Lue keskustelun säännöt.
Adoptoidut nyt!
19.02.2015 |
Siis vittu mitä porukkaa
" Sain tietää, että meitä on neljä sisarusta ja kaikilla eri isät"
"mä sain selville, että mulla on 5 potentiaalista vaihtoehtoa isäksi, joita lähden selvittämään"
Voiko äitiä tässä jo tässä vaiheessa kutsua vähintäänkin...lumpuksi?
Kommentit (8)
Tainnu olla haarat auki vähän sinne tänne kyseinen äippä. Kai kondomit olivat ihan yhtä yleisiä 30 vuotta sitten kuin nykyäänkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin mielestä tyttöä ei ole olemassa.
Nuo adoptoidut on ihan rikki. Ei se adoptio ole mikään vaihtoehto. Tai on niin kauan, kun ei tiedä olevansa adoptoitu.
No miksi nyt lapsia annetaan adoptioon - taustalla ei ikinä ole mitään kaunista tarinaa. Lapsi annetaan adoptioon tilanteessa missä raskaana oleva/synnyttänyt nainen on psykososiaalisesti niin heikoilla, ettei ole resursseja huolehtia lapsesta. Kukaan ei muuten anna lastaan pois.
No miks niitä pitää sitten tehtailla monta ja kaikki eri miesten kanssa, jos siitä niin pahasti kärsii? Miten ois ehkäisy?
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 21:46"]
No miksi nyt lapsia annetaan adoptioon - taustalla ei ikinä ole mitään kaunista tarinaa. Lapsi annetaan adoptioon tilanteessa missä raskaana oleva/synnyttänyt nainen on psykososiaalisesti niin heikoilla, ettei ole resursseja huolehtia lapsesta. Kukaan ei muuten anna lastaan pois.
[/quote]
No minä annoin lapsen pois koska ei ollut resursseja taata kunnon lapsuutta lapselle. Ei ollut mielenterveysongelmia tms. mutta olin aivan liian nuori äidiksi. Ei kunnon tukiverkkoja ja halu mennä ja tulla voitti.
Abortin olisin tehnyt jos se olisi ollut mahdollista mutta kun ei ollut niin päädyin adoptioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen antanut lapsen adoptoitavaksi 1995 ja olemme molemmat sitä mieltä, että se oli oikea vaihtoehto. Ei helppo, mutta oikea.
Aika monet adoptoidut ovat vahvoja ja pärjääviä, koska on pitänyt selvittää itsensä kanssa hankaliakin asioita. Siinä tapahtuu henkistä kasvua, kun tiedostavasti reflektoi kokeuksiaan ja tunteitaan. Tietysti oingelmia tulee, jos siihen ei kykene. Sama se on ihan biologisillakin lapsilla, jotka kohtaavat menetyksiä elämässään, jos niitä ei osaa käsitellä, voi henkinen tasapaino järkkyä. Tutkimusten mukaan kotimaanadoptoitujen henkinen hyvinvointi on samaa luokkaa kuin "normaaliväestöllä", eli mitään eroa psyykkisessä terveydessä ei ole. Adoptio on yksi riskitekijä muiden joukossa sille että "menee rikki tai on rikki", samanlaisia riskejä ovat mm. lapsuudenperheen kohtaama työttömyys. köyhyys, avioero, sairaudet jne. eli aika monet muutkin tekijät. Hyvin monilla ihmisillä tulee elämänsä varrella vastaan menetyksiä ja vaikeita kokemuksia, eikä kukaan meistä selviä elämästä täysin ehjin nahoin ja arvitta.
Kutsu vaikka Taneliksi, jos siitä voimaannut.