Lue keskustelun säännöt.
Taas on työllistetty (Valkeakoski)
20.02.2015 |
http://sakutimonen.com/2015/02/taas-on-tyollistetty/
– Tärkein syy kuntaosuuksien pienentymiseen on se, että koko kaupunki on lähtenyt mukaan työllistämiseen, sanoo vs. työllisyyspalveluiden johtaja Maaret Alavesa.
Näin kertoi Valkeakosken Sanomat positiivisesti otsikoidussa jutussaan Kaupunki onnistui pienentämään työmarkkinatuen sakkoja.
Juttua lukiessa mieleen tuli taas kerran sosiaali- ja terveysministeriön 31.12.2014 kunnille lähettämä ohjekirje, jota ei ole Valkeakoskella luettu enempää kaupunginvirastossa kuin paikallislehden toimituksessakaan. Uskallan väittää ihan tuon lehtijutun perusteella, että kaupunki rikkoo lakia.
Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.
Onko nyt varmaa, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien kasvavassa joukossa ei ole niitä, jotka kykenisivät osallistumaan muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tai suoraan palkkatyöhön? Jos heitä on, niin lakia on rikottu.
Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä.
Jutussa paljastetaan, että lakia rikotaan tältä osin ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevilla korvataan palkkatyötä:
Aiemmin meillä oli pelkkää pajatoimintaa, mutta nyt esimerkiksi kotihoidossa on ryhmä, joka tekee avustavia tehtäviä. Tehtävät voivat olla vanhusten viemistä ulos tai ruokailuun kuljettamista.
Aluehallintoviraston pitäisi tarkastaa Valkeakosken toiminta. Jos kuntouttavassa työtoiminnassa on vain sellaisia lain tarkoittamia henkilöitä, jotka alentuneen työ- tai toimintakyvyn takia eivät kykene muihin työvoimapoliittiisiin toimenpiteisiin tai palkkatyöhön, niin mitä hemmettiä he tekevät huonokuntoisten vanhusten avustajina? Jos he ovat täysin työkykyisiä, niin silloin he ovat kuntouttavassa työtoiminnassa vastoin lakia.
Ainoa totuus tuossa jutussa on kunnan säästö. Kunnat laittavat yhä röyhkeämmin kaikkein huonoimmassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät paikkaamaan talouttaan lainsäädännöstä piittaamatta.
Kommentit (5)
Vastaavan toiminnan seurauksena meidän työtoiminnan 16 henkilöstä 3 on palkkatukityössä ja 4 työllistynyt avoimille. Jotain hyötyä vissiin on kuitenkin, kun ei sieltä kotoa kukaan töihin hae, ei tätä timostakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä:
http://sakutimonen.com/tag/palkaton-tyo/
Hyvin usein minulta tivataan tutkimuksia kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksista ja työttömien sijoittumisesta työelämään kuntoutusjakson jälkeen. Heille voin suositella vaikkapa Jarno Karjalaisen ja Vappu Karjalaisen tutkimusta Kuntouttava työtoiminta – aktiivista sosiaalipolitiikkaa vai työllisyyspolitiikkaa?
Sen lopputulos ei ole missään suhteessa viralliseen hehkutukseen kuntouttavan työtoiminnan siunauksellisuudesta. Tutkittavista sijoittui kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen palkkatöihin tai ammatilliseen koulutukseen vain 5 %. Siis vain 5 % ja tässäkin ovat mukana ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet. Työelämään sijoittuneita on paljon vähemmän ja itse tiedän vaikkapa oman kuntamme tilanteesta sen, että kuntouttavan jakson jälkeen työelämään on siirtynyt 0 %.
Mihin loput sitten päätyvät? Valtaosa eli 65 % päätyy takaisin työttömäksi. 20 % aloittaa uuden kuntouttavan työtoiminnan jakson heti entisen päätyttyä eli he jatkavat samaa palkattomassa työssä puurtamista. Onnekkaana voi pitää sitä kymmenesosaa, joka siirtyy terveydenhoidolliseen kuntoutukseen, hoidettavaksi sairauden takia tai työkyvyn arviointimenettelyyn.
Yhteenvetona tutkijat toteavat, että kuntouttava työtoiminta johtaa vain harvoin työllistymiseen avoimilla työnarkkinoille. Kyse on enemmän sosiaalisesta kuin ammatillisesta kuntoutuksesta.
Älkää siis ihmetelkö miksi suhtaudun äreästi jankuttajiin, jotka puhuvat laiskan työttömän nostamisesta sohvalta edistämään työllistymistään ja niihin, jotka ovat liian laiskoja googlettamaan itse mitään tutkimustietoa.
Heille tekisi hyvää kokeilla sattuisivatko he tosipaikan tullen itse kuulumaan 0 – 5 %:n työllistyvien joukkoon.
Näitä päivittäin eteen putkahtelevia juttua lukiessa ei voi kuin surkutella toimittajien tietämättömyyttä ja virkamiesten yksisilmäistä julistusta. Ihan poikkeuksetta puhutaan sakkomaksusta, vaikka sellaista termiä ei lainsäädäntö tunne. Kyseessä on lakisääteinen kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta. Ihan yleiseen kielenkäyttöön sakosta puhuminen on otettu ihan vain dramatiikan takia. Näin luodaan sellainen mielikuva, että kunta olisi menetellyt jotenkin väärin ja saanut siitä rangaistuksen.
Tältä maksulta kunta voi välttyä täyttämällä työllistämisvelvoittteensa, joka sekin on nimetty väärin. Tämä kunnan työllistämisvelvoite tarkoittaa työttömien sijoittamista palkattomaan työhön kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Se käy selvästi ilmi tästäkin Valkeakosken Sanomien jutusta, mutta toimittaja ei tunnu itsekään tietävän mistä puhuu.
http://sakutimonen.com/2015/02/taas-on-tyollistetty/