Suojeleeko uskonnollisuus ihmisiä ja yhteisöä "millään ei ole väliä"-ajattelutavalta?

Ei näytä uskonnollisuus suojelevan turmiolta, jos katsoo vaikkapa katolista kirkkoa. Lasten hyväksikäyttöä salailtu ja peitelty vuosikymmeniä. Ei uskonnollisuus ja moraalisuus ole sama asia, moni ateisti voi elää eettisemmin kuin moni uskis.

Uskonto on kulttuurin ja yhteiskunnan moraalikäsityksien sivutuote, ei toisinpäin.

Uskonnoista on enemmän haittaa kuin hyötyä, koska yleensä uskonnot tuomitsee kaikki muut, jotka ajattelee toisin. Itse uskon kyllä Jumalaan, mutta vastustan järjestäytynyttä uskonnollisuutta ja sitä, että sokeasti uskotaan kaikkea mikä sinun käsketään uskoa. Sen uskon pitää tulla pikemminkin sieltä sinun sisältä sydämestä.

Jotkut jopa käyttää uskovaisuuttaan hyväksi tehdäkseen välittämättä yhtään mitä ympäristö on asiasta mieltä. Ei tarvitse sanoa kuin sorry Jesse, niin moraalittomalla ja muitakin kuin vain itseä vahingoittavalla elämällä ei ole väliä.

Kyllä se on ihmisten ääretön tyhmyys, joka eniten aiheuttaa ongelmia.

Uskonnolliset organisaatiot ovat järjestäin sekaantuneet lahjontaan, pedofililiaan ja uskonnolliset radikaalit ovat melkein aina syypäitä erilaisiin väkivallan tekohin. Uskonto on vaarallista. 

Uskon, että Ap on oikeassa. Toki uskonnollisuuden voisi ehkä korvata joku muukin "järjestelmä", en vain tiedä mikä. Arvojen katoaminen, elämän tarkoituksen puute, oikean ja väärän muuttuminen jokaisen omista fiiliksistä riippuvaiseksi jne on johtanut tähän elämän tyhjyyteen ja yksinäisyyteen.

Uskonnollisuudesta, jolla yleensä tarkoitetaan uskonnollisille uskomuksille perustuvaa kulttuuria ja arvoja, en osaa sanoa. Ehkä siitä voi seurata turmiota tai hyvää riippuen esim. mistä uskonnosta on kyse. Jos yhteisö laajalti on omaksunut samat uskonnolliset arvot, niin kyllä sillä ainakin kokoava vaikutus on (siis viitaten tuohon aloituksen 'turmio = hajoaminen' -ajatukseen).

Sydämen usko Jumalaan, siten kuin Raamattu opettaa, ehdottomasti suojelee "millään ei ole väliä"-ajattelutavalta.