Miksi lapset eivät anna aikuisten puhua rauhassa puhelimessa?
Onko kovinkin yleistä, että jotkut lapset alkavat vaatia hirveästi huomiota juuri silloin kun vanhempi puhuu puhelimessa?
Ystäväni 8-vuotias tytär ei ikinä anna äitinsä puhua rauhassa puhelimessa, vaan koko ajan taustalla huutelee, kiljuu, höpöttää ja selittää äidilleen jotain "tärkeää" asiaa, tai pyytää sitä sun tätä sen seitsemää asiaa.
Hänelle kyllä sanotaan, että äiti puhuu nyt puhelimessa, odota hetki, mutta sanominen ei auta tippaakaan. Välillä ärsyttää niin paljon, ettei mun tee mieli puhua ystäväni kanssa ollenkaan lapsen ollessa kotona.
Samaa keskeyttämistä ja muiden puheiden päälle puhumista tyttö tekee kyllä joskus livenäkin, mutta ei niin paljon kuin puheluiden aikana.
Muuten tyttö on oikein ihana ja suloinen ja käyttäytyykin suht hyvin.
Kommentit (21)
En tiedä mutta omille lapsilleni tulee aina juuri jotain äärettömän tärkeää asiaa kun tartun puhelimeen. Vaikka olisivat olleet muuten hiirenhiljaa puuhailemassa omiaan.
Tuolta mustakin tuntuu. Tai kun ylipäätään yrittää jutella miehen kanssa tärkeistä jutuista. Joku ihme älämölö alkaa heti!
Lapset 3,5v ja 2v
Tän takia en aina jaksa vastata puhelimeen ollenkaan. Kuitenkin soittaja kyselee mikä siellä nyt on ja mitä se lapsi siellä haluaa, entä nyt, mikä nyt... Laittakoot tekstarilla asiansa.
Ne haluavat huomiota.
Ja sama pätee muuten naisiin. Yritäpä puhua puhelimessa niin eikö ole muija kärttämässä jotakin.
Ehkä ystäväsi viettää liikaa aikaa puhelimensa kanssa???
Muistan kun olin itse lapsi niin äitini saattoi lörpötellä tunnin tai useammankin lankapuhelimessa. Kyllä siinä alkoi hermostuttaa, kun oli äitille jotain asiaa ja vastauksena oli jotain hyssyttelyä "Äiti on nyt puhelimessa". Mutta nyt aikuisena ymmärrän, että lasten huomionhakuisuus ärsyttää mutta en vieläkään ymmärrä kuka jaksaa puhua yli tunnin yhtäsoittoa :D
Meillä jopa kissa teki kaikki ilkeydet, kun olimme lankapuhelimessa. Siinä ei päässyt hätyyttämään. Muulloin kissa ei näitä tehnyt, mutta puhelimessa ollessamme se meni esi. Pöydälle! Nyppimään kukkia maljakossa.
Mikä sitten auttaisi, että lapsi oppisi odottamaan omaa puheenvuoroaan, kun sanominen ei auta? Onko ikä ainoa rauhoittava asia?
Puhelin, ennen lanka versio, nyt langaton, katkaisee aina sen hetken, joka on päällä. Ts. Puhelu on aina tärkeämpi kuin muu sen hetkinen toiminta. Jotain kenties väärin?
Onko aikuinen liian paljon puhelimella? Tuo käyttäytyminen on tosi tosi yleistä ja silloin puhelimessa puhutaan hetken jos naapurin Erkki soittaa turhasta asiasta ja lapsi kälättää. Se on vain iästä kiinni kun lapsi huomaa, että puhelimen päässä oleva ei ole sen tärkeämpi kun itsekään on.😐Tossa tilanteessa menisin puhumaan pihalle tai vessan tai edes pyytäisin lähellä olevaa puhumaan lapsen kanssa kivoja niin lapsi tuntee olon huomatuksi😊
Nykyisin mammat ovat sitten netissä ja täällä palstalla, ja vastailevat lapsille hajamielisinä tunnista toi8seen.
Höh, ei meillä ainakaan 7- ja 5-vuotiaat pojat tuollaista harrasta, vaikka molemmat vilkkaita ovatkin. Mutta meillä on kyllä pienestä pitäen tehty selväksi, että vanhemmillakin on OIKEUS omaan rauhaan ja siihen että saa tehdä omat jutut rauhassa loppuun.
Itse en ainakaan ala häsläämään lasten kanssa, jos minulla on jotain kesken. Sanon rauhallisesti, että odota heti, äiti tekee tämän nyt loppuun. Sitten vasta keskityn siihen mitä lapsi haluaa.
Tietenkin jos on oikea hätä, niin sitten on eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Höh, ei meillä ainakaan 7- ja 5-vuotiaat pojat tuollaista harrasta, vaikka molemmat vilkkaita ovatkin. Mutta meillä on kyllä pienestä pitäen tehty selväksi, että vanhemmillakin on OIKEUS omaan rauhaan ja siihen että saa tehdä omat jutut rauhassa loppuun.
Itse en ainakaan ala häsläämään lasten kanssa, jos minulla on jotain kesken. Sanon rauhallisesti, että odota heti, äiti tekee tämän nyt loppuun. Sitten vasta keskityn siihen mitä lapsi haluaa.
Tietenkin jos on oikea hätä, niin sitten on eri juttu.
Tämä! On hirveästi lapsia, joiden mielestä aikuisilla ei ole ollenkaan oikeuksia, vaan he ovat lasten viihdyttäjiä.
Lapselle pitäisi sanoa selkeästi, koska äidillä on sitä aikaa. Joku "äiti on nyt puhelimessa" ei sano lapselle yhtään mitään. Sen sijaan voi todeta (jos 8v lapsi ei ole hengenhädässä), että puhelu kestää vielä 10 minuuttia, sen jälkeen voidaan jutella.
Juu minäkin tein tuota lapsena. En osaa sanoa miksi, kaipasin vain äidin huomiota ja ne asiat mitä puhelimessa puhuttiin oli niin saamarin tylsiä etten voinut ymmärtää miksi se oli äidin mielestä mielenkiintoisempaa kuin minun prinsessakruunu. 😄
Lapsilla on joku mystinen "syy" häiritä puheluita. Olen huomannut tämän omista ja siskon lapsista. Toisesta huoneestakin tulevat möykkäämään kun on puhelimessa. Aina juuri silloin on jotain asiaa, joku kiusaa tai mitä vain.
Mulla on yks kaveri, jonka nuoremmat laoset ovat nyt 11 v kaksoset. VIELÄKIN kun puhun kaverini kanssa, niin tulevat siihen sähläämään. Kun he olivat pienempiä, jäin itse ihan hiljaa kuuntelemaan heidän keskustelujaan, kerran kaverini tajusi sen ja pahoitteli sitä. Ihmeesti ne puhelut ovat sinnepäin vähentyneet, mutta kun kaverini soittaa, niin rumba on sama..
Sama pätee jos jompi kumpi meistä menee vessaan. Kaikki kolme lasta ovat tyytyväisinä leikkineet yhdessä puoli tuntia eikä meille pukahtaneet sanaakaan, auta armias jos menet vessaan! Sitten sitä asiaa ilmaantuu vessassa olevalle, vaikka kuinka paljon!
Kaipa juju on siinä, että täysi huomio ei yhtäkkiä ole heissä ja he sen vaistoavat ja huomaavat. Kyllä lapsetkin oppivat kun asiasta toistivasti keskustellaan ja isommiksi kasvavat ja haluavat puhua puhelimessa/käydä vessassa yksin ilman häiriötekijöitä.
Koska haluavat kaiken huomion itselleen, tietenkin. Minäkin olin todella rauhaton pienenä, kun äiti puhui puhelimeen. Jotenkin se häiritsi, että puhelimessa oleva saa enemmän huomiota kuin minä.
Äiti ei osaa pitää rajoja lapselleen.