Se hetki kun tajuaa että on selvinnyt veloistaan ilman luottotietojen menetystä.

Sanotaan heti aluksi että olen aikanaan velkaantunut ihan omaa tyhmyyttäni. Piti ostella sitä ja tätä. Joka paikka tuputti maksuaikaan, osamaksuja ja luottokortteja. Parissa vuodessa kortteja oli kolme, erilaisia vippisopimuksia kaksi ja lisäksi erilaista maksuaikaa ja vastaavaa ties kuinka monta.
Äkkiä huomasin että maksoin lyhennyksiä lähemmäs tonnin kuussa ilman että se oikeasti lyhensi velkaani yhtään.
Tässä vaiheessa sitten iski se ralismi ja yritys vielä kääntää tilanne. Hilkulla se oli että enää onnistui mutta jotenkin sain punnerretua ne pahimmat korkorosvouslainat pienemmiksi ja pidin pään pinnalla. Monena kuukautena ei rahaa ollut tilillä viikkoa ennen palkkapäivää euroakaan ja laskut maksoin lähes aina sen pari viikkoa myöhässä. Mutta onneksi kertaakaan mikään ei mennyt perintään.
Nyt lähes viisi vuotta myöhemmin on vihdoin tilanne jossa tilille jäi laskujen maksun jälkeen useita satasia ylimääräistä. Mikä ihana tunne!
Tämä siis ensinnäkin varoituksena niille kaikille jotka eivät tajua velkaantumisen vaaroja ja toisekseen lohdutukseksi teille jotka asian kanssa kamppailette että toivoakin vielä on.