oma mielipide ja näyt sekaisin, luullaan ja halutaan uskoa, että Jumala on nyt tietenkin vahvasti samaa mieltä jostakin asiasta kuin minä.

Jos sinulla oli alunperin Pyhän Hengen rauha ja ilo asiasta, niin mene naimisiin. Ihana juttu, että rakastat Jeesusta. Hän rakastaa myös sua, miestä ja lastanne. Jos mies ei ole mikään pahoinpitelijä tai paha alkoholisti, niin en näe mitään syytä, miksette voisi mennä naimisin kun lapsikin on jo. Sekin on hienoa, että mies suhtautuu suvaitsevasti uskoosi. Kannattaa keskustella ennen avioitumista siitä, että onko hänelle sun uskosi ok jatkossakin ja se, että käyt (ja lapsenne käy) seurakunnassa. Jos hänestä nuo on ok, niin tosiaan en uskovana näe tuossa ongelmaa. Olen tässä Paavalin linjoilla: "...samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä." Vaikkette virallisesti naimisissa olekaan, niin eiköhän tässä täyty jo nuo "vaimon" kriteerit, joten onnea ja siunausta tulevaan avioliittoonne! :)

Tuon uskovan näyn voisi ajatella liittyvän juuri siihen, että Jumala ei siunaa suhdettanne jos ette sitoudu kunnolla. Mutta voi olla myös niin, että koko näky oli hänen mielikuvituksen tuotettaan, koska yleensä Jumala kyllä näkyjen yhteydessä kertoo tulkinnankin sen verran selvästi, että asia tulee selväksi ja koko hommassa on rauha eikä mikään sekaannus ja pelko.

Kiitos vastauksistanne. Kävin rukoilemassa vielä asian puolesta ja uskon että teemme ihan oikein menemällä naimisiin.
Eiköhän mieskin olisi jo kyllästynyt tämän jutun suhteen jos ei todella mua rakastais.

On sen verran pitkään tuossa puhunut naimisiinmenosta ja minä oon jarrutellut.
Pääasia että Jeesus on meidän elämässämme, niin asiat menee kuten pitääkin.

Kiitos rohkaisuista rakkaat palstailijat. ♥
Ap

[quote author="Vierailija" time="22.02.2015 klo 21:34"]Jos sinulla oli alunperin Pyhän Hengen rauha ja ilo asiasta, niin mene naimisiin. Ihana juttu, että rakastat Jeesusta. Hän rakastaa myös sua, miestä ja lastanne. Jos mies ei ole mikään pahoinpitelijä tai paha alkoholisti, niin en näe mitään syytä, miksette voisi mennä naimisin kun lapsikin on jo. Sekin on hienoa, että mies suhtautuu suvaitsevasti uskoosi. Kannattaa keskustella ennen avioitumista siitä, että onko hänelle sun uskosi ok jatkossakin ja se, että käyt (ja lapsenne käy) seurakunnassa. Jos hänestä nuo on ok, niin tosiaan en uskovana näe tuossa ongelmaa. Olen tässä Paavalin linjoilla: "...samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä." Vaikkette virallisesti naimisissa olekaan, niin eiköhän tässä täyty jo nuo "vaimon" kriteerit, joten onnea ja siunausta tulevaan avioliittoonne! :)

Tuon uskovan näyn voisi ajatella liittyvän juuri siihen, että Jumala ei siunaa suhdettanne jos ette sitoudu kunnolla. Mutta voi olla myös niin, että koko näky oli hänen mielikuvituksen tuotettaan, koska yleensä Jumala kyllä näkyjen yhteydessä kertoo tulkinnankin sen verran selvästi, että asia tulee selväksi ja koko hommassa on rauha eikä mikään sekaannus ja pelko.
[/quote]
Kyllä tuosta on monesti puhuttu, että haluan pitää Jeesuksen elämässäni ja silloin kun asuttiin avoliitossa niin kävin seurakunnassa ja silloin Pyhä Henki puhui mulle ihan selvästi.
Mutta kun koin että elän väärin ja vähän loitonnuin Jeesuksesta niin päätin että haluan erota.
Mutta elämä ei muuttunut paremmaksi sen eron jälkeen. En ole enää kuullut Pyhän Hengen selvää puhetta niinkuin silloin kun asuttiin yhessä.
Mutta nyt usko on muuten vahvempaa ja oon taas saanut kokea kaikkea muuta ihmeellistä, kun uudistuin uskossa.
Uskon että kun teen nyt niinkuin pitääkin, niin Pyhä Henki tulee taas puhumaan henk.kohtaisesti.
Jotenkin koen sen nyt, että tein väärin kun jätin miehen silloin aikoinaan.
Ap.

Sanoisin vielä että profetia tulee vahvistaa. Eli jos saat profetian, se tullaan vahvistamaan sinulle muiden asiasta tietämättömien taholta. Jos yksi ihminen sanoo jotain se ei vielä merkitse mitään. Ja Jumala pelastaa ihmisiä perhekunnittain. Mene naimisiin lapsesi isän kanssa ja rukoile hänen puolestaan. Jumala ei petä lupauksiaan, voit antaa koko perheesi Hänen käsiinsä.

Miten voit olla av-mamma jos olet uskovainen?!?!

Katsos uskovien pitää mennä sinne missä ovat ne kadotetut sielut, ja av-palsta on oikein mainio paikka puhua Jeesuksesta.

Meidän pitää tulla koloistamme sinne missä meitä uskovia tarvitaan.

Ihan vaan sivuhuomautuksena, että eikö ole arvostettavampaa, että mies kunnioittaa vakaumustasi käymällä kanssasi kirkossakin, vaikka ei jaa sitä? Toinen uskovahan tulisi kirkkoon ihan omasta halustaan, miehesi tulee kunnioituksesta sinua kohtaan. Ei kuulosta pahalta.

Ap tässä taas.
Pakko kertoo että kun rukoilin ja tein sen ratkasevan päätöksen, että suostun.
Niin nyt on vaan sellanen ihmeellinen rauha, ja mikä ihmeellistä, aina kun ajattelen tuota tulevaa miestäni, tunnen sellaista rakkautta häntä kohtaan, minkä vain Jeesus voi antaa.
En nyt kertaakaa oo tuntenu pelkoa, vain Pyhän Hengen läsnäoloa.
Ja ennen tätä päätöstä koin vaan sitä pelkoa ja sitä mitä pahaa voi tapahtua...
Nyt oon Jeesukselle niin kiitollinen. Ja teille jotka niin ihanasti rohkaisitte.

Ja oon todella ollut iloinen kun mies on halunnut lähteä kuuntelemaan saarnaa. Ja hän itse sitä ehdotti että lähtee mukaan.
Jeesus on ihmeellinen.