Mulle ei riitä yksi mies!!

Ehdottomasti etsit avoimen suhteen :)

Sulla on varmaan pitkä nimetön sormi. Mullakin on, ja pettäminen helppoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tuota toimintatapaa on pakko jatkaa. Minulla toimii oman puolison kanssa hyvin se, että hän käy usein työmatkoilla, jolloin tulee ikävä. Samoin se auttaa näkemään oman puolison hyvässä valossa kun käy hänen kanssaan jossain kahden, vaikka matkoilla tai lyhyelläkin huvittelureissulla. Itseään pitää muistuttaa oman miehen hyvistä puolista, koska vuoden päästä se ihastus uuteen mieheen on kuitenkin hävinnyt, ja silloin sulla voi olla huonompi mies kuin nykyinen.

Nyt sinun tulee löytää itsesi kaltainen. Tämä olisi sitten syytä ottaa puheeksi jo heti alkajaisiksi, että toinen ei tule petetyksi.

Varmaankaan 90 % miehistä ei hyväksy, että sinunulla  on parisuhteessa muitakin miehiä, vaikka he itse kävisivätkin vieraissa.

Tunnen parikunnan jossa kumpikin tulee ja menee miten sattuu, mutta silti ovat yhdessä. Tätä kannattaa yrittää.

Tiedän kolmonen tuon, että vaihtamalla ei aina parane, mutta jotenkin tää onkin vain kierre johon on jäänyt kiinni. Jonkin aikaa aina menee hyvin ja sitten taas mietin muita, vaikkei ongelmia olekaan. Ehkä tylsistyn helposti? Tuota avointa suhdetta tai jotain polyamoriaa olen miettinyt välillä. Ketään en haluaisi enää satuttaa.

5 ap

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:29"]

Tiedän kolmonen tuon, että vaihtamalla ei aina parane, mutta jotenkin tää onkin vain kierre johon on jäänyt kiinni. Jonkin aikaa aina menee hyvin ja sitten taas mietin muita, vaikkei ongelmia olekaan. Ehkä tylsistyn helposti? Tuota avointa suhdetta tai jotain polyamoriaa olen miettinyt välillä. Ketään en haluaisi enää satuttaa.

[/quote]

Mietiskeletkö ikinä? Oletko sovussa itsesi kanssa? Minäkin kyllästyn ja tylsistyn helposti, mutta yritän tuntea myötätuntoa itseäni ja miestäni kohtaan eikä silloin jää niin paljon katkeruutta hampaankoloon. Tämä vähentää tarvetta etsiä hyväksyntää ja huomiota avioliiton ulkopuolelta. Loppujen lopuksi yhteyttä toisiin ihmisiin voi kokea muutenkin kuin seksin kautta, mutta se vaatii vaan suurta henkistä avoimuutta ja fiksuja ystäviä tai muita ihmisiä, joiden kautta voi tuntea yhteyttä ja läheisyyttä ilman seksiä.

Tämä on vain vaikea asia ottaa puheeksi suhteessa. Ajattelen, että toinen kokisi olevansa riittämätön tai tulisi mustasukkaiseksi. Nykyisestä en haluaisi erota, mutten tiedä voiko häntä saada hyväksymään minua tällaisena. ap

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:38"] [quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:29"]

Tiedän kolmonen tuon, että vaihtamalla ei aina parane, mutta jotenkin tää onkin vain kierre johon on jäänyt kiinni. Jonkin aikaa aina menee hyvin ja sitten taas mietin muita, vaikkei ongelmia olekaan. Ehkä tylsistyn helposti? Tuota avointa suhdetta tai jotain polyamoriaa olen miettinyt välillä. Ketään en haluaisi enää satuttaa.

[/quote] Mietiskeletkö ikinä? Oletko sovussa itsesi kanssa? Minäkin kyllästyn ja tylsistyn helposti, mutta yritän tuntea myötätuntoa itseäni ja miestäni kohtaan eikä silloin jää niin paljon katkeruutta hampaankoloon. Tämä vähentää tarvetta etsiä hyväksyntää ja huomiota avioliiton ulkopuolelta. Loppujen lopuksi yhteyttä toisiin ihmisiin voi kokea muutenkin kuin seksin kautta, mutta se vaatii vaan suurta henkistä avoimuutta ja fiksuja ystäviä tai muita ihmisiä, joiden kautta voi tuntea yhteyttä ja läheisyyttä ilman seksiä.[/quote]

Tuo on niin totta, mutta itse olen kokenut suomalaiset jotenkin niin karuiksi jurottajiksi, jotka ei osaa puhua tunteistaan tai mistään kovin intiimeistä asioista avoimesti (edes parisuhteessa), että helpompaa on vaan panna menemään.. Tiedän että kaikki eivät ole tällaisia, mutta suurin osa?

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:29"]Tiedän kolmonen tuon, että vaihtamalla ei aina parane, mutta jotenkin tää onkin vain kierre johon on jäänyt kiinni. Jonkin aikaa aina menee hyvin ja sitten taas mietin muita, vaikkei ongelmia olekaan. Ehkä tylsistyn helposti? Tuota avointa suhdetta tai jotain polyamoriaa olen miettinyt välillä. Ketään en haluaisi enää satuttaa.
[/quote]

Mietiskeletkö ikinä? Oletko sovussa itsesi kanssa? Minäkin kyllästyn ja tylsistyn helposti, mutta yritän tuntea myötätuntoa itseäni ja miestäni kohtaan eikä silloin jää niin paljon katkeruutta hampaankoloon. Tämä vähentää tarvetta etsiä hyväksyntää ja huomiota avioliiton ulkopuolelta. Loppujen lopuksi yhteyttä toisiin ihmisiin voi kokea muutenkin kuin seksin kautta, mutta se vaatii vaan suurta henkistä avoimuutta ja fiksuja ystäviä tai muita ihmisiä, joiden kautta voi tuntea yhteyttä ja läheisyyttä ilman seksiä.[/quote]

Tiedän osittain tämän olevan hyväksynnän hskemista, mutta myös tuntuu että mussa on niin paljon puolia, ettei yksi ihminen koskaan täysin voi niihin vastata. En välttämättä edes kaipaa seksiä, vaan että voisin jäädä toisen miehen luokse koko yöksi nukkumaan viereen tai juttelemaan tai saunomaan. Ahdistaa myös hieman, että joudun elämään jatkuvasti näin rajoittunutta elämää. ap

Älä ainakaan petä, se sattuu niin kovasti toiseen :'(
T: kokemusta on ja en oo vieläkään päässy yli, vaikka aikaa on kulunut

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:50"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:38"] [quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:29"]

Tiedän kolmonen tuon, että vaihtamalla ei aina parane, mutta jotenkin tää onkin vain kierre johon on jäänyt kiinni. Jonkin aikaa aina menee hyvin ja sitten taas mietin muita, vaikkei ongelmia olekaan. Ehkä tylsistyn helposti? Tuota avointa suhdetta tai jotain polyamoriaa olen miettinyt välillä. Ketään en haluaisi enää satuttaa.

[/quote] Mietiskeletkö ikinä? Oletko sovussa itsesi kanssa? Minäkin kyllästyn ja tylsistyn helposti, mutta yritän tuntea myötätuntoa itseäni ja miestäni kohtaan eikä silloin jää niin paljon katkeruutta hampaankoloon. Tämä vähentää tarvetta etsiä hyväksyntää ja huomiota avioliiton ulkopuolelta. Loppujen lopuksi yhteyttä toisiin ihmisiin voi kokea muutenkin kuin seksin kautta, mutta se vaatii vaan suurta henkistä avoimuutta ja fiksuja ystäviä tai muita ihmisiä, joiden kautta voi tuntea yhteyttä ja läheisyyttä ilman seksiä.[/quote]

Tuo on niin totta, mutta itse olen kokenut suomalaiset jotenkin niin karuiksi jurottajiksi, jotka ei osaa puhua tunteistaan tai mistään kovin intiimeistä asioista avoimesti (edes parisuhteessa), että helpompaa on vaan panna menemään.. Tiedän että kaikki eivät ole tällaisia, mutta suurin osa?

[/quote]

Itse olen huomannut, että älykkäämmät ihmiset pystyvät kyllä keskustelemaan avoimesti tunteistaankin kunhan itse aloittaa keskustelun ja laskee omat suojamuurinsa alas. Tämähän ei ole tavallista suomalaista käytöstä, mutta kun et valitse niitä kaikkein yksinkertaisimpia ihmisiä luottamuksesi kohteiksi, tulos voi olla todella hyvä. Kaikilla meillä on samat tunteet, mutta toiset vaan ovat rehellisempiä ja kykenevämpiä jakamaan niitä. Ja jollain tavalla me kaikki olemme yhteydessä toisiimme, nytkin tämän typerän palstan kautta. Ei tähän seksiä tarvita :) Minä tunnen yhteyttä sinuun, koska meillä on samanlaisia käytösmalleja ja tunne-elämän ongelmia, emmekä varmasti ole ainoat, joilla niitä on. Lähetän sulle platonisen rakkaushalin...

Haaveilen joskus, että mulla olisi esim 2 miestä, joiden kanssa jakaisimme saman taloudenkin. Nämä olisivat erilaisia keskenään, mutta tulisivat hyvin toimeen ja tekisivät asioita myös yhdessä. Viettäisimme aikaa sekä kolmisin että välillä kahdestaan kummankin kanssa. ap

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:51"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:38"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:29"]Tiedän kolmonen tuon, että vaihtamalla ei aina parane, mutta jotenkin tää onkin vain kierre johon on jäänyt kiinni. Jonkin aikaa aina menee hyvin ja sitten taas mietin muita, vaikkei ongelmia olekaan. Ehkä tylsistyn helposti? Tuota avointa suhdetta tai jotain polyamoriaa olen miettinyt välillä. Ketään en haluaisi enää satuttaa.
[/quote]

Mietiskeletkö ikinä? Oletko sovussa itsesi kanssa? Minäkin kyllästyn ja tylsistyn helposti, mutta yritän tuntea myötätuntoa itseäni ja miestäni kohtaan eikä silloin jää niin paljon katkeruutta hampaankoloon. Tämä vähentää tarvetta etsiä hyväksyntää ja huomiota avioliiton ulkopuolelta. Loppujen lopuksi yhteyttä toisiin ihmisiin voi kokea muutenkin kuin seksin kautta, mutta se vaatii vaan suurta henkistä avoimuutta ja fiksuja ystäviä tai muita ihmisiä, joiden kautta voi tuntea yhteyttä ja läheisyyttä ilman seksiä.[/quote]

Tiedän osittain tämän olevan hyväksynnän hskemista, mutta myös tuntuu että mussa on niin paljon puolia, ettei yksi ihminen koskaan täysin voi niihin vastata. En välttämättä edes kaipaa seksiä, vaan että voisin jäädä toisen miehen luokse koko yöksi nukkumaan viereen tai juttelemaan tai saunomaan. Ahdistaa myös hieman, että joudun elämään jatkuvasti näin rajoittunutta elämää. ap

[/quote]

Mulla on muuten juuri tuo sama ongelma. Eli kun tapaan älykkään miehen, siitä löytyy aina sellaisia puolia, joita ei löydy omasta, myöskin älykkäästä ja hyvästä miehestä. Tunnen suurta henkistä kiinnostusta uuden miehen ajatusmaailmaan, ja minulla se johtaa usein myös seksuaaliseen kiinnostumiseen. Keskustelin tästä asiasta pitkään edellisen ihastukseni kanssa, joka oli erittäin älykäs, herkkä ja ilmaisukykyinen mies, ja tulimme siihen tulokseen, että oikeastaan kiinnostuksemme on ensisijassa älyllistä. Hänellä oli myös seksinhimo, mutta tultiin siihen tulokseen, että pidemmällä aikavälillä haluamme toisemme ystäviksi, emme puolisoiksi, ja se älyllinen kiinnostus luo jännitteen myös ystävyyteen. Flirtata voi, mutta pitää tietää rajansa. Toki on myönnettävä, että kyllä mekin sänkyyn päädyimme, mutta kumpikin tiedettiin, että yhteys oli ensisijassa henkinen.

Minä kannatan 90%:n kannatuksen nostamista 100%:iin.