Lue keskustelun säännöt.
Miten onnistuttekin kasvattamaan lapsista täysin poissaolevia peliriippuvaisia?
25.11.2021 |
Nykypäivänä on todella yleinen ilmiö, että moni nuori istuu ruudun ääressä pelejä pelaten eikä tee elämässään mitään muuta. Koulunkäyntikin saattaa tuon riippuvuuden takia häiriintyä. Jos tällainen nuori joutuu tilanteeseen ettei pääse pelaamaan, niin hän on usein sosiaalisesti sulkeutunut ja istua möllöttää vain sohvannurkassa naama kiinni kännykässä.
Ettekö oikeasti osaa enää kasvattaa lapsianne edes vähääkään normaaleiksi?
Kommentit (14)
Jaha, mä näen peliriippuvaisia vain kaupoissa ja ne on yleensä yli 60-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei osata, koska meitäkään ei osattu kasvattaa sellaisiksi jotka osaisivat kasvattaa lapsiaan oikein.
Onko ap lapsi vai inseli? Pelaatko paljon?
Sen peliriippuvuuden takana on yleensä muitakin ongelmia. Paetaan ongelmia pelimaailmaan ja koulut sun muut jäävät tekemättä
En tiedä kun en yhtään tunne. Lapseni pelaavat keskenään vapaa-aikana, koska heillä on 200 km välimatkaa, mutta muuten opiskelevat korkeakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uraäidit ei ehdi katsoa lastensa perään ja isiä nyt ei ole koskaan kiinnostanutkaan ja eihän isien tarvi sellaista tehdä.
Tyttöystävän puute syrjäyttää kiltihkön pojan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttöystävän puute syrjäyttää kiltihkön pojan.
Jep tästä syystä tyttölapset tulisikin kouluttaa antamaan piparia jokaiselle pojalle, etteivät pojat pääse syrjäytymään.
Ihan samalla tavoin kasvatettu kuin ennenkin. Vanhemmat puuhaavat omiaan/ovat töissä ja lapset koettavat keksiä jotain tekemistä. Ennen konsoleita ja älypuhelimia nyt vaan lähdettiin mielummin vaikka kavereiden kanssa ulos. Nykyään sitten pelataan mielummin, koska sellainen mahdollisuus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. Ihan normisti on kasvatettu. Ei vain ole kavereita ja sorsittiin ulos niistäkin vähistä piireistä mitä oli. Hemmetinmoista koulukiusausta ja syrjintää. Ihan suomi immeinen. Hiljainen kiltti. Sinne nuori menee, missä ei kiusata - netin pelisyövereihin... Omamme silti opiskelee ja tekee hommansa ja käyttäytyy kunnolla (ei juo/polta/huumeile) mutta kavereita ei enää ole ainuttakaan! Olemme ymmärtänee asian ja hyväkseyneet sen. En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Onneksi ei ole minun murheeni. Olen silloin jo kuollut... Siihen asti pärjätään kyllä.
Meillä nuori urheilee todella paljon ja harmittelee kun vaikea löytää saman henkisiä kun kaikki vaan pelaa ja räplää kännykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttöystävän puute syrjäyttää kiltihkön pojan.
Jep tästä syystä tyttölapset tulisikin kouluttaa antamaan piparia jokaiselle pojalle, etteivät pojat pääse syrjäytymään.
Jokainen leipokoot omat piparinsa.
Eikös se ole nykyajan viesti: mitä vähemmän muita tarvitset, sen parempi.
Nuori yleensä on käynyt koulussakin, joten sosiaalinen kanssakäyminen ei voi olla aivan minimissä niin kauan kuin koulua käy.
Helppohan sellainen on kasvattaa, riittää että ei tee mitään.
Mistä tiedät, omasta kokemuksestasiko?
No sinähän voit sitten kertoa, miten isäsi sinua kasvatti.