Teinillä ei ole ainoatakaan kaveria/ystävää.

ehkä hän ei vain kaipaa kavereita/ystäviä tai sitten hänellä on jo esim. netissä kavereita eikä koe, että pitäisi oikeassa elämässä olla. voi toki olla sekin, et hän haluaisi kavereita eikä tykkäisikään yksin olosta, mut ei oikein tiedä mistä ja miten saisi kavereita.

aika monia mahdollisuuksia tossa on, paha sanoa oikeen mitään - spekuloida toki aina voi.

ei mullakaan koskaan ollut ja hyvin selvinnyt

t. n30

Tosi ikävä kuulla. Kyllä pitäisi edes yksi kaveri olla. Saisiko koulustaan kavereita? Tai harrastuksen kautta? Tai netistä? Kiusataanko häntä koulussa? Meidän 14-v pojalla on koulun kautta neljän pojan kaveripiiri, ja futisjoukkueesta on löytynyt myös yksi läheisempi kaveri, jonka kanssa on muutenkin vapaa-ajallaan. Lisäksi poika on kiinnostunut parista tietystä videopelistä ja on verkostoitunut näiden pelaajien kanssa netissä ja somessa ja heillä on ollut jotain live-miittejäkin. Jos poikasi on sosiaalisesti vähän arka, niin löytyisikö jotain sellaista harrastusta / kiinnostuksenkohdetta, jonka kautta löytäisi samanikäisten seuraa verkon kautta? Aina puhutaan verkon vaaroista mutta nykyaikana nuoret ystävystyvät sitäkin kautta.

Tuohan on jo melkein aikuinen. Kyllä hän pitää sosiaalisesta elämästään itse huolen ja avautuu ongelmista sinulle vain jos haluaa. Itse olisin nauranut pitkään ja makeasti jos äitini olisi huolehtinut kavereistani kun olin 17v, olin tuossa vaiheessa asunut pois kotoa jo jonkin aikaa ja minulla oli ihan oma, perheestä erillinen elämä.

Kannattais laihduttaa…

Olin lukiossa opiskellessani ihan samanlainen, ei yhtään ystävää vapaa-aikana. Koulussa sentään yksi luokkakaveri, jonka kanssa jutella. Muistan olleeni tosi yksinäinen.

Ainoat harrastukseni olivat lukeminen ja koirani kanssa ulkoilu. Kutsuinkin koiraani mielessäni hengenpelastajakseni, niin tärkeä se minulle oli.

Olisiko esim. lemmikistä apua nuorellesi? Lemmikin kautta voisi löytyä myös jokin harrastus, kuten agility.