Miksi asunto pitäisi myydä kun lapset muuttaneet pois ?

Jos talo on kolmessa kerroksessa, niin ehkä ei huvita ravata rappusia koko ajan. Voi myös tehdä mieli muuttaa moderninmpaan kotiin, joka on suunniteltu nykyajan laitteita ajatellen. Toimivammat tilat ja korkeintaan pienen remontin tarve myös kiinnostaa mahdillisesti enemmän kuin ison talon täysremppa. Myös keskeisempi sijainti voi houkutella. Ei se muutto aina tarkoita muuttoa kaksioon, vaan muuttoasopivan tilavaan ja toimivampaan asuntoon. Ja kun lapsista ei ole enää kuluja, niin voi sijoittaa uuden kodin remontointiin.

Minä olisin mielelläni jäänyt omakotitaloon, mutta kun mies lähti muutamaa vuotta aikaisemmin, lupasin lapsille että ollaan tässä niin kauan kuin asuvat kotona. Myin talon sitten, kun nuorinkin lähti. Ei ollut järkeä pitää yksin 250m2 taloa.

Vierailija kirjoitti:

Joskus olen ihmetellyt sellaisia pariskuntia, jotka muuttaa kaksioon sen jälkeen kun lapset ovat muuttaneet kotoa pois. Itselläni ainakin lapset käy tosi usein täällä ja on tarve ainakin yhdelle ylimääräiselle makuuhuoneelle, jottei tarvitse tuosta olohuoneen sohvalla nukkua. Ja onhan se kiva, että haluavat tulla käymään ja voivat olla pidempiäkin aikoja ja kaikilla on hyvin tilaa.

Jos ne lapset asuvat sen verran lähellä, ettei ole tarvetta yökyläilyyn.

Me ostettiin talo kun esikoinen oli kaksi.

Tämä muuntuu moneen eli tällä hetkellä esikoisella on ihan erillinen asunto tässä. Kun hän muuttaa pois, kuopus muuttaa sinne. Kun kuopuskin muuttaa pois, vuokraan sen ulkopuoliselle. Lapsilla säilyy silti huoneet yläkerrassa, jos ja kun tulevat.

Haaveilen siitä, että talosta saisi muunnettua ihan oikean pienkerrostalon, josta me voitaisiin itse pitää kaksio ns Helsingin tukikohtana ja eläisimme vuokratuloilla eläkeläisinä.

Minulla nyt ei koskan ole ollut omistus asuntoa.Tytyväisenä olen ollut ja olen vuokralla.Vaihdoin pienempään kun lapset aikuistuivat ja muttivat kotoa pois. Tosin 2 vuotta asuin pakosta iso asunto. Ennen kuin sain halvan vuokra asunnon pienen. Moni syystä myyvät asuntonsa ja muutavat pienepään asuntoon. Ikä kun tulee, tulee vaivoja,askareet ei suju samoin kun nuorena. Itse jos eläkeläisenä omistaisin asunnon.Myisin sen ja lähitisin maailmalle. Tuhlaisin rahani itseeni. Arkkua kun ei voi rahalla vuorata.Jälki polvi sen verran varakappi minun työeläkkeeni olisi heidän taskurahat.Eivät tarvitse minulta mitään. Jokaisen pitäisi viimeistän eläkellä satsa rahansa itsensä.Eikä kitkutella hautaan asti,jättäen muhkean perinnön. Josta sitten perikunta riitelee vuosi kausia keskenään..

Jossain vaiheessa mun äiti halusi muuttaa pois omakotitalosta "vanhuuden" helppoon kämppään keskustaan uuteen kerrostaloon mutta isä ei ja siinä asuivat loppuun asti. 

Mutta kyllä se oli meille lapsille yksi riippakivi se koko talo ja piha kaikki. Ostettiin viikkosiivoja ja metsuri ja pestiin ikkunoita ja vietiin mattoja pesulaan ja hohhoijaa mitä kaikkea. Loppuaikoina pestiin pyykitkin kun pyykkikone oli kellarissa. Kyllä ne voimat vaan jokaisella hiipuu kun alkaa 80 v tulla tauluun ja sitten se on vasta hemmetin vaikeaa muuttaa kun on siinä kymmenet vuodet asunut ja kun nurkat, vintit ja kellarit on täynnä kamaa vanhoista rintaliiveistä lähtien lasten koulukirjoihin ja ystävävihkoihin.

Kun isäkin kuoli, teki mieli tuikata tulee koko talo - noin 5 jätelavaa meni kaatopaikalle n. 1000 euroa/lava. Aarteita oli mukana ja huutokauppa_keisari olisi pissannut hunajaa muttei meistä kukaan jaksanut alkaa mihinkään myyntirumbaan niiden kamojen kanssa. 

Talo saatiin sitten onneksi helposti myytyä mutta kyllä kirottiin niitä kaikkia viittä kirvestä ja kymmentä vasaraa ja nippeliä ja vaikka mitä.

Vierailija kirjoitti:

Kuka sanoo, että pitäisi myydä? Moni vain toteaa, että asunto on ihan turhan iso jos asuu siinä kaksistaan.

Sitä minäkin ihmettelen.  Kyllä siinä saa olla, jos kerran oma on.

Monet tosin haluavat muuttaa pienempään ja sillä tavoin konkreettisesti aloittaa uuden elämän vaiheen plus vähentävät siivousta ja tekevät elämästä kätevämpää.   -   Symbolit (esineet, teot) ovat ihmisille tärkeitä, tärkeämpiä kuin usein ymmärretäänkään.   Jos muutto ei tunnu hyvältä, niin ehkä voisi harkita edes lastenhuoneiden järjestelemistä jotenkin uudelleen, jos lapset elävät jo muualla (opiskelijalle voi pitää oman huoneen, muut voivat käyttää vierashuonetta jonka saat muuttamalla jonkun lastenhuoneista).   Et roikkuisi menneessä, vaan todellakin eläisit tässä päivässä ja tulevaisuudessa.

Missä näin on määrätty? Tai ohjeistettu? Suurin osa vanhempieni sisaruksista asuu samassa asunnossa mistä lapset lähteneet, vaikka vanhimmat serkkuni muuttaneet omilleen 20 v sitten.

En yövieraita varten kyllä ylimääräisiä huoneita pitäisi. Yövieraat ei kiehdo ylipäätään, menköön hotelliin. Oma jälkikasvu on eri asia mutta he voivat nukkua vaikka sohvassa.

Meillä oli ns remppa vai muutto tilanne. Valittiin muutto.

Meillä oli, kuten monella tutulla sellainen ajatus lasten teini-iässä, että kunhan lähtevät omilleen, talo myyntiin ja muutetaan keskustaan. Sitten he muuttivat ja alettiin ajatella, että asutaan nyt vielä sen aikaa, kun ollaan työelämässä ja sitten myydään. Mutta ei olla tehty . Meillä ei ole mitenkään kovin suuri talo, ei siis liian suuri kahdelle, kahdestaan me tässä aluksikin asuttiin. Eikä liian syrjässä. Mutta ehkä jossain vaiheessa olisi kiva asua keskustassa. Vanhan talon myyminen vain on pelottava ajatus. 

Vierailija kirjoitti:

Koska se on selvää säästöä. Myytiin velaton omakotitalo ja nyt asutaan vuokralla uudessa talossa hyvien palvelujen äärellä käytännössä ilmaiseksi sijoitusasuntojen tuotoilla.

Hölmöä hommaa asua itse vuokralla jos itselläkin on vuokralaisia. En sano että oman asunnon tulisi olla omakotitalo, mutta jos on siinä tilanteessa että taloudellisesti pystyy omistamaan asunnon niin kannattaa myös omistaa se jossa itse asuu.

Vierailija kirjoitti:

Missä näin on määrätty? Tai ohjeistettu? Suurin osa vanhempieni sisaruksista asuu samassa asunnossa mistä lapset lähteneet, vaikka vanhimmat serkkuni muuttaneet omilleen 20 v sitten.

Jossain vaiheessa olis suotavaa pohtia sitäkin, miten pitkään jaksaa omin voimin hoitaa talon asiat ja miten ne aikoo järjestää. Valitettavan moni kuvittelee, että aikuiset lapset tekevät ihan huvikseen talon remontoinnit ja lumityöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se on selvää säästöä. Myytiin velaton omakotitalo ja nyt asutaan vuokralla uudessa talossa hyvien palvelujen äärellä käytännössä ilmaiseksi sijoitusasuntojen tuotoilla.

Hölmöä hommaa asua itse vuokralla jos itselläkin on vuokralaisia. En sano että oman asunnon tulisi olla omakotitalo, mutta jos on siinä tilanteessa että taloudellisesti pystyy omistamaan asunnon niin kannattaa myös omistaa se jossa itse asuu.

Eihän se hölmöä ole, jos vuokratuotoilla maksaa kokonaan oman asunnon vuokran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se on selvää säästöä. Myytiin velaton omakotitalo ja nyt asutaan vuokralla uudessa talossa hyvien palvelujen äärellä käytännössä ilmaiseksi sijoitusasuntojen tuotoilla.

Hölmöä hommaa asua itse vuokralla jos itselläkin on vuokralaisia. En sano että oman asunnon tulisi olla omakotitalo, mutta jos on siinä tilanteessa että taloudellisesti pystyy omistamaan asunnon niin kannattaa myös omistaa se jossa itse asuu.

Eihän se hölmöä ole, jos vuokratuotoilla maksaa kokonaan oman asunnon vuokran.

Mikä järki? Ei aukea.

Vierailija kirjoitti:

Mutta ehkä jossain vaiheessa olisi kiva asua keskustassa. Vanhan talon myyminen vain on pelottava ajatus. 

Niinhän se on ja mitä pitemmälle aika menee, se pelottavampaa se on. Sitten kun se alkaisi olla jo pakottavaa, ei siihen enää pystykään kun kunto on niin huono. Pitäisi muuttaa kun jää eläkkeelle, ihan viimeistään.

On ihanaa kun on tilaa!

Mutta vaihtelu virkistää kyllä. En silti muuttaisi pieneen asuntoon enää ikinä, en edes yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se on selvää säästöä. Myytiin velaton omakotitalo ja nyt asutaan vuokralla uudessa talossa hyvien palvelujen äärellä käytännössä ilmaiseksi sijoitusasuntojen tuotoilla.

Hölmöä hommaa asua itse vuokralla jos itselläkin on vuokralaisia. En sano että oman asunnon tulisi olla omakotitalo, mutta jos on siinä tilanteessa että taloudellisesti pystyy omistamaan asunnon niin kannattaa myös omistaa se jossa itse asuu.

Koti, jossa asuu on vain kuluerä joka ei tuota mitään.