Miten niin sääli on sairautta?

Minä en ymmärrä, miksi sääliä pidetään negatiivisena tunteena. Jos esimerkiksi säälii televisiossa näkemiään katulapsia, en ymmärrä miten se voi olla pahasta?! Pitäisikö olla välittämättä mistään, vai millä tavalla pitäisi suhtautua säälin sijasta? (Joo, tietysti asioille pitäisi tehdä jotain, eikä vain sääliä, mutta entä jos omat kyvyt ei riitä auttamiseen, pitäisikö silloin vain olla välittämättä!)



ap

säälijä asettaa itsensä säälittävien yläpuolelle. Pitää siis itseään parempana (no, joissain tapauksissa parempiosaisina) kuin toisia. Empatia on samantapainen tunne kuin sääli, mutta siinä ei ole tuota paremmuudentunnetta mukana. Näin ainakin minusta.

Toisin kuin empatian tai myötätunnon.



Kuten joku jo sanoikin, säälittävä on jotenkin säälijän " alapuolella" .

auttamisen kuitenkin pitäisi kannustaa toimia omien voimavarojen mukaisesti. Sääliminen on passiivista " voi voi kun kaikki on sinulla niin huonosti, ethän sinä voi sitäkään etkä tätäkään tehdä" . Sen sijaan, että tukisi toista selviytymään itse (mahdollisuuksien mukaan, kehitystason mukaan).



Myötätunnon osoittaminen on taas sitä, että että näkee toisen yksilönä - se on arvostavampaa kuin sääli.

Siis pelkästään säälin ja empatian vertailu on saivartelua. " Sääli on sairautta" on juuri niin kylmä ja typerä sanonta kuin miltä se kuulostaa. Sen tarkoitus on päästää itsekkäät ja auttamishaluttomat ihmiset pälkähästä, tyyliin " hanki työpaikka, eläkä siinä kerjää ruokaa" .



Sääli vain, jos joku sitä sinulta pyytää. Aina vaan parempi jos säälistäsi on jotain hyötyäkin.





Sääli on sairautta.

- Vanhan kokoomuslainen sananparsi

Samaa luokkaa kuin mustasukkaisuus ja kateus, huomaatko näiden kahden tunteen eron?

Jotkut viisaathan vastaavat näsäviisaaseen " sääli on sairautta" -sananparteen yhtä viisastellen, että " ...ja kipu mielikuvitusta (?)" .



t:8

miesystäväni on taas sanonut, että hän ei siihen kykenisi, koska ei pystyisi tuntemaan mitään muuta kuin sääliä lapsia kohtaan.



Mulla taas ei ole sellaisia tunteita lapsia kohtaan, ajattelen ettei se sääli paljon heitä auta. Ja että heidän täytyy olla aika vahvoja ja monissa liemissä keitettyjä, kun ylipäätään selviytyvät. Sääli olisi aliarvioimista ja jopa halveksuntaa (vaikkei sitä niin tarkoittaisikaan).

Hän on joutunut koko lapsuutensa hyvin rajun pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Se on myös jättänyt häneen jälkensä, vaikka hän ulkoisesti näyttää menestyvän erinomaisesti. On hyvännäköinen, älykäs, hyvin koulutettu, hyvä työssään, tienaa hyvin jne. Moni kadehtii häntä ja kiroaa, kuinka joillakin on niin helppoa. Moni myös inhoaa häntä hänen kieltämättä aika ärsyttävän ylimielisyytensä takia.



Hänen taustastaan tietää todella harva, jos tietäisivät, niin valtaosa varmaan säälisi. Ja mitä tämä sääli sitten tekisi miehelleni? Se minimoisi kaikki hänen saavutuksensa toisten silmissä, saisi hänet näyttämään avuttomalta ja heikolta. Se pehmentäisi mieheni välillä hankalan käytöksen aiheuttamia törmäyksiä, koska häntä " pitäisi ymmärtää." Samalla mieheni menettäisi aidon palautteen käytöksestään ja mahdollisuuden kehittyä ihmissuhdetaidoissaan. Kenenkään ei enää tarvitsisi ottaa häntä tosissaan, koska hänhän olisi vain se säälittävä ressukka, jota isäpuoli on hakannut ja raiskannut. Kuinka paljon iloa kuvittelisitte tästä säälistä miehelleni olevan?

jotain!

Merriam-Webster sanoo sanasta pity mm. seuraavaa



Entry Word: pity

Function: noun

...

2 the capacity for feeling for another' s unhappiness or misfortune



Ei minusta ole mitään sairautta tuntea sääliä jotakin kohtaan, varsinkin jos sitä sääliä nimenomaan pyydetään. Säälin välttelemisen ymmärrän kyllä myös, kuten yhden kirjoittajan mies tekee. Saman välttelemisen takia tosin monet pakottavat itsensä hiljaisiksi. Ettei vain kukaan luulisi, että he vain sääliä kerjäävät...



Toiset pärjää, toiset ei.

Jos mua joku asia säälittää niin mä teen sille asialle jotain. Ihan ihme juttua tollanen, " sääliä on halveksuntaa" .

Mä olisin ennemmin kauhuissani siitä jos en mitään tuntisi, tiettyjä asioita kohtaan. Mun mielestä sääli on ihan positiivinen tunne sillälailla että, esim. mut se tosiaan saattaa saada liikkeelle.