Lue keskustelun säännöt.
Miten geenit vaikuttavat parinvalintaan?
17.02.2015 |
Olen itse 192 cm vaalea mies, en ole koskaan sen kummemmin pitänyt suomalaisista vaaleista naisista, aina katsellut enemmänkin näitä etelän tummia ja sitten slaavikaunottaria. Ovat siis noin ulkoisesti minuun vedonneet.
Nyt jo lähes vuosi sitten tapasin mukavan naisen, jonka kanssa asumme yhdessä. Hänessä on todella paljon samaa kuin äidissäni, aito blondi, sentilleen yhtä pitkä. Kuvankaunis, hoikka ja omaa järjettömän pitkät sääret (179/114).
Tavallaan kaikki nuo edellämainitut naiset unohtuivat nähdessäni hänet (olen asunut ulkomailla ihan), mitään niin kaunista en ole koskaan nähnyt, vaikka en blondeista pahemmin välitäkkään?!?
Veljeltä löytyy lähes samaa kaliiperia oleva nainen, sattumaako? Jotenkin sitä on alkanut miettimään että jos en näitä geenejä lapsilleni saisi, olisin epäonnistunut elämäntehtävässäni. Aika sovinistinen ja naivi ajatus, ei tarvitse mainita.
Mistä lie tällainen johtuu? Olemme vielä suht nuoria, alta 30.
Tämänhän luulisi olevan ihan pässinlihaa, pitääkö sen rajan mennä jossain, että ne "omasta kuormasta" tulevat naiset/miehet alkavat kiinnostaa?
Kommentit (9)
Miehen ulkonäkö vastaa usein sitä, mitä hän on geneettisesti, koska miehet harvemmin muokkaavat itseään jälkikäteen. Nainen saattaa taas olla geneettisesti erilainen, koska naiset värjäävät hiuksia, käyttävät väripiilareita, hius- ja ripsilisäkkeitä ja käyvät solariumissa. Kauneusleikkauksissa käyminenkin on yleisempää. Eli jos mies ihastuu eksoottiseen latinon näköiseen naiseen, voi nainen ilman kaikkia kemikaaleja ja lisäkkeitä olla ihan eri näköinen (todellinen ulkonäkö: siniset silmät, ohuet huulet, vaaleat ja hennot hiukset, pienet tissit, kalpea iho
Muokattu ulkonäkö: paksut lisäkkeillä ja värillä loihditut hiukset, huulitäytteillä pulleat huulet, ruskeat linssit, rusketus purkista, silikonitissit).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka sitä ei itse tajuaisi, alitajuisesti ihmistä kiehtoo vastakkaisessa sukupuolessa samanlaiset ominaisuudet, joita itsellä on.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 12:55"]
Ehkä sulla on äititrauma
[/quote]
Edes kotiruuan muisteleminen saa minut täyteen uskoa paremmasta :)
Mä halusin vaalean, sinisilmäisen, skandinaavisen miehen. Olen vaalea itsekin. Ja meillä on kolme kaunista lasta. En olisi koskaan voinut ottaa tummaa miestä, ei kiinnostanut yhtään. En edes ruskeasilmäustä kun halusin lapsille siniset silmät. En olisi ottanut lyhyttä miestä, sillä halusin pitkät lapset. Ihan harkittu parinvalinta siis... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa, minuun kyllä vetoaa myös ulkoisesti itsestäni poikkeavat miehet. Toisaalta henkisten ominaisuuksien suhteen olen paljon tarkempi, niiden pitää olla aika lähellä omiani.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 12:58"]
Vaikka sitä ei itse tajuaisi, alitajuisesti ihmistä kiehtoo vastakkaisessa sukupuolessa samanlaiset ominaisuudet, joita itsellä on.
[/quote]
Mulla on aina ollut päinvastoin, minua kiehtoo vastakkaiset ulkoiset asiat. Henkisesti haluan kyllä samantyyppisen ihmisen kuin minä itse, mutta ulkoisesti ihan päinvastaisen. Esim. kun itse olen vaaleahko, tykkään tummista miehistä. itse olen pieni ja hentoinen, ja tykkään pitkistä isoista miehistä, joilla voimakkaat piirteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen aina pitänyt tummatukkaisista, ruskeasilmäisistä, raamikkaista, pitkistä miehistä. Avomiehen ensimmäisen kerran tavatessani ihastuin sekunnissa. Myöhemmin tajusin, että hän näyttää isältäni nuorena ja samaa ovat sanoneet niin äitini kuin isovanhemmatkin. Yhtäläisyyksiä on siis tukan ja silmienvärin lisäksi mm. nenän ja huulten muodossa. Mulla taas on hyvin paljon samoja piirteitä isäni kanssa, joten avomieheni näyttää myös multa. Meitä on toisinaan luultu jopa sisaruksiksi. Kai siinä joku alitajuntainen prosessi on pakko olla, en ainakaan tarkoituksella etsinyt noin paljon isäni tai itseni näköistä miestä.
Mä tykkään kaikenlaisista miehistä. Mikäs mulla sitte on???
Eka poikaystävä oli vaalee. Sitten oli säätöä punahiuksisen ruotsalaisen kans. Naimisiin menin tumman aasialaisen kanssa. Mutta silti vielä vaihteeks vaalea ja sinisilmäinen suomalaismies saattaa säväyttää. Ristiverisetkin saattaa saada sukat pyörimään. Jos mulla ei ois niin tiukka moraali ni hyppisin kukasta kukkaan :D
Kaikkia miehiä joista oon tykänny on yhdistäny yks piirre. Niillä on kaikilla ollu aina ihan vitun kaunis hymy. Siis jos mies vaan hymyilee ni oon myyty. Ja jos on semmonen kaikille mukava